Vähän vastaavasti olisi hassua sanoa:
“Juhannus on joka kesä, mutta välissä on aina vuoden tauko.”
Rupesi oikein ärsyttämään, kun suomeksi on olemassa maa nimeltä Portugali ja yhä useampi virallinenkin (viimeksi THL) kirjoittaa Portugal. Suomeksi Saksa on Saksa eikä Germany - miksi Portugali kirjoitetaan listoihin englanniksi?
4 tykkäystä
Oma arveluni on, että kyllä sitä vaan suomeksi koetetaan kirjoittaa, mutta on epävarmuutta sanan oikeasta muodosta. Vieraat kielet “syö suomea”. Itselleni on käynyt näin muutaman kerran. Hetken pohdinta on tarvittu, pakko tunnustaa. Koetan nyt muistaa, että “ei ilman i:tä”.
Edit. Tämäkö siellä kaukana kummittelee vanhemmalla väellä, hentonen on “i” tässäkin. 
1 tykkäys
Tämä voisi kuulua myös ärsytysketjuun, mutta valitsin pilkunviilausketjun, koska sitä tämä taitaa sitten kuitenkin olla.
18-vuotta*. Miksi ihmiset kirjoittavat näin, mikä on tuon yhdysmerkin virka? Senkö takia tätä virheellistä muotoa käytetään, että koulussa opetettiin yhdysmerkkiä käytettävän, kun puhutaan vuotiaasta, esim. 18-vuotias?
Tässä ei ärsytä se, että joku yksittäinen ihminen näin kirjoittaa, vaan se, että tätä näkee jopa virallisissa teksteissä ja uutisartikkeleissa.
Miksi sitä sitten ei kuulu kirjoittaa viivalla? No, koska se ei ole yhdyssana. Emmehän me kirjoita myöskään ostan kaupasta neljäperunaa ja kaksimaitoa. Miksi rakas siskontyttöni sitten olisi kahdeksantoistavuotta.
18-vuotias taas on yhdyssana, katsokaa vaikka: kahdeksantoistavuotias.
16 tykkäystä
Tämä taas ei yllätä lainkaan. 90-luvun jälkeen oikeinkirjoitus on kokenut melkoisen mahalaskun. Eikä ole mielestäni lainkaan liioittelua. Olen kuvitellut toimittajilla olevan tukenaan pätevät ja nopeat oikeakielisyyden tarkistusohjelmat, mutta eipä niin taida ollakaan. Aivan kaikkialla havaitsee ko. tason pudonneen.
Tämähän se lieneekin se suurehko syy, kun luotetaan että datamasiina hoitelee, niin ei itseä aivan hirveästi kiinnosta kiinnittää huomiota moiseen pikku asiaan!
2 tykkäystä
Tästä oivana aasinsiltana tuli mieleen, kun itse harrastan vieläkin aika paljon teitittelyä työssäni. Vieläkö porukka asiakaspalveluihin soittaessaan (esimerkiksi) kaipaa ylipäätään teitittelyä vai sinutteletteko jo kaikkia sujuvasti?
- Sinuttelen melkein aina, töissä, vapaa-ajalla
- Asiakkaita teitittelen, itseäni vanhempia, tuntemattomia
- Ei kiinnosta, en kiinnitä huomiota
0 äänestäjää
Tuo itseäni vanhempien teitittely siviilissä riippuu hyvin paljon tilanteesta. Jos multa tullaan teititellen kysymään apua, yleensä teitittelen takaisin. Mikäli tullaan sinutellen, niin sinuttelen takaisin. Itse menen melkeinpä aina teititellen kysymään neuvoa.
Vanhuksia teitittelen aina automaattisesti tilanteesta riippumatta.
Suunilleen oman ikäisiä (+10 vuotta) sinuttelen sitten taas kokolailla poikkeuksetta.
4 tykkäystä
Pitäis saada laittaa täppä kahteen kohtaan. Hyvin lahjakkaasti sinuttelen, mutta jos vieraan vanhemman ihmisen kanssa juttelen, niin teitittelen. Saatan kyllä puhua sillä tavalla viksusti persoonattomastikin, ettei tarvitse sinutella eikä teititellä. Sekin onnistuu tarvittaessa.
5 tykkäystä
Yhdellä työpaikallani oli kaksi miestä, jotka olivat hyviä kavereita ja suunnilleen saman ikäisiä. Toinen heistä teititteli kaveriaan aina. Sitä oli melko huvittavaa kuunnella sivusta. Tuohon teitittelyyn ei ollut mitään todellista syytä. Se oli vain jonkinlaista läpänheittoa.
4 tykkäystä
Rosteri on kromiterästä.
Kokoonpanoissa käytetään (jostain syystä Suomessakin) sanaa roster.
Viittaan tässä nyt esimerkiksi tuohon Fantasiarosteri - ketjuun.
3 tykkäystä
Palstalla tuntuu vähän trendaavan sellainen, että puhekielelle annetaan rajoja ja asetetaan sääntöjä. Anycase, Kotus on tätä rosteriaihetta puinut näemmä jo 2008, googletus kertoo:
Urheilua ja erityisesti joukkuelajeja seuraavien sanastossa rosterilla on myös toinen merkitys: sillä viitataan joukkueen kokoonpanoon.
Rosteri kokoonpanon merkityksessä on kulkeutunut kotoiseen urheiluslangiimme englannin kielestä. Yleiskielisessä englannissa roster tarkoittaa luetteloa tai työvuorolistaa, mutta urheilukielessä sanalla on juuri kokoonpanon merkitys.
Näillä kahdella rosterilla , teräksellä ja kokoonpanolla, ei yhteisen muotonsa lisäksi ole mitään tekemistä toistensa kanssa; kummallakin on oma, itsenäinen merkityksensä. Kyseessä on siis oivallinen esimerkki homonymiasta.
7 tykkäystä
Veikkaan, että tuossa on tuo ylimääräinen i -kirjain lipsahtanut vahingossa ja edelleen olen sitä mieltä, että roster voi tarkoittaa kokoonpanoa, mutta rosteri terästä.
Sanahan esiintyy palstalla myös muodossa roster.
Mulla olisi tuon kanssa ongelma, jollei kyseisellä otsikointitavalla olisi kauas vanhan palstan aikoihin ulottuvat perinteet. Parempi sana siihen yhteyteen olisi pelaajisto.
5 tykkäystä
Tämä on mun silmään vähän outo trendi siinä muodossa se ajoittain esiintyy täällä ja muualla netissä.
Motiiviksi kerrotaan usein “suomen kielen varjeleminen”. On hienoa, että suomen kieltä halutaan suojella, mutta mielestäni siihen kuuluu myös kielen muovautuminen. Sanoille keksitään uusia merkityksiä ja parhaat merkitykset jäävät elämään.
Esimerkiksi käy juurikin tuo rosteri. Se voi tarkoittaa kromiterästä tai urheilujoukkueen kokoonpanoa. Jos mä nyt alkaisin käyttämään rosteria, kun puhun vedestä, en usko sen leviävän yhtään, koska se nyt on vain kelvoton idea. Parhaat jäävät elämään kansan syviin riveihin.
Puhujat lopulta “päättävät” mikä on hyvää puhekieltä. Lopulta syntyy monenlaisia eri tapoja käyttää kieltä ja sanoja, joista loistava esimerkki on työyhteisöt.
Jos mä pyydän töissä antamaan satiaisia, en todellakaan tarkoita niitä ötököitä! 
Ryhmien sisäinen oma slangi lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka puolestaan lisää hyvää oloa, koska ihminen on sisimmiltään laumaeläin.
Toki multakin löytyy joitain inhokkisanoja, mutta onneksi mun ei niitä tartte käyttää.
Haluan vielä tähdentää, että en nyt osoita ketään yksittäistä henkilöä sormella, vaan kirjoitan nyt ihan yleisellä tasolla asioista omasta näkökulmastani.
4 tykkäystä
Tässä ko. tapauksessa oletan, että on vääntynyt sen takia noin, koska suomalaisten on vaikea päättää sanaa konsonanttiin. Täysin turha i -kirjain lopussa kokoonpanoa tarkoitettaessa
1 tykkäys
Suomen kielen suojelija ilmoittautuu! Haluan suojella kieltämme sellaisilta anglismeilta, joita käytetään laiskuuttaan (jokainen keksii loputtomasti esimerkkejä) tai siksi ettei osata suomen kieltä (esim. sä-passiivi). Sitä vastoin tarpeelliset ja hyvin suomen kieleen istuvat uudisssanat - kuten tämä rosteri - ovat hyväksyttävissä.
@Recoil niin on vaikeaa ja pitääkin olla vaikeaa. Rosteri on paljon parempaa suomen kieltä kuin roster.
11 tykkäystä
Samaa mieltä tästä, koska rosteriteräksestä on puhuttu ja ollut käytössä jo kauan. Sen sijaan omasta mielestäni tuohon suht hiljattain Amerikasta tulleeseen urheiluun liittyvä roster -sanaan ei i -kirjain kuulu.
Tämä on kyllä ainakin itselleni vaikea tapaus. Rosteriteräs, on sitten kirjakieltä tai puhekieltä, on kuitenkin aikalailla vakiintunut termi. Tuo luettelo/pelaajalista “roster” on selkeästi vielä englantia. Ei ole oikein suomen kieleen vakiintunut. Sikäli itse tällä hetkellä käytän häpeilemättä muotoa “rosteri” kommunikoidessani suomeksi. Jos on huonoa puhekieltä, olkoon. Sopii vaan omaan suuhuni siihen saakka kunnes joku kielitoimisto jyrkästi tuomitsee.
“Rosteri” nyt menee päällekkäin sen teräksen kanssa, mutta eiköhän asiayhteydestä selviä, kummasta on kyse. Ja onhan meillä näitä monimerkityksellisiä sanoja ennestäänkin. Kuten “tabletti”.
No, meikäläinen on nyt hieman tämmöinen “vanha normaali”. Vaikka jo 20v sitten lyötiin pöytään se puhuminen “viipeestä”, niin kyllä minä ihan piruuksissani käytän edelleen “viivettä”. Varmaan katkeraan loppuun saakka. 
3 tykkäystä
Huoli pois. Olen vakuuttunut, että kielitoimisto suosisi vaihtoehdoista roster ja rosteri jälkimmäistä.
3 tykkäystä