Pilkunviilaus- ja yhdyssanaketju


#1

Meitä huikeita kirjoittelijoita mahtuu tänne rakkaan joukkueemme foorumille paljon. Meillä kaikilla on heikkouksia. Toisia ärsyttää toiset asiat, toisia toiset. Halusin perustaa ketjun, jossa kaikki saavat “kieliviilaukseen” liittyen kertoa oman mielipiteensä. Toisille asia ei merkitse mitään, mutta toisille sitäkin enemmän.

Itse kuulun (ehkä koulutustaustani) vuoksi siihen porukkaan, joka tykkää, että edes auttavasti pilkut, isot kirjaimet ja yhdyssanat ovat lauseissa oikein. Omakaan kirjoitettu kieleni ei kyllä hurraahuutoja paljoa huoli, koska minulla on usein nämä ns. epärelevantit asiat kohdillaan eli kirjoitusasu on ihan jees, mutta ymmärrettävyys ei meikäläisen teksteissä ole aina ihan parhaimmalla tasollaan.

Mun on pakko myöntää, että mua ärsyttää todella paljon erityisesti yhdyssanavirheet. Niihin törmää ihan päivittäin täälläkin foorumilla. Pilkkuvirheet ja isot alkukirjaimet sen sijaan saattaa oman valvovan silmän alta mennä, mutta yhdyssanavirheet harvoin.

Onko teillä samanlaisia ongelmia? :smiley: Meneekö keskittyminen epäolennaiseen? :slight_smile: Muistakaa, että tapa ja tyyli kirjoittaa, kertoo aina ihmisestä jotain. Myös virheet kertovat jotain. :stuck_out_tongue: Vaikket sanoisikaan sitä ääneen.

Muistin virkistämiseksi ja kaikille rakkaille faniystäville laitan tähän vielä kolme helppoa apukeinoa tunnistaa yhdyssanoja:

  1. painotus:
    Meidän kielessämme sanan paino on aina ensimmäisellä tavulla. Tarkastele seuraavia sanoja ja puhu ne ääneen:
    yhdyssana - yhdys sana, huomaatko eroa?
    ulkomaalaisvahvistus - ulkomaalais vahvistus?
    kaljapullo - kalja pullo
    kirvesrinta - kirves rinta
  2. adjektiivi eteen vai väliin?
    kaunis paritalo - pari kaunis talo
    tyhjä kaljapullo - kalja tyhjä pullo
    kaunis naisihminen - nais kaunis ihminen
    typerä yhdyssana - yhdys typerä sana
  3. pääte -kin kumpaankin sanaan, kumpi kuullostaa paremmalta
    yhdyskin sana - yhdyssanakin
    kaljakin pullo - kaljapullokin
    naiskin ihminen - naisihminenkin
    ulkomaalaiskin vahvistus - ulkomaalaisvahvistuskin

Jalkapallon MM-kisat 2018, Venäjä, 14.06.–15.07.2018
✓ Testiketju kaikenlaiseen testaukseen
Pelicans - Tappara 05.12.2017 (Ti)
Karjala-turnaus 8.-12.11.2017
Sebastian Repo
Pelicans - Tappara 05.12.2017 (Ti)
Tomáš Záborský
Jääkiekon MM-kisat 2017, Pariisi/Köln, 05-21.05.2017
Palautetta kanssakeskustelijoille
Christian Heljanko
#2

Kyllä itselläkin pistää myös yhdyssanat tai lähinnä niiden virheet silmään. Pilkut sun muut menee sitten itselläkin ohi… Mutta nää on toki näitä joihin on vuosien saatossa, varsinkin somessa, tottunut jo.


(***) #3

Itselle opetettiin ekalla luokalla, että enää kirjoitetaan ilman n-kirjainta. Aika usein silti näkee jonkun kirjoittavan enääN.


#4

syyllistyn varmaan itse tähän jopa kirjoitetussa kielessä :smiley:


#5

Yhdyssanat ja varsinkin pilkut on aina ollut mulle todella hankalia ja niistä onkin opettajat aina jaksaneet huomauttaa ihan yliopistossa asti. Viime aikoina olen huomannut, että ainakin yhdyssanojen kanssa on omalla kohdallani jotain kehitystä tapahtnut.

Koska itsekin teen noita virheitä usein, niin ei ne minua muiden teksteissäkään ärsytä. Mutta yksi asia, joka äärettömästi ärsyttää on omata “verbin” käyttö. Tätä esiintyy nykyään ihan toimittajien teksteissäkin. Suomen kielessä ei ole mitään omata sanaa!

Pekka Saravo omaa hyvän pelisilmä. --> Pekka Saravolla on hyvä pelisilmä.


#6

Yhdyssanat ovat asia, jonka toiset oppivat vaan kuin itsestään pääpiirteissään. Itse kuulun heihin, mutta tiedän ettei se toimi kaikille niin. Uskon, että avausviestin muistisäännöillä ja keskittymällä ne saa kuka vain riittävän oikein. Kielessämmehän on liuta yhdyssanoja ja erikseen kirjoitettavia fraaseja, joiden kirjoitusasu ei noudata mitään täysin johdonmukaista logiikkaa, vaan kirjoitussääntö on pikemminkin sopimuskysymys. En hirttäisi ketään, joka kirjoittaa ikäänkuin tai tottakai. Sen sijaan ulkomaalais vahvistukset ja sen sellaiset tulisi mennä oikein aina. Niistä tosiaan selviää, kun miettii, tarvittaisiinko me nyt hyvää ulkomaalaishyökkääjää vai ulkomaalais hyvää hyökkääjää.

Muista tässä ketjussa maintuista asioista omaan taipumusta sortua toisinaan omata-verbin käyttöön, mutta yritän välttää sitä. Tekstejäni pilkutan vähän puolihuolimattomasti, mutta pyrin siihen että niitä on ja että ne selkiyttäisivät virkkeitä.

Lisään huomioitavien asioiden listalle kansalaisuuksiin ja kieliin liittyvät yleis- ja erisnimet. Niitä kirjoittelee moni tosi hyvää suomea kirjoittava ihminenkin ihan päin honkia. Jos ei muista kuinka ne menikään, alta voi luntata.

Pohjanmaalla on tyystin ruotsinkielisiäkin alueita, mutta täällä Pohjois-Pohjanmaalla puhutaan pääasiassa suomea. Oulun Raksilassa tosin kuulee usein myös tsekin kieltä, vaikka on Kärpissä toisinaan pelannut myös suomalaisia pelaajia. Täkäläiset ihmiset ovat pohjoispohjanmaalaisia, mutta jos kirjoitusasu ei muistu mieleen, voi myös kirjoittaa poroista tai lestoista…

Valvojan ominaisuudessa haluan vielä korostaa, että tämä palsta ei ole kuin Jatkoaika: tänne saa ja pitääkin kirjoitella, vaikkei olisikaan ala-asteen kaikki opit tuoreimmassa muistissa. Ehdottomana minimivaatimuksena on pidetty, että virkkeet alkavat isolla alkukirjaimella ja että ne on eroteltu toisistaan pisteillä tai kysymys- tai huutomerkeillä. Ihan yleisen viihtyvyyden kannalta on kuitenkin parempi, että kukin pyrkii tuottamaan niin hyvää tekstiä kuin pystyy. Jos sinne yhdyssanavirheitä silti jää, ei se ole minkään sortin maailmanloppu.


(AJL Tappara-veikkauksen 16-17 voittaja) #7

Minulle riittää kun jokainen kirjoittaa ymmärrettävää tekstiä, pienet kielioppivirheet eivät haittaa niinkään kuin tekstin ala-arvoinen sisältö.


(T. Koljonen) #8

Tulevaisuudessa toivon tekeväni elantoni kielioppivirheistä kettuilemalla - opiskelen siis äidinkielen opettajaksi.
Henkilökohtaisesti minua eivät virheet niin haittaa.
Ärsytyskynnykseni kuitenkin ylittävät mm. yhdyssanavirheet ja isojen kirjainten liiallinen käyttö. Ah, ja huutomerkit.
Lisäksi mielestäni hyvinkin pätevillä 4 Pron selostajilla on pari ärsyttävää tapaa: virheellinen relatiivipronominien käyttö (joka viittaa edelliseen sanaan, mikä viittaa edelliseen lauseeseen; “Laine ampui kiekon verkkoon, joka pomppi vielä aikansa maalivahdin alueella”) ja Hrachovinan nimen lausuminen suurin piirtein Ratshovina. Jälkimmäisestä joskus vähän vaahtosin kaverin omassa topikissa.

Kiroilu on mielestäni tarpeetonta. Lisäksi olen sitä mieltä, että hyvät tavat ovat netissäkin A ja O.


#9

Sitä nyrkillä nenään, joka sanoo enään. :wink:


#10

Sitä ruosteisilla saksilla naamaan, joka käyttää “ketä”-sanaa kuka-sanan tilalla!!! Hei ketä toi on? Ketä on sun suosikkipelaaja?
Voi jumaliste kun ärsyttää!


#11

Varsinkin Jatkoajan foorumilla näkee usein tämänkaltaisia lauseita:

“Mozyakin ei tullut Tapparaan, koska verotus”
“Mäntylä sai ulosajon, koska tuomarilinja”

Tuo on yksi niistä harvoista asioista, mitkä mua kirjoituksissa ärsyttää (en sitten tiedä onko kieliopillisesti oikein, vai väärin). Miksi ei voi kirjoittaa että “verotuksen takia” tai “tuomarilinjan takia”?


#12

kai tällekin joku hieno selitys on ja kyseessä on ilmeisesti jonkinlainen slangiin liittyvä tapa sanoa asiat. Kieliopillisesti tuo “takia/ jnk vuoksi” on ainoa oikea tapa ilmaista asia.

Eikös tällaisiin lauseisiin puheessa yleensä liity vahvasti tuon koska-sanan painotus erikseen?

“En tullut eilen peliin, KOSKA kiire”

Ilmeisesti tässä on kielellisesti pyrkimyksenä tehokkaampi ilmaisu. Kieliopillisesti tämä ei ole vieläkään hyväksytty muoto.


#13

Älylaattorien hatusta heittävä tekstinarvausjärjestelmä, hipaiseväärinnäytöllä, aiheuttaa niin paljon virheitä ettei tosikaan. Isoja kirjaimia ja yhdyssanavirheitä tulee ainakin tämän takia.

Kun vaan tekstin ymmärtää oikein tai väärin niin riittää mulle…


#14

Kotimaisten kielten keskuksella on selvä vastaus. Revon on oikein, Repon on väärin.

http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=1780

Julkisuudessakin kesällä pohditun ministerin nimen saa taivuttaa kummin haluaa, vaikkakin Orpon on sulkeissa.

http://kaino.kotus.fi/sukunimientaivutus/index.php?s=tietue&id=2747


(Team Kameleontti) #15

Pipilä?


#16

No korjataan rahaministeriksi, ehkä tuleva pääministeri.


(Read my lipz - no new faxes) #17

Ehdoton suosikkini on allatiivin monikko, Revoille.

Juuri valmistunut parturi-kampaaja meni Revoille antamaan residenssin vanhemmille revoille brasilialaisen siistimisen. Juuri valmistuneen parturi-kampaajan mukaan saksille oli käyttöä: “Annoin pehkoille kyytiä”, napauttaa parturi-kampaaja Aamulehden tuoreessa haastattelussa.


#18

Mun äidinkielenopettaja oli nimeltään Närhi, ja hän kertoi että oikea muoto taivutuksessa on Närhin eikä Närhen. Samalla päättelyllä suosisin Repon muotoa, mutta ilmeisesti se ei siihen taas käy.

Vaikeaa on täkäläinen kieli.


#19

Kieli on luonteeltaan arbitraarista, olisi luullut, että äidinkielen opettajasi olisi tämän myös tiennyt. Loppuviimeksi ainoastaan puhujat päättävät oikeista muodoista. Puhujien konsensus ratkaisee siis opettajasi sukunimen kohtalon.


#20

Tästä keskustelustakin on aikaa yli kymmenen vuotta, että kyllä siinä ajassa on voineet säännötkin muuttua. Närhen ja Revon sopii suuhun kyllä aina paremmin.