Ajattelin, että on parempi vastata tänne ketjuun.
Olen samoilla linjoilla. Itseä ihmetyttää syksyn vaikeudet siitäkin näkökulmasta, kun Virtanen oli jo viime kaudella mukana organisaatiossa ja apuvalmentajat jatkoivat. Syksyllä oli selkeästi nähtävissä, että täksi kaudeksi hankitut pelaajat olivat pahasti hakoteilla, viime kauden pelaajat toteuttivat omia sivuja pelikirjasta ja taas viime kaudella U20 joukkueessa pelanneet toteuttivat sovittua pelitapaa parhaiten.
Marraskuussa tapahtui selkeä muutos pelitavassa ja otettiin askeleita takaisin kohti Virran pelitapaa. Lukko alkoi ottaa vahvemmin kiekollisen hallinnan otteluissa, viivelähdöt lisääntyivät ja koko viisikko alkoi olla paremmin samassa rytmissä. Yksi konkreettinen esimerkki oli Ilomäen pelaamisen parantuminen huomattavasti. Ilomäki alkoi olla se johtava pelaaja, mihin rooliin hänet oli hankittu. Samoihin aikoihin ajoittuu Pospisilin sopimuksen purku. Pospisil oli vielä mukana, kun käänne alkoi parempaan. Käänne konkretisoitui enemmän Pospisilin lähdettyä Sveitsiin. Yksi merkittävä tekijä tuossa käänteessä oli Lukon erikoistilannepelaamisen paraneminen. Erityisesti alivoima alkoi toimia.
Vaisun syksyn jälkeen moni Lukon kannattaja oli jo antamassa Virtaselle potkuja. Monella oli mielikuvana, ettei Virtanen ole ottanut kehitysaskeleita JYP-kausien pystysuunnan kiekosta. Lukon urheilujohto luotti ja tilastoanalyytikko Teperin datassa pelaamisen paraneminen oli nähtävissä marraskuussa vaikka silloin kokoonpano oli paikoin hyvin vajavainen ensimmäisen korona-aallon myötä. Tuo voittoputki osoitti myös, että kyllä se Virtanen osaa peluuttaa myös kiekkokontrollikiekkoa. Toki se ei ole yhtä vahvoilla kantimilla kuin Virran Peksillä.
–
Pari sanaa pelaajapolitiikasta.
Lukon kautta värittää myös Sahlstedtin epäonnistuminen joukkueen kokoamisessa. Syksyyn lähdettiin liian vajaalla kokoonpanolla ja varsinkin kun Lukko pelasi syksyllä CHL-otteluita. Tämän kauden hankinnat eivät ole osuneet yhtä hyvin nappiin kuin kahdella edellisellä kaudella. Esimerkiksi Haga tuli suuremmilla odotuksilla. Tosin Haga ei ole päässyt pelaa ehjää kautta, mutta oli esim. HPK-sarjassa 13. hyökkääjänä. Abtilla meni todella pitkä aika tottua suurempaan kaukaloon. Samalla tämän kauden Lehtinen on ollut kuin varjo viime kaudesta. Lehtisellä myös ennen kauden alkua tullut loukkaantuminen on vaikuttanut kauteen. Sahlstedt on kauden mittaan reagoinut, tehnyt hankintoja ja ollut kovempien pelaajien perässä. Siitä ei voi moittia, ettei olisi tehnyt mitään joukkueen vahvistamisen eteen. Pitää myös kehua, ettei lähtenyt tarjouskisaan loppukauden sopimuksista vaan on luottanut omaan toimintatapaansa. Budjetissa olisi ollut varaa Pakarisen, Sklenickan jne. (nimet vain esimerkkinä) sopimuksiin, mutta Sahlstedt katsoi ensi kauteen. Ensi kaudella pelaajatarjonta on huomattavasti kovempi ja säästyneet eurot ovat sinne kiinnitettävissä.