Palstalaisten omat treenit

Itsekin olen pariin kolmeen otteeseen yrittänyt aloittaa aamulenkit. No, kuukautta pidempään en ole ikinä jaksanut :smile: Syynä tähän on aamu-unisuus ja se, että olen jotenkin tottuneempi salitreeniin. Salilla poljenkin kuntopyörää lämmittelyn yhteydessä yms. Nyt ajattelin kuitenkin kokeilla vielä kerran siten, että lähden ihan jostain 30min normaalitempoisesta kävelylenkistä liikkeelle ja kasvatan kuormaa pikkuhiljaa. Aiemmin olen ehkä lähtenyt liian kovaa liikkeelle. Jos vaikka kolme aamulenkkiä ja kolme salitreeniä saisi tehtyä viikkoon, niin olisin tyytyväinen.

Taannoin oli HS:ssä hyvä juttu siitä (linkki alla, siirtynyt maksumuurin taakse?), miten moni suomalainen treenaa liian kovaa. Usein jo rauhallinen kävelykin olisi riittävä treeni, sillä sen ei aina pidä olla kovasykkeistä ja -tempoista.

3 tykkäystä

Nim. Vedin itteni ylikuntoon tammikuussa. Kantsii olla aika varovainen tuon kanssa, en ollut uskoa, että tapahtui mulle.

1 tykkäys

Juu olen miettinyt tuota ylikunnon vaaraa myös ja ehkä pitäydynkin rauhallisessa kävelyssä aamulenkeillä. Salilla voi sitten vetää kovemmalla sykkeellä. Kroppa tarvitsee kuitenkin sitä lepoa myös.

@Sardion itse olen vielä tähän kaupan päälle äärimmäisen malttamaton luonne. Lähden yleensä nollasta sataan nopeasti ja tiputan sadasta nollaan yhtä nopeasti. Pääsääntöisesti tämän luonteen / temperamenttiominaisuuden kanssa taisteleminen on jatkuvaa työstämistä, joka todennäköisesti jatkuu aina päätyyn asti. Se on pientä steppaamista, pientä steppiä oikeaan suuntaan jne.

Minulla on myös taipumus mieluummin “rangaista” itseäni liikkumalla - ainakin alkuun. Nimenomaan rankaisumekanismi on se, jolla lähdetään aivan liian kovaa, hajoitetaan paikat ja pää ja lopulta liikunnasta tulee pakkopullaa, joka ei ole kivaa. Tärkeintä onkin keskittyä aivan pieniin asioihin ja pieniin muutoksiin kerrallaan, mutta kyllä minussa vieläkin asuu se 5 vaihdetta, joista mieluusti mennään ykkösellä ja lopulta siirrytään suoraan vitoselle käyttämättä kytkintä. Tää on harjoittelua koko ajan.

Eräs hyvä ystäväni sanoi minulle kerran osuvasti: “Sport is not a punishment for that you can’t do - it’s a celebration of all that you can do.” Se on hyvä ohje ja sillä pääsee pitkälle. Pysyvien tuloksien saaminen tosin vaati edelleen myös muita elämäntapakorjauksia: pelkkä liikunta ei vielä tee autuaaksi vaan lisäksi tarvitaan hieman säännöllisisyyttä ja järkeviä ruokatottumuksia. Itselläni on edelleen taipumus syödä epätasaisesti ja huonoissa sykleissä - olisi parempi syödä vähän kerrallaan, mutta järkevissä sykleissä. Ja kokkaamaan olen todella laiska ja rehellisyyden nimissä monet, mitkä ovat todella helppoja ruokia ovat myös nopeasti todella laaduttomia ruokia.

Nykyään panostan yhä enemmän monipuolisuuteen ja siihen, että ruokailutahti olisi jossain järkevässä rytmissä. Nälkä ei saisi päästä yllättämään. Kangasalle muuttaminen on tehnyt minulle hyvää, koska Tampereen tarjonta ei ole aivan kotiovella. Kun kauppoihin yms. on enemmän matkaa tulee suunniteltua paremmin, mitä sieltä ostaa. Ja sitten taas: kun suunnittelee, mitä sieltä ostaa niin ne ylimääräiset jää paremmin pois. Toinen asia on se, että kebab yms. eivät ole ihan naapurissa, joten käynnit vähenevät.

5 tykkäystä

Sellaista kärsimättömyyttä on itsellänikin kyllä, että homma pitäisi heti saada rullaamaan itsellään eli vakioitua pysyväksi tavaksi. Todellisuudessa se ei tietenkään ole mahdollista ja esim. salin osalta kesti ainakin kaksi vuotta ennen kuin siitä tuli sellainen rutiini, jota voisi luonnehtia pysyväksi. Tapojen muuttaminen on äärimmäisen hidasta puuhaa ja moni hieno uusi viritelmä on kaatunut alkuunsa.

Vielä ennen aamulenkkejä pitäisi itsekin saada ruokailu ja nukkuminen kuntoon. Aamupuuron syömistä on tässä vuosi nyt harjoiteltu ja siitä on miltei tullut jo tapa… no ei ihan vielä kuitenkaan. Säännölliset nukkumaanmenoajat ovat edessä seuraavaksi.

Luin joskus jostain sellaisen erinomaisen vinkin siivoamista koskien, että “päätä siivota vaikka vain keittiön pöytä, ei mitään muuta”. Tällöin siivoaminen nimittäin lähtee kuin itsestään “leviämään” eli huomaamattaan tulee pyyhkineeksi kaikki keittiön pöytätasot ja niin edelleen. Tätä metodia olen soveltanut myös salilla silloin kun ei millään viitsisi/jaksaisi/haluaisi tehdä edessä olevaa 45-60min harjoitusta. Pilkon sen osiin ja ajattelen, että “no teen vain tämän sarjan ja sitten voin vaikka lähteä kotiin.” Kertaakaan en ole treeniä kesken jättänyt, sillä yhtälailla tekeminen “leviää” muihin sarjoihin. Samalla tavalla järjestän myös salikassini treenin jälkeen ajattelemalla, että laitanpa vain pyyhkeen kuivumaan. Vaikeinta onkin aina aloittaa asiat ja tämä metodi toimii ainakin minulla itseni huijaamiseen. Lenkitkin varmaan aloitan ajattelemalla, että menen vain käväisemään ulkona :smiley:

6 tykkäystä

Tällaisen ketjun aikanaan avasin:

Eli aika samoista aiheista kysymys.

Itselläni on tuo juoksu maittanut ihan mukavasti nyt lopputalvesta. Muutaman kerran olen jo uskaltautunut sitten ulos kylmään ja kartta kädessä. Tähtäin on viikkoa ennen juhannusta Joensuussa, jos ei tule mutkia matkaan.

Lisäksi kesän kalareissuja on paljon jo sovittu. Niistä suurin osa suuntautuu tänä vuonna Keski-Suomen “premium” koskille.

2 tykkäystä

Kesällä treenailen juosten kuten talvellakin, hiihto kun ei ole koskaan ollut lempilajejani. Viime vuonna tossut saivat alleen 2000 km enimmäkseen kestopäällystettä. Tämän vuoden helmikuussa kävin jyrskäyttämässä Tokion maratonin, syksyllä olisi tarkoitus juosta maraton nro 26. Tapahtuma on vielä vähän hakusessa mutta eiköhän se eteläisestä Euroopasta löydy.

Juoksu vaatii kyllä myös keskivartalolta voimaa, joten GoGo on tullut tutuksi ja siellä käyn ähisemässä kesälläkin. Pyöräilen vain silloin jos jalat tuntuvat vaativan huilia iskutuksesta. Enkä muuten ui.

Koska aloitin kuntoliikunnan vasta keski-iällä, vammoja ei ole periytynyt nuoruuden harrastuksista. Ja malttihan se on valttia näissä hommissa. Mitään sellaista harmia ei ole vielä tullut eteen mistä ei levolla selviäisi.

3 tykkäystä

Kyllä allekirjoittaneet kesätreenit menee niin päin, että minä vaadin ja pojat tekee.
Kotona sitten levylle kiekkoja ja pojalle maila käteen, kai sitä itekkin muutama sata tulee kiskastua ihan vaanhyvä, että pystyy talvella veskareille ammuskelemaan

1 tykkäys

Itse siirtynyt triathlonin pariin viime vuosina. On hyvää monipuolista treeniä kun on uinti, pyöräily ja juoksu lajeina.
Talvella voi käydä vähän jäillä höntsäämässä ja sillon on hyvä myös pistää uintitekniikka kuntoon :blush:

Päälajina menee taekwon-do kesät talvet, mutta suvella siihen kylkeen tunkee kyllä ahkerasti jalkapallo. Junnuvuosina sitä tuli pelattua seurassa, mutta nykyään lähinnä höntsyä. Joukkueemme pelaa Pirkkalassa lokakuussa järjestettävässä puulaakiturnauksessa vuosittain, mutta eipä tuosta ole kertomista jälkipolville.
Hauskaa se on, ja niin sen pitää ollakin.

Ohessa puuhaan kaikkea kuntopiirityyppistä pientä harjoittelua, lähinnä tukeakseni tuota päälajiani. Yritän olla monipuolinen kuntopiiriharjoitteissa; joskus HIIT-reeniä, joskus vapaita painoja kuntosalilla. Lisäksi käyn juoksemassa pari kertaa viikossa.

Noin yleensä koetan olla aktiivinen arjessa, että pysyy veri kiertämässä ja kilot kurissa. Kilpaurheilijaa minusta ei enää saa, mutta eipä tuohon niin ole tarvettakaan.

Omat kesätreenit muodostuu pyöräilystä. Maantietä ja maastoa. Viime vuonna tuli joku 5000km, tavoitteet oli vähä korkeammalla mutta elokuussa iski todellinen fillarimasennus, eikä kiinnostanut sen jälkeen ollenkaan. Nyt pitäisi taas aloitella hommaa.

Juoksua, kahvakuulaa + yms lihaskuntoa… (38 lasahtaa mittariin ja ois vielä haluja jaksaa talvella reikäpalloa kolmosessa :sweat_smile: )

3 tykkäystä

Jos Treppu haluaa tahdon portaisiin niin minä voin lähteä kirittämään. Juossaan yhdessä pää nelijäntenä kätenä

4 tykkäystä

Tule ihmeessä, tosin siinä taitaisi käydä hyvin nopeasti niin että kirittäjä tulee kierroksella ohi. :grin:

Sielä mitää kierroksia juosta. ylös alas ylös yrjö alas ylös taas yrjö jne.

4 tykkäystä

Tein polkupyöräretken Vaajakoskelle ja takaisin (20 km). Nousin kuvassa näkyvälle Kanavuorelle. Yli 100 metriä nousua (korkeuseroa). Alussa puuportaikkoja, sitten kalliota. Yksi nousu riitti. En juossut metriäkään.

Tässä yksi jyrkimpiä kohtia. Paksu köysi on viritelty kaiteeksi.

11 tykkäystä

Kävin polkupyörällä Muuramessa lähellä Riihivuorta ja jalkaisin Riihivuoren huipulla. Muuramessa oli paikalliset markkinat ja siellä oli kanssani samaan aikaan myös eräs Aleksi Salonen, jolla on kaksi tuoretta Suomen mestaruutta Tapparassa.

13 tykkäystä

Lyhyesti sanottuna norsupallo (jumppapallon potkiskelu vaihtelevalla porukalla), uinti (HML:ssä on maauimala ja Tampereella taas useimmiten osoitteena Kalevan Uintikeskus), rappujen nousu kävellen ja rauhassa (Aulanko / Pispalan portaat) ja satunnainen pyöräily muodostavat tämän miehen kesätreenin tai paremminkin kuntoilun. Kesällä on kyllä ihan eri tavalla energiaa ja aikaa treenata, kun ulkona on valoisaa ja usein jopa muutenkin miellyttävä keli. Talvella täytyisi saada itsestä enemmän irti muun(kin) kuin penkkiurheilun tiimoilta. :slight_smile:

2 tykkäystä

Kävin polkupyörällä Muuratsalossa. 38 kilometriä tuli pyörän mittariin ja saaren maastoissa kävelyä n. 6 km. joihin mahtui pari aika kovaa nousua. Kun olin nuori, sellaiset nousut olivat helpompia. Maanvetovoima on jostain syystä ainakin kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Miksihän tiedejulkaisut eivät kerro tästä oudosta ilmiöstä mitään?! Eivätkö fyysikot seuraa mittalaitteitaan…

11 tykkäystä

Tuli viikko sitten luvattua, että ajan motocrosskilpailun 17.9. Orimattilassa. Edellinen kisa ajettu 2011 ja viimeisin kunnon kausi (SM) oli 2010. Tässä on projektia kohta 35-vuotiaalle, saada itsensä ajokuntoon. Viime viikolla tuli 7h30min ja 193km pyöräilyä. Ensi viikolla alkaa ajotreenit. On sitten tavoitetta kahdeksi kuukaudeksi. Elokuussa 3 viikkoa lomaa, niin on aikaa harjoitella.

11 tykkäystä