Pilkunviilaus- ja yhdyssanaketju

Jep, siitä oli aikanaan iso haloo.

Henkilökohtaisesti tämä ei minua haittaa, koska murteeseeni kuuluu alkaa tekeen -muoto, joka on teknisesti niin kutsutun MA-infinitiivin eli kolmannen infininitiivin tunnukseton muoto (alkaa tekeen on sama kuin alkaa tekemään, vain puhekielisempi).

Sen sijaan edelleen tökkii tämä en halua pelaa, vaikka sekin on oikeastaan aika mielenkiintoinen: se koskee neljättä verbityyppiä eli ns. supistumaverbejä, jotka päättyvät yleensä -ata, -uta tai -ota (pelata, haluta, tuhota). Normaalisti näitä käytettäisiin perusmuodossa: en halua pelata, tuhota, mutta tässä muodossa käytetään näiden verbien vartaloa, josta t on siis napsaistu pois (pelaa-) ja vieläpä vokaalien puhekielisellä assimilaatiolla (ei tuhoa vaan tuhoo). Jännä.

2 tykkäystä

Totta, tämä on myös juuri sitä, mitä nykynuoret aivan systemaattisesti sanovat eri tavalla kuin mitä perinteisesti kuuluu. Tuntuu siltä, että he pyrkivät aivan kokonaan jättämään t:n sieltä infinitiivin lopputavusta pois. Jolloin esimerkiksi verbeillä palata ja palaa ei enää olisi ollenkaan eroa. Tosin luulen, että he silti sanovat erilaisina muodot palaan - palan ja palasin - paloin.

Sitten on vielä sellaiset verbit kuin juosta ja lukita, joista ei millään voi jättää infinitiivin t:tä vain pois, mutta niistä sitten onkin olemassa sellainen käytäntö, että otetaan infinitiiviksi kolmannen persoonan preesens, eli sanotaan että en aio juoksee ja en aio lukitsee, mikä toisaalta kyllä on muutenkin sama asia kuin mikä toisilla ta-loppuisilla verbeillä tapahtuu jättämällä vain t pois.

Outoa ja harmittavaakin, mutta kuten todettu, jokainen sukupolvi muuttaa kieltä jonkin verran. Aika näyttää, tuleeko näistä kielen pysyviä muutoksia.

1 tykkäys

Kyllä nuorisokin oppii ainakin kirjoittamaan, kun pitää koulussa alkaa tehdä ihan oikeita kirjallisia opinnäytteitä.

1 tykkäys

Toivottavasti näin. Ellei sitten lasketa rimaa esimerkiksi kypsyyskokeissa, että korkeakoulujen opinnäytetöitä päästään tulevaisuudessakin tekemään.

Hyvä huomio noista juosta ja lukita -verbeistä. Selittynee ehkä silläkin, että ovat eri taivutustyyppiä, mutta tämä 3. persoonan käyttö on kyllä mielenkiintoinen.

Kokonaisuutena ilmiö siinä missä muutkin. Kieli elää ja ainoa oikea auktoriteetti ovat sen käyttäjät – vaikka omaan puheeseen nuo eivät istukaan.

Turha tuosta taivutusmuodosta on pillastua. Se sota on jo hävitty. Tunti sitten YLE:n pitkäaikainen radiotoimittaja kehotti “alkaa ajatella” ja ainakin hesuleissa lähdettiin jo kasarilla pelaa, skruudaa jne.

2 tykkäystä

Kyllä ne oppii. Omat lapset ei osaa puhua tai pitää ruokailuvälineitä oikein käsissä, mutta osaa ne kirjoittaa.

Kommunikoivat elein, käsimerkein? Ruokailevat käsin, mutta kirjoittaminen onnistuu? mielenkiintoista.

2 tykkäystä

Näin se on. Virheellisiä taivutusmuotoja näkee myös lehtijutuissa ja kuulee arjessa myös yli nelikymppisten puheessa. Täytyy sietää …

2 tykkäystä