Pelikirja- ja pelitapakeskustelu

Huomasin, että @Oijennus on herännyt tämän päivän osalta mukaan. Toivoisin puolustuspelaamisen asiantuntemusta noihin esittämiini väittämiin kiekon kuljettelusta ja onko kyseessä minun aistiharha vai oikea asia.

Jouduin tahtomattani töihin tänään…

Jos tarkoitat puolustajien kiekon kuljettamista suhteessa avaukseen, niin kirjoitin asiasta tähän ketjuun eilen.
Vai mistä on kyse?

Kiitos :smiley: Siellähän tuo tosiaan löytyy jo. Enemmänkin sitä kysyn, että onko sinusta

a) kuljettelua nyt vähemmän kuin aikaisemmin
b) onko kuljettelun vähentyminen yksi syyllinen jouhevampaan peli-ilmeeseen?

Kohtaan B kyllä olet jo aiemmin osittain vastannut aiemmassa kommentissasi.

Molempiin vastaus on kyllä. Toki hyökkääjien pitää luoda puolustajalle kunnon tarjonta, mutta em. Rantakari ja Lehtonen olivat hyviä esimerkkejä siitä, että rakastettiin kiekkoa liikaa ja etsittiin koko ajan parempaa ja parempaa syöttölinjaa. Tuo toimii joskus, mutta, jos halutaan hyökkäyksen yhtenäinen rytmi säilyttää, niin silloin siitä kiekosta kannattaa luopua sovitun mukaisesti.

2 tykkäystä

Peliä eilen Lindgrenin välityksellä kuunneltuna (ei siis nähtynä) seuraavia huomioita.
Ylivoimalla neliön läpi yritys syötöt ei toiminut ollenkaan. Ei näin, saimme kuulla useamman kerran. Vastustajan tiivis neliö ja silti siitä vaan lihakasan läpi yritetään.
Toivoisin valmennusjohdon katseleman muutaman Frölundan ylivoiman, jossa Ryan Lasch on maaliviivan takana jakelemassa syöttöjä. Toimivin ylivoima SHL:ssä.
Lyhyt syöttöpeli vai pitkät avaukset. Tietysti sovittuja asioita jotka käyty läpi,
mutta tähän vaikuttaa vastaustajan sijoittuminen ja karvaus kentällä eikä mikään muu.
Jo junirioissa pelaajalle painotetaan hakemaan liikkeellä vapaata syöttöpaikkaa.
Ei sinne vastustajan taakse sitä kiekkoa perille saa ilman vastustajan omaa virhettä.
Hyökkäyspään peli on yksittäisen pelaajan pelinluku osaamista ja kentän kartoittamista jolloin tiedetään missä pelitoveri on tai pitäisi olla. Niin on aina ollut.
Jättösyötöt ja kulma härrit ovat pelaajien liikkeen mahdollistamia muodostelmia.
Kuinkahan monta eri tapaa sen kiekon ylöstuomiseen on olemassa mitä ei vielä ole kokeiltu?
Fiksujen pelaajien yksinkertainen peli. Tämä klisee pätee yhä.

1 tykkäys

2 posts were merged into an existing topic: Ylivoimapelaaminen 2019-20

Tässä aiemmin ihmeteltiin muutaman kirjoittajankin toimesta Tapparan pakkien kiekollisen pelin avaamista syötöllä eikä viime kauden malliin jalalla. Ehdin itsekin julistaa Sihvosen analyysin olevan totta eikä kiekkoa nosteta jalalla ollenkaan kohti omaa sinistä viivaa. Saipa-ottelussa oli kuitenkin Suhiksen, Yten ja Kemmun toimesta jalalla nostojakin. Pääsääntönä syöttö vauhtiin, mutta kuitenkin jalkaakin käytettiin optiona ylöstuomiselle.

Puolustuspään pelaaminen on tällä hetkellä kyllä ihailtavaa katseltavaa. Saravo kävi läpi liigalivessä tuota onnistuneiden YT-neuvottelujen tulosta. Yhteistyö toimii esim. Bloodin pelaavan 1-3 äijää (yksi heistä kiekollinen) laitaa kohti irroittaen kiekon hallusta ja Kemmu on valmiina nappaamaan kiekon ja aloittavan hyökkäystoimenpiteet pistämällä kiekkoa liikkeelle. Varsinkin vastustajan pelatessa kiekollisesti meidän maalin takana ja pyrkiessä sieltä ulos, on kiekonriistotoimet hyvin synkassa pakkien osalta. Ensimmäinen isku ei jää odottamaan tukitoimia. Saravo toi esiin vielä sen, että Tapparan avauspelaaminen pyrkii löytämään kiekkoa vauhtiin ja syöttösuunnat auki omalla sinisellä (jonne pyritään pakin voimakkaan liikkeen avulla luomaan ylivoimatilanne).

Täytyy sanoa, että Ytte, Suhis, Mäntylä ja Kemmu ovat yllättäneet minut todella positiivisesti. Mäntylä on ihan kuin uudesti syntynyt ja pelaa myös vahvasti kiekollisena.

7 tykkäystä

SaiPa oli eilen pikkuisen köykäinen vastus, jolla oli omassa pelissään aika isoja ongelmia. Näiden perusteella on vaikea tehdä tulkintoja, mutta Tapparan loistavan syyskauden yksi tavaramerkki on ainakin loistava kenttätasapaino sekä pelaajien loistava ymmärrys tyhjästä tilasta - siellä tiedetään oikeasti, missä kaveri menee ja tulee selkäytimestä peliä edistäviä laadukkaita ratkaisuja. Miettimistä on kovin vähän.

Tein taas hieman (pahoittelen Telian kuvanlaatua selaimella) kuvakollaasia, joka havainnollistaa eilisen pelin toisesta erästä, miten hyvin meidän hyökkääjät on tällä hetkellä kartalla. Tästä löytyy melkein joka ketjusta esimerkki toisen erän ekasta viitosesta, joka tuotti siis neljä ykkössektorin maalipaikkaa. NELJÄ ykkössektorin maalipaikkaa, joista ei saatu sisään.

Tässä oli tällainen SaiPan hölmöily, jossa heitetään kaksi helppoa laukausta kohti Garteigia. Toisen Garteig torjuu kauas ja toisessa pakin veto kimpoaa tuonne kulmaan Tapparan pelaajasta. Sentteri merkattu ja sadasosassa jokainen lähtee kohti vastustajan maalia. 2vs1 ylivoimahyökkäys, vain viimeistely puuttuu Ojamäeltä. Erittäin tiivis viisikko omissa, mutta kiitos pelaajien nopeiden jalkojen tuo tiiviys katoaa keskialueella kunnes siellä on samassa läjässä pojat vastustajan maalilla.

SaiPan surkea hyökkäyksen rakentelu pysähtyy välittömästi Tapparan alueella ja kiekko jää laitaan. Sentteri tarjoaa vieressä välitöntä paikkaa syöttää ja lähtee viemään kiekkoa välittömästi ylös. Laiturit lähtee ylös ja tuossa on kaksi eri suuntaa, johon voi syöttää pitkän syötön pakittavan viisikon läpi.

Sentteri on laidassa, pakki saa juuri kiekon. Laituri ottaa välittömästi sentterin paikan ja tässä syöttö jälleen ykkösellä keskelle ja molemmat laiturit juoksee omilla kaistoillaan suoraan kohti vastustajan aluetta avaten tuonne molemmille puolille vastustajan siniselle syöttöpaikan.

Ykköskentän taidon näyte: Morley tarjoaa helpon syötön keskelle, hänelle kiekko, Kuusela menee toisella puolella ja Karjalainen ajaa omaa kaistaansa suoraan siniviivalle tarjoten toisen syöttöpaikan.

Kakkoskentältä jälleen loistava pelinluku: nopea peli omissa, Levtchi ottaa sentterin paikan, laiturit painavat omia kaistojaan suoraan tarjoten loistavan syöttöpaikan kummallekin puolelle. Tässä jäi myös mahdollisuus tuoda itse alueelle Levtchille.

Tässä ei mahdu kaikki edes kuvaan. Siellä on yksi laituri jo kyttäämässä vastuksen sinisellä, molemmilla on vaihdot kesken tässä on kahdella pitkällä syötöllä taas mahdollisuus avata 2vs1 hyökkäys.

No siinä onkin identtinen tilanne kuin äsken. Kertoo aika paljon SaiPan pelistä tämäkin, mutta kyllä on kenttätasapaino kunnossa. Siitä sitten vaan valitsemaan, mihin haluat syöttää.

Siellä on taas siniviivalla syöttölinja, sentteri avaa toista loistavaa kolmen pelaajan takana, tuosta saa helpon syötön välistä. Bertrand taitaa tässä kuvassa tehdä tuolle syötölle ihan mukavasti tilaa omalla luistelullaan.

Jos viime kauden still-kuvat osoittivat pelaajat ihan väärillä kaistoilla niin nyt on sitten vaihteeksi positiivinen tilanne, kun kaikki on koko ajan oikeissa paikoissa ja peli kulkee kuin ihmisen mieli. Ja näitä tilanteita tulee liukuhihnalta. Pelaajat on niin ytimessä kuin olla ja voi.

16 tykkäystä

Voidaanko tästä kollaasista ja lopun viestistä todeta, että viime vuosi vähän ajettiin, harjoiteltiin, jumpattiin. Kun ei oikein toiminu, niin meni puuroksi, muuteltiin ja taas jumpattiin.

Nyt on mennyt putkeen aika lailla alun perusteella. Ei tosin leijuta, ameeballa ässiä hihassa kenties. Tästä tulee mieleen Mertarannan selostama mm-kisojen finaali Kanada-Venäjä, 6-1. ‘ja hirveää pauketta kuuluu, kun Seguin iskee’.

Mutta sepäs se, kun homma natsaa, niin on helppoa. Onko nämä Virran, Charlesin, Yten tulo helpottanut homma, uskon ja samalla en. Vanhoille pelaajille, jotka viimevuonna oli mukana, on asia sillai hallussa, helpompi oppia.
Toki Jukka ja kumppanit on reflektoinu ja lähestyny asiaa toiselta kantilta.

2 tykkäystä

Jännä juttu, kun viime kaudella HPK, Suomi ja Blues voittivat mestaruudet, nousi kauttaaltaan toivoa siitä, että “kuka tahansa voi voittaa mestaruuden”. Esim. noiden SaiPa-kuvien ja KooKoon otteiden perusteella tuntuu siltä, että NO EI TODELLAKAAN IHAN KUKA TAHANSA…

10 tykkäystä

Peterra avasi hienosti noita kaistoja kuvien avulla. Ja kuten Awennström totesi, ettei ihan kuka tahansa pelaa voittavaa jääkiekkoa. Itse luulin ihan perustellustikin HPK:n kaatuvan semeissä Tapparalle, sillä kaistat alkoivat löytää uomiaan viime kauden lopussa. Lisäksi suorahyökkäykset vyörytettiin runkosarjan lopussa hyvällä prosentilla vastustajan päätyyn.

HPK opetti katsojallekin, ettei oikeastaan tarvitse pelata vastustajaa vastaan, jos oma peli on kunnossa ja rakenteeltaan pysyy puolustusalueen paketti yhtenäisenä ja hyökkäysalueella saadaan kiekkoa pidettyä kaksinkamppailuissa. Sen verran taidokkaasti ja ansiokkaasti viime kaudella Kerho väsytti Tapparan ja iski väsyneitä vastaan sauman saadessaan.

Tuleva viikko kertoo oikeasti sen, että toimiiko pelitapa hyvin organisoituja jengejä vastaan. Jyp tuhosi Tapparan peliä paljon ja Kärpät on nyt se eka iso mittari. Mielenkiintoista nähdä tuo kehitys…

3 tykkäystä
  • Näyttäisi siltä että toissakauden laidan ylimiehittäminen on jäänyt kokonaan pois ja pelataan maksimileveydellä.
  • SaiPa peliä vähän silmäilin jälkilähetyksenä ja siinä huomion kiinnitti vahva luistelu. Pakit näyttivät usein ottavan ensin viisi terävää potkua ja sitten syöttö, jopa ylintä karvaajaa haastaen.

Nyholm oli ilmeisesti bongannut myös jälkimmäisen, sillä yritti sitkeästi kehua Rautakorvelle kuinka Tappara on räjähtävämpi ja udella mitä on muutettu. Jukka tosin vain tuumasi että joka kausi on uusi ja yritetään etsiä lisää kiihtyvyyttä. :blonde_man:

Rosterillakin on kyllä iso vaikutus koska Malisen ollessa pois on kentällä oikeastaan vain kaksi liikkeeltään vähemmän terävää pelaajaa (Blood, Vauhkonen joka oli myös sivussa). Eroa on jonkin verran viime kauden loppuun nähden.

5 tykkäystä

Jatkoajassa on tutkittu älykiekkodatan avulla luistelumatkojen suhdetta voittavaan peliin - lopputulos on, että luistelumatka ei takaa voittoa.

Onko Tapparalla säästävämpi pelitapa suhteessa muihin joukkueihin vai mikä selittää luistelumatkojen eron eri joukkueiden välillä?

1 tykkäys

Ei siinä metrejä kerry, kun seisovat 60 minuuttia keskialueen träpissä!!!1111

No joo, träppäämisestä on paljolti luovuttu, mutta olisi mielenkiintoista nähdä kuinka paljon eri joukkueet liikkuvat omalla alueellaan, siihen suhteutettuna kuinka paljon kiekko on vastustajan hallussa heidän hyökkäysalueellaan. Telian studiokin käsitteli viime syksynä(?) eri joukkueiden PAPP-pelitapoja. Tappara puolustaa korostuneesti aluetta siinä missä noin puolet Liigan joukkueista Nyholm ja kumppanit luokittelivat miesvartiontijoukkueiksi. Noppavitospuolustuksessa metrejä säästyy.

Säästeliäiden pelitapojen kultakausi oli silloin, kun tahkottiin Tappara-Kärpät-finaalisarjoja joka kevät. Pelitahti oli neljä peliä viikossa, joten kohkaamisesta joutui maksamaan hintaa kevään edetessä. Väitän että Liigan playoff-otteluotteluohjelman höllentäminen suosii aktiivisempia pelitapoja ja vaikuttaa kultaa hamuavien seurojen strategioihin.

6 tykkäystä

Jollain Puljujärvellä ainakin tulee sitä matkaa paljon kun se pyörii omassa päässäkin vain ympyrää.

1 tykkäys

Tosta puuttu semmonen vertailu ku kiekonhallinta vs. luistelumatka. Äkkiseltään ajattelis, että kiekkoa pitävä joukkue antaa kiekon tehdä työt ja itte luistelee vaan vaadittavan. Alakynnessä oleva joutuu juokseen kiekon perässä.

3 tykkäystä

NHL-kauden suurinta herkkua: pelitapanyanssien löytäminen uuden kauden alkaessa. Eka yöltä ehdin bongata ihanan kuvion St. Louis Bluesin avausmaalista. O’Reilly pudottaa kiekon ja lähtee pakittamaan. Blais kaartaa ja hakee vapaan kaistan neljän sinällään hyvin mutta näennäisesti peittävän caps-pelaajan keskeltä. KOKO AJAN on vielä pakki viivassa varmistamassa.

4 tykkäystä

Hyvä bongaus. Ei luistelu voikaan taata itsenään mitään, mutta se yhtenäinen liikkuminen kiekolla ja kiekottomana on tärkeintä. Esim. omalla alueella tapahtuneet kiekonriistot ja niiden seuraukset on merkitseviä asioita. Tapparan pelissä on toisteisia yhteistyöjääkiekon elementtejä jatkuvasti. Kun liikutaan ja reagoidaan, se tehdään joukkueena eikä yksilöidysti.

Tuo jatkoajan analyysi on mielenkiintoinen, mutta ontuu vähän niinkuin se pyörittelemämme maalintekotapa-analyysi. Auttaako joukkueen luistelu toinen toistaan vai luistellaanko ikäänkuin rikkoutunutta pelisapluunaa ehjäksi. Silti en pidä analyysiä epäonnistuneena, vaikka se siltä kuulostaakin. Tiedän vain itse, että kaikki luistelu ja liikkuminen kentällä ei välttämättä ole omasta halusta, vaan kaverin vuotava pelitapa/-ratkaisut pistää muut reagoimaan luistelemalla.

2 tykkäystä

Tätä kanssa yrittänyt miettiä. Itse päättelin sen olevan ehkä niin että johdossa oleva joukkue määrää pelin suunnan ja vauhdin. Pelaa siis ehkä kiekolla enemmän (hallintapros?), johon sitten häviöllä oleva joukkue yrittää päästä kiinni. Kun ei ole kiekossa kiinni niin ainoa tapa tehdä tämä on luistelemalla, joka johtaa hypoteesiin että hävinnyt joukkue pakostakin luistelee enemmän.

1 tykkäys

Kyllähän Tappara huomattavan paljon pelaa pystyyn, aina jos on vähänkään järkevä sauma. Omissa kiekottelua ja kaartelua on vähemmän kuin monella muulla porukalla. Tämä vaikuttaa luistelumatkoihin, muttei kyllä tee pelitavasta vähemmän raskasta. Kamppailuhommaa on paljon.

4 tykkäystä