Rosteri on ainakin omaan suuhun ja tekstiin sopinut jo pidemmän aikaa. Itse asiassa en edes tiennyt tuota toista merkitystä. Mielestäni se on ihan asiallinen laina englannista, joka istuu ihan nätisti meidänkin kieleen. Yksi kielen ominaisuus on myös pyrkiä tehokkuuteen ja rosteri on jo selvästi tehokkaampi sana kuin kokoonpano. Kyseessä ei ole ihan hirveä ero, mutta pitkän sanat tuppaavat lyhenemään kielessä ajan kuluessa. Ilmaisuvoima ja teho ovat tärkeitä asioita.
Toki meillä on myös luontainen tarve lisätä puheeseemme paljon sellaista, joka sinänsä on turhaa. Ja kun meiltä puuttuu täytesanat kokonaan niin sittenhän me niinkutellaan, kun ei sanat riitä ja näennäistehoa kaivataan lisää.
On myös ehkä asia, josta vain minä ärähdän, mutta “elikkäs” on tapa aloittaa lauseita monelle, mutten voi yhtään sietää sitä. Miksi et vain sano eli - jos et siis ymmärrä. Elikkäs on aika tehokas - oletat että kuulija on tyhmä. Olisi neutraalimpiakin tapoja. Monen yrityksen kirjalliset vastaavat aloittavat tuolla. Ei ikinä.
Lasken itseni (todellakin) suomen kielen suojelijaksi, mutta tässäkin asiassa on vivahde-eroja, kuten @rizka tuossa mainitsi. Mussutin esimerkiksi sanan kapina väärinkäytöstä tuossa aiemmin, ja minun mielestäni siinä on kyse juurikin siitä, että sana on liian lähellä toista, eikä siitä osata käyttää oikeaa muotoa.
Rosteri saa minulta vihreää valoa. Suomi saa paljon lainoja englannista, ja kun niihin lätkäistään i perään, niin avot (laina venäjän kielestä) - hyvä tulee. Bussi, paperi, baari… Lista on loputon. Rosteri menee jatkoksi sujuvasti.
Joskus lainasanat myös ovat ihan selkeästi paikallaan. Ihan tässä pari tuntia sitten keskustelin nuoren henkilön kanssa, ja hän käytti sanaa ignoorata, joka tietenkin on suora kaappaus englannista. Sen käytössä on mielestäni vinha perä. Aina voisi sanoa jättää huomiotta, mutta se on vähän hankala ilmaus. Lisäksi ignoorata kuulostaa selkeästi aktiiviselta tekemiseltä, kun taas huomiotta jättäminen on jonkin asian tekemättä jättämistä - ei siis aktiivista vaan passiivista toimintaa.
Olen myös @Treppu n kanssa samaa mieltä siitä, että ainoa oikea auktoriteetti kielelle ovat sen puhujat. Alkaa tekemään hyväksyttiin jo. Katsotaan mitä tulee jatkossa.
Niin saa, mutta myös ruotsin kielestä. Sivuseikka sinänsä. Nuo esimerkit ovat myös ruotsiksi samat,
jotka aikanaan ovat lainattuja englannista, joka…
Pointti oli, että paljon sanoja on länsinaapurin vallan aikana kääntynyt pysyvästi suomen kielelle.
Sosiaalinen kielenkäyttöhän on tietyssä mielessä aina sääntöjen ja rajojen asettamista, sikäli se todella “trendaa” eri puolilla myös nykyisin ja alati.
Joku kielen “tehokkuus” ym. vastaavat määreet ovat nekin aika monisyisiä, eivät mitenkään yksiselitteisiä. Jos ajatellaan sanan ilmaisuvoimaa, niin sehän ei ole sama asia kuin vaikka äänteellinen lyhyys. Esimerkkinä “rosteri” on suomeksi lähinnä tönkkö, läpinäkymätön ja viittausyhteydetön lainasana – “kokoonpano” taas puhuu ja sisältää ilmeisiä kielellisiä ajatuksia ja kytkentöjä jo selvästi enemmän.
“I-gnooraaminenkin” taitaa alkujaan olla (passiivista) ‘tietämättömyyttä’. Vaikka tuskin edes englanninkieliset tätä lainasanaansa enää niin ymmärtävät? Suomeksi voisi kai monesti myös ‘sivuuttaa’ tai ‘ohittaakin’. Mutta helpointa on tietenkin usein vain toistaa.
Kiekkokielen ominaisia anglisismeja voi joskus yrittää sietää tai jopa hyväksyä miettimällä lajikulttuurin alkuperiä. Toisaalta yleistä frankofoniaa pitäisi näillä kohdin edistää selkeästi enemmän.
Huvittaa kun Googlen tuoksuinen puhelin aina ehdottaa “YouTube”, kuitenkin käytän ensisijaisesti “Youtube”. Sama “Playstationin” kanssa, joka johonkin patenttirekisteriin on merkattu “PlayStation”.
Suomessa kirjoitusasu ei taida tuota yritysten nimeämistapaa suosia, vaan nimenomaan niin, että iso kirjain alkuun eikä muualle.
Jep aika monesti myös käytän tuota Youtube muotoa, virallinen YouTube on vain niin tyhmän näköinen sana. Harvemmin käytän YT lyhennettä koska Suomessa se merkkaa aivan jotain muuta ja on parempi että sitä käyttää vain silloin kun varmasti tietää että lukijat / kuulijat yhdistävät sen Youtubeen.
Madventuresissa Riku Rantala kuvaili vietnamilaista miinakenttää peloittavaksi paikaksi ja Sebastian Waheebin mielestä laidan vieressä oleva kahina täytyisi hajoittaa. Ensin mainittu vielä sanoi (oletettavasti) omansa huumorilla, mutta jälkimmäisestä en ole varma.
Kumpi siis on oikein?
Jos otetaan satunnaisotos tekstejä ihan mistä vain tämän maan sisällä ja katsotaan, miten viivat on leivottu, niin iso osa on väärin. Word taitaa tehdä viivoja automaattisesti, eikä niitä moni näemmä osaa, joten virheet näkyy copypasten myötä esim. milloin missäkin virallisissa uutisteksteissä.
