Pilkunviilaus- ja yhdyssanaketju


#247

Kilo avautuu “tapparakausi”-sanan oikeinkirjoituksesta:

Aattelin ensten, että Tapparakausi kirjoitettaisiin pienellä, kuten vissiin suomiverkkaritkin. Oikea muoto olisi kai Tappara-kausi.


Luciano Borsato
#248

Ajattelin myös, että menee samaan kategoriaan kuin tapparalainen.


#249

Myös Tapparalainen kirjoitetaan isolla, se on kieliopin yläpuolella.
Hyvä nyrkkisääntö: Tappara aina isolla, sijamuodosta viis.


#250

Tämä on pilkunviilausketju, joten pakko viilata sen verran, että ei silloin kun puhutaan kirveestä.


#251

Kyllä sen voi silloinkin kirjoittaa isolla :blush:
Ei se väärin ole.


#252

Ehdottomasti näin.
Kirveen voi kirjoittaa isolla jos on asiayhteys Tapparaan.
Tavan halkomakirveet voi sitten naputella pienellä.


(Kolonia) #253

Kyllä, myös Kirves eri sijamuodoissaan kuuluu usein kirjoittaa isolla.


(Kolonia) #254

(…Toki jossain poikkeusyhteyksissä voi olla tyylillisistä syistä ihan perusteltua noudattaa niitä tavanomaisempia oikeinkirjoitussääntöjäkin.)

Tyylistä ja Kirveistä puheen ollen, kuten kaikki tietävät, mainion ja parhaillaan läpimurtoa tekevän taitoniekkamme Levtchin nimessä on siinäkin t-kirjain, aivan kuten Tapparassa yleensäkin. Tämä kannattaa ilman muuta huomioida myös kirjoittaessa, vaikka äänteellisten muuvienkin kannalta peräkkäisiä konsonanttiveivejä voisi ehkä luulla riittävän jo ilmankin tuota t:tä. Eli Levtchi. :+1:


(「LIVE IS LIFE」) #255

Eikös kouvolalainen kiekkojoukkue muuten pitäisi kirjoittaa Kookoo, eikä KooKoo? Samoin kuin Jyväskylän joukkue on Jyp, eikä JyP tai JYP.


#256

Tämä on vakiintunut kirjoitusasu, jota käytetään myös seuran nettisivulla. Mitähän jos kävisit siellä kertomassa heidän virheestään?
JYPin kohdalla sama.


(#LevtchiFever) #257

Tästä on ollut jotain pulinaa aiemminkin. Kandee lukee (Messin viestiin on myös joku vastauskin) ->


(「LIVE IS LIFE」) #258

Minäkin voisin päättää, että keskustelupalstanimeni oikeinkirjoitusasu on tästä lähtien VIRvelIä kAinaLOoN. Ja turha tulla kertomaan mitään.

Joku Helsingin Sanomat on sitten niitä vakiintuneita kirjoitusasuja. Ja tähänkään ei käy vastaukseksi Ilta=Sanomat.


#259

Jos lappeenrantalaiset tai kuopiolaiset haluavat seuransa kirjoitettavan noin, on tämän kirjoitustavan noudattaminen mielestäni luonnollinen ja helppo tapa osoittaa kunnioitusta heidän seuroilleen.
Jos ihan aikuisten oikeasti haluat muuttaa kirjoitusasun kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suosittamaan muotoon, ota tosiaan yhteyttä seuraan. Eiköhän suomenkieli tältä osin oikene sillä kaikkein helpoimmin.


#260

Lieneekö sillä sitten merkitystä, että KooKoon, SaiPan ja KalPan taustalta löytyy kaksiosainen nimi? Samalla tavalla Matti Virtasesta voisi tulla MatVi tai MatVir.

Tosin miksi HPK ja TPS eivät ole HPk ja TPs, kun kyseessä ei ole PalloKerho tai PalloSeura? Nämä on näitä.


(T. Koljonen) #261

Koetan osata siirtää vähän oikeampaan ketjuun, vaikka tässä nyt ei mitään virheitä bongaillakaan.
Yritin vastata käyttäjän @Sudeetti-Kirveh viestiin, mutta ihan en onnistunut ainakaan puhelimella.

Noissa kolmessa on ns. äng-äänne, joka on kyllä nasaali, mutta eri äänne kuin tyypillinen n.
Oikeastaan kirjaimet ja äänteet vastaavat harvoin toisiaan. Kielessä on kirjaimia yleensä joitain kymmeniä, mutta ihminen pystyy elimistöllään tuottamaan ties kuinka monta eri äännettä. Esim. kaikki s-äänteet voidaan suomen kielessä kirjoittaa ihan s-kirjaimella, mutta tšekin kielessä (joskus suomessakin käytetään tuota hattua) erilaisia s-äänteitä vastaavia kirjaimia on laskentatavasta riippuen kuuusi tai seitsemän.
Äännevastaavuuksia on tapana kirjoittaa esim. ns. IPA-taulukon avulla foneettisesti.

Eli siis vaikkaa n-kirjaimena esiintyy noissa sanoissa, sen ääntämiseen käytetään eri äännettä kuin vaikka sanan niistää alussa.
Usein erityisesti sananloppuinen n muovautuu jo hieman seuraavan kirjaimen kaltaiseksi.

Edit:// Korjailin jäätävän määrän kirjoitusvirheitä.


Satunnaiset ihmettelyt Discoursesta
(Kolonia) #262

Hyvä siirto, ja muutenkin onnistuit vastaamaan hyvin. Ei muuten lisättävää kuin että aiemmin esittämäsi “erittelevä” lausuminenhan olisi väärin; siksi sitä ei käytetä. Ei [kenkää] vaan [kengkää] evö-ketjulle. Eli siis “kirjaimien” lausuminen ei kuulu “äänneoppiin”. Mistä tuossa yllä juuri puhuitkin.

Suomihan on siitä juuri outo kieli, että ääntäminen kuitenkin pääsääntöisesti noudattelee yksi yhteen kirjaimistoja. Näin ei ole useimmissa muissa kielissä. “Äng”-äänne on suomessa se harvinainen poikkeus.


(T. Koljonen) #263

Joo, tuota ajatusta yritinkin omalla viestilläni tapailla. Puheena tuo ken-kää olisi outoa ja töksähtelevää.
Äng-äänteen merkkiä en osaa puhelimella tehdä, käyn kopioimassa sen wikipediasta.
Edit:// Löytyi hankalamman kautta: ŋ.
Eli sanan kenkä tuo kohta lausuttaisiin oikeasti keŋkä ja monikossa keŋŋät.


(Kolonia) #264

Kieleen ja kieliin liittyen mahtavaa on se, että ihmisen suustaan päästämä mölinä (jolla kuulemma myös jotain maailmoja jäsennetään ja mahdollistetaan) on tavallaan ymmärrettävissä äänteellisenä jatkumona, johon erilaiset kielet “luovat” eroja, eli erilaisia merkityksellisiä “äänneryppäitä”. Tämä on ns. strukturalistisen kielitieteen perusajatus, jossa on myös omat ongelmansa, mutta toisaalta myös omat kieltämättömät viehättävyytensä ja inspiroivuutensa. Tähän kun lisätään musiikillisuus, niin aletaan olla jossain - arjissa.


(T. Koljonen) #265

Sanopa muuta. Puheemme ei oikeastaan ole paljon muuta kuin outoja ääniä sekä muistia ja älyä liittää ne jo johonkin tuntemaamme.

Ja vielä kiehtovammaksi asian tekee mielestäni se, että jopa eläimet kommunikoivat äänteillään. Esim. delfiinien ja isompien valaidenhan sanotaan olevan hyvinkin älykkäitä, ja delfiinit tuottavat kaikenlaisia erilaisia naksahduksia ja huutoja, joten mistäpä sitä tietää, miten pitkälle niiden puhe on edes kehittynyt.

Taitaa mennä jo vähän ohi ketjusta.


(Kolonia) #266

Voi olla, että pilkunviilauksen raja-arvot tulevat vastaan. Vain marginaalit ovat riittävät laajoja olennaisuuksille.

Mutta tuosta seuraava puheellinen askelhan ei ole mikään muu kuin se, että kaikki mahdollinen hahmotus delfiinien ja valaiden ym. eläinten viestinnästä on itsessään (inhimillis-)kielellistä. Me siis yritämme “keskustella” eläinten kanssa (kuten myös toistemme kanssa).