Tämä on oikeastaan jo toinen kerta, kun asiasta tänne kirjoitan, mutta aina välillä se vain nousee esiin. Eli tämä: “Liekö tämä tarkoittaa…”
Lie(nee) on olla-verbin potentiaali ja sitä ei käytetä näin. Se tarkoittaako siis suurin piirtein samaa kuin todennäköisesti on ja ilmaus Todennäköisesti onko tämä tarkoittaa… ei tarkoita mitään.
Jos haluaa potentiaalilla mennä, on oikea muoto Tarkoittaneeko tämä…
Eilen alkoi pänniä, kun Riku Salminen ja Riikka Smolander-Slotte vähän väliä puhuivat, miten monta MITALLIA mikäkin maa oli saanut ed. kisoissa. Se on mitali eikä mitalli. Ei saisi suomea noin pahasti raiskata.
“Luuletko että matala alojen palkat nousisi poistamalla yleis sitovuus ja vaihtamalla se minimi palkkaan?”
Jos “matala alojen” olisi oikea sana, kirjoitusmuoto olisi “matala-alojen”. Tässä varmaankin tarkoitettiin sanoja matalapalkkaisten alojen, yleissitovuus ja minimipalkka.
Aiemmin kielioppivirheet ei yleensä haitanneet, mutta opinnäytetyön viilaamisen jälkeen niihin on kiinnittänyt enemmän huomiota. Yksittäisen yhdyssanavirheen pystyn kyllä ohittamaan.
Kirjoitan itsekin “virheellistä” tekstiä, koska kirjoitan usein tajunnan virtaa ja puhekieltä, mihin on vuosien varrella pesiytynyt virheellisiä sanamuotoja. Lauserakenne tai sanajärjestys on myös usein puutteellinen. Pilkut ja yhdyssanat kuitenkin alkavat jo löytämään paikkansa.
Olen viime aikoina kiinnittänyt paheksuvaa huomiota tarvita-verbin kummalliseen käyttöön. Usein sekä aktiivi- että passiivimuotoja venytetään ihmeellisesti tyyliin ”ei hän tarvii sitä” tai ”ei sitä tarvii kukaan”. Olkoonkin että ”tarvi” olisi tuossa puhekielinen versio ”tarvitse”-sanasta niin nythän se menee vain hullummaksi.
Afganistanissa on kaksi virallista kieltä, dari ja paštu. Ensinmainitulla kirjoitusasu on Taleban, jälkimmäisellä Taliban. Itse ko. liikkeen jäsenet pataaneina käyttävät paštua, joten jos heidän omaa muotoaan noudatetaan, niin silloin Taliban olisi ensisijainen vaihtoehto.
Jos oltais Saksassa, niin voisivat ainakin ääntämyksellisesti ymmärtää myös muodon Juergens. Mikä kyllä näyttää niin pahalta, että… Mutta lienee saksalaiselle tajuttavissa jopa paremmin kuin Jurgens.
Skoda on mielestäni meillä hyväksyttävissä siinä missä Škodakin aivan virallisimpia dokumentteja lukuunottamatta. Ihmisten nimien suhteen ainakin itse pidän hitusen tiukempaa linjaa, joten suosittelen kaivamaan sen saksalaisen kummajaisen esille sieltä näppikseltä. Siis Jürgens ja vain pakkoraossa Jurgens. Tämä kysymättä ko. pelaajalta, joka taas itse voi olla henkilökohtaisesti aivan omalla kannallaan. Viisveisata koko jutusta.
Tuossa alempana jo Windowsin puolta opastellaankin. Mä useimmiten kirjoittelen Android- kännyllä ja siinä kun painaa yhdellä sormella u-näppäintä, niin aukeaa pikkuvalikko, josta toisella sormella valkkaan “sopivan” u-kirjaimen. Taitaa olla 8 eri vaihtoehtoa. Sama juttu esim. kun pitää kirjoittaa Škoda.