Toivottavasti Rautakorpi ei ole noin huoleton ja välinpitämätön playoffien virheiden suhteen. Sillä mentaliteetilla ollaan laulukuorossa ennenkuin huomataankaan. Itseasiassa jo pitkän runkosarjan aikana peli olisi pitänyt saada kestävämmäksi.
Hämmästyttävää myös ettei alivoimaa saada toimimaan. Tai ettei sitä edes taideta kunnolla yrittää. Päätä vaan lyödään “Karjalan mäntyyn”. Rautakorven selvä heikkous on lukittuminen päähänpinttymiinsä. Jos joku on jollain positiolla, niin sitten on. Reagointikyky tai rohkeus ei ole mainittava ominaisuus. Muutos on vissiin aina älytön riski. Toistakin mieltä varmaan ollaan.
Kyllä, tuon toisen erän viimeinen kymppi oli pelkkää selviytymistä. Silloin oli painottomalle laituri myös heti paine niskassa. Muuten kakkoserän eka kymppi oli näin pikaisesti uudelleen katsottuna ihan tasaista.
Ei kyse ole pelkästään puheista. Ennemminkin katsoin nyt tekoja. Ehkä sokeus uhkaa, mutta en mielestäni ole havainnut suurempia tekoja tuolla saralla. Ehkä on sitten niin, että Tapparan pelaajissa on monia hyvin kovapäisiä tapauksia. Eivät usko, eivät kuuntele. No, niitä tai näitä. Mutta vakuuttuneempi olisin, jos havaitsisin reagointeja…
Mielestäni KalPa pääsee liian helposti alueelle ja saa vyörytettyä Tapparan nelikon muotoonsa. Jotenkin pitäisi sisäänvientiä vaikeuttaa ja päästä riistoihin ennen rauhoittamista.
Vastakysymyksenä vois kysyä, että sinunko mielestäsi Tapparan av on onnistunut? Perinteisesti minusta av on ollut varsin hyvää, mutta nythän taso on ollut aika vaatimatonta runkosarjaankin verrattuna. Ei kai KalPan yv ole voinut mitenkään yllättää? Jos näin on käynyt, olisiko mahdollista reagoida??
Melko yleinen mielipide täällä on, ettei välttämättä av:ssä edes pelaa kaikki parhaat av-pelaajat. Joidenkin pelaajien tonteilta on maaleja tehty liikaa.
Koetan itsekin terästäytyä vielä KalPa-sarjan aikana, nyt on vielä jäänyt hieman passiiviseksi tämä seuranta. Ehkä ymmärrettävää kun tässä on viime viikot ollut päällä 8 tunnin aikaero. Tänään jo 9. Se vietävän “Meksikon kuume”.
Jukka on aiemmasta tavastaan poiketen ottanut mediassa esiin suoraa ja puhdasta asiaa. Ottelusarjassa pieniin tekoihin, ja niistä seuraaviin maaleihin, liittyvät onnistumisen momentumin vaihtelut ovat olleet jyrkkiä. Kuopion II peli Kalpan suuntaan ja eilinen peli Tapparan suuntaan. Dominointi on ottelujen sisällä heilahtanut odottamattomasta tapahtumasta jyrkästi määräten myös pelien II ja III lopputuloksen.
KalPa on hyökkäyspelinsä osalta lähellä ydintä. Peli on selkeää, nopeaa, melko varmaa ja tuottaa kohtuullisia maalipaikkoja. Onneksi ratkaisuvoimaa on yv:aa lukuunottamatta ollut rajallisesti. Puolustuspelissä KalPa tekee tasan tarkasti sen, minkä osaa ja pystyy. KalPan henki on hyvin raikas ja fyysinen ilme ilmaisee sen, että usko ja halu ovat täysillä matkassa. KalPa pystyy iskemään tuloksellisesti ja maalien muodossa Tapparan epävarmoihin hetkiin. KalPan kamppailuilmeen kohentuminen viime keväästä on huomattavaa ja Kapanen on onnistunut tässä erinomaisesti.
KalPa on valmistautunut hyvin sarjaan ja mm. hyödyntänyt hyvin liigan klassisia latuja kulkevaa tuomarointilinjaa hyvin. KalPa roikkuu ja käyttää mailaa liigan sallimalla tavalla, tässä ei ole mitään ihmeellistä. Jäähyjen kalastelua vaikuttaisi myös kuuluvan konseptiin liigan tarjoamissa rajoissa. Tähän liittyen Jukka onkin käynnistellyt jo hieman omaa mediapeliään.
Mestaruuden voittamiseksi tarvitaan toimiva erikoistilannepelaaminen.
Kunhan av saadaan edes sinne päin, ei pitäisi olla hätää.
Mutta muutos on tultava.
Tässä tämä akillen kantapää
Ei tietenkään. KalPan yv tehokkuus on ollut liki 50% tässä sarjassa. Tapparan “sielu” (Rautakorven termi) on ollut kuin hollitupa.
Passiivisella neliöllä ymmärtääkseni on tarkoitus suojella nimenomaan tuota “sielua” eli omaa maalinedustaa. Tavallaan pakottaa vastustaja laukomaan viivasta tai huonoista kulmista ja voittaa sitten irtokiekot.
Nythän siellä Tapparan “sielussa” on voinut teutaroida mielensä mukaan. Tosiaan sen laukauksen voi päästää läpikin, mutta Domille olisi raivattava näkyvyys laukauksiin ja sitten siivottava irtokiekot.
Voisihan tuota alivoimaa aktivoidakin KalPan tapaan. Mutta mikään riskitön tapa sekään ei ole. Nopeilla syötoillä tuo on murrettavissa. Tapparalla oma ylivoima on mennyt vähän näpräämiseksi usein.
Oikeastaan voi koettaa mitä tahansa eikä se muutos voi olla kuin parempaan suuntaan tämän hetken tekemiseen verrattuna.
Kovin paljon ei tosin voi enää passivoitua. Seuraava vaihe on pistää suolapatsaita pelaamaan alivoimaa.
Nyt on pelaajilla sekä Pomolla ja Retellä tehtävää aaveen kanssa. Suojeltiin sitten sielua tai annetaan aktiivista painetta niin nyt pitää herätä. Tiedä tuleeko erikoistilanteita kuinka huomenna mutta tuli tai ei niin toivon herätyksiä.
Toki Jukalla ja pelaajilla on hiukan keksimistä miten saadaan oma peli kuntoon ja miten se pidetään hallussa.
“Ojamäki on yksi niistä, joilla liike riittää ja voittaa kamppailuja. Ehdottomasti ansainnut paikkansa, vaikka tehojakin soisi tulevan.”
Tästä 100% eri mieltä. Turha nyt yksittäisestä pelaajasta alkaa enempää vääntämään, mutta vaikka liike on Ojamäellä ihan hyvää, niin ajoitukset varsinkin hyökkäyspäässä sekä olematon kamppailuvoima tekevät miehestä lähes hyödyttömän. Hän on kuin tämän päivän Johannes Alanen: “Nomutku se on nopee”- ei vaan nykyaikana enää riitä. Pitää löytyä myös muita avuja. Esim. parjatulla Karjalaisellakin on ollut jo useampi maalintekopaikka, vaikka hänkään ei ole onnistunut. Ojamäki ei tahdo edes päästä niille paikoille. Nyt toki on turha puhua pelaajien vähentämisestä, jos yksi tai useampi on loukkaantunut. Toivottavasti näillä saatesanoilla Ojamäki ratkaisee heti seuraavan pelin.
Toisaalta tässä on iso mahdollisuus. 50% on epänormaalia, jos joukkueet ovat edes suunnilleen saman tasoisia. Tässä on vedelty maalin pelejä, mutta kun tuo KalPan YV-tehokkuus normalisoituu, ollaan vahvoilla.
Avauspelin molemmat maalit tasakentällisin. Lisäksi toisen pelin yksi maaleista alivoimalla. Toki erikoistilanne, mutta ei voi laskea samaan kastiin yv-maalien kanssa.
Itse en av maalia myöskään tasakentin tehdyksi maaliksi laske. Se on hyvin erilainen tilanne. Ennemminkin sellainen maali mikä ei kuulu ns. normaaliin peliin.