Varovasti. Tietääkseni Soosi on juristi.
Täällä on asiantuntijoita muutama, jotka ovat perehtyneet työehtosopimuksiin sekä ko. lakiin, joten tästä syystä tähän asiaan ei ainakaan minulla ole sanottavaa muuta kuin, että en olisi Repona tähän lähtenyt missään nimessä.
Repon ja Haulan näkökulmasta asiaa Haulan suulla…
Jos asianosaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huomioon
ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi
kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta, tuomioistuin voi viran puolesta alentaa
asianosaisen maksettavaksi tuomittavien oikeudenkäyntikulujen määrää (OK 21:8b §).
Nyt täysin ummikkona kommentoin. Eikös tässä häviäjäpuolen kulujen kohtuullistamisessa ole ainoa mahdollisuus se, että häviäjä on yksityishenkilö ja vastapuoli joku yritys tms? Eli Tappara kun ei ole yksityishenkilö ja hävisi oikeudessa, niin asianajokuluja ei missään olosuhteissa lievennetä, edes pyynnöstä? Jos siis juttua oikein ymmärsin.
Laki ei varsinaisesti ota kantaa onko hävinnyt asianomistaja yritys vai yksityishenkilö. Mutta yleensä kohtuullistamista käytetään esim työnantajan ja työntekijän välisessä kiistassa, tai esim. asunto-osakeyhtiön ja osakkaan välisessä riidassa.
Alla on kolme edellytystä joita oikeuden tulee punnita kohtuullistamispäätöksessä:
Oikeudenkäymiskaaren pääsäännön mukaan riita-asian hävinnyt osapuoli korvaa kaikki vastapuolensa oikeudenkäyntikulut, joiden on oltava kohtuulliset ja tarpeelliset. Tuomioistuin voi kuitenkin poiketa pääsäännöstä ja kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja viran puolesta. Kohtuullistaminen on mahdollista, jos täysi kulujen korvaus olisi oikeudenkäyntiin johtaneiden seikkojen, asianosaisen aseman ja asian merkityksen kannalta kohtuutonta. Tuomioistuimen tulee punnita kaikkia kolmea edellytystä.
Ensimmäinen edellytys, oikeudenkäyntiin johtaneet seikat voivat liittyä sekä riita-asian voittajaan että häviäjään. Toinen edellytys, asianosaisen asema, voi saada merkitystä erityisesti yksityishenkilön ja julkisyhteisön välisessä oikeudenkäynnissä. Lisäksi merkitystä voi olla esimerkiksi työntekijän ja työnantajan välisessä oikeudenkäynnissä. Myös asianosaisen varallisuusolot voivat vaikuttaa kohtuullistamiseen, mutta puutteellinen maksukyky ei yksinään voi toimia kohtuullistamisen perusteena. Kolmas edellytys, asian merkitys asianosaiselle näkyy verratessa toteutuneiden oikeudenkäyntikulujen määrää suhteessa asian merkitykseen asianosaiselle. Tuomioistuimen on harkittava kaikkia kolmea edellytystä ja perustettava kohtuullistamispäätös kokonaisharkintaan.
Yllä olevan löysin siis Googlettamalla, mutta vilkaisin kyllä lainpykälän myös läpi
Tämä kohta on kyllä mielenkiintoinen linkkaamassasi IS -jutussa:
Takautuvien maksujen suhteen seurat saattavat joutua maksumiehiksi.
– Maksamatta jääneitä lomakorvauksia voi hakea takautuvasti kahden vuoden ajalta, Haula sanoo.
– Se saattaa vähän satuttaa seuroja.
Tietoon tuskin koskaan tulee millaisia summia seuravat joutuvat maksamaan, mutta köyhemmille seuroille ei tee yllättävät sivukulut hyvää.
Jännä myös nähdä eteneekö asia ylemmälle tasolle oikeudessa - tätä varmasti puntaroidaan tarkasti, kun koskettaa kaikkia seuroja.
Fiksummat voivat kertoa koskeeko tämä nyt oikeastaan ainoastaan karrikoidusti vain Tapparaa ja Kärppiä edustaneita pelaajia, koska ovat tahkonneet pitkät keväät joten kesäloma jää “lyhyeksi” jos tekeekin NHL-sopimuksen?
Vai onko tässä jotain isompaakin taustalla? Jos menee kuten ylempänä kirjoitin, niin eihän tämä kovin isoa joukkoa koske.
Sen viä sanon, että tää Haula pelaa ittensä ulos Suomi-markkinasta tällä ristiretkellä seuroja vastaan.
Miksi se pelaisi? Jos sattuu edustamaan useampaa seuraa kiinnostavaa/-via pelaajia, joille löytyy kyllä ottajia, niin siinä ei yksikään jätä sopimusta tekemättä vain sen takia, että agentti on Haula. Valitettavasti.
Ei koske. Silloin tän saagan alussa parikin toimaria kommentoi, että vaikka sopparin pohja on kaikilla sama, niin asia ei koske kaikkia. Joillakin on lisäyksiä soppareissa ja tarkempia erittelyjä esim palkanmaksuun liittyen.
Tuo kohta on sitten vähän ristiriidassa Penttilän sanomisiin tuolla ylempänä:
– Se harkinta täytyy tehdä lähitulevaisuudessa, ja pelaajayhdistys täytyy ottaa keskusteluun voimakkaasti mukaan. Tappara on tehnyt kaikki asiakirjat liigan ja pelaajayhdistyksen sopimusmallin mukaisesti. Niitä liigaseura ei saa lähtökohtaisesti muuttaa lainkaan, Penttilä selitti.
Mutta mistä näistä tietää sillä henkilökohtaista kokemusta ei ole aiheesta…
Totta Penttilän sanomisiin on ristiriita. Näin kuitenkin joskus saagan alussa lehdessä oli, että ei kaikkia koskisi. Palkkakuiteista ei ole mitään sopimusmallia. Jotkut ilm niissä on eritellyt maksettuja lomakorvauksia. Yhtään sopimuspaperia tai palkkakuittia en ole nähnyt. Enkä muutenkaan mikään ekspertti sopimusasioissa. Kirjoitin, mitä muistin lukeneeni. Koitan löytää mistä luin.
Jatkoajan vanhoissa keskusteluissa ja aiheeseen liittyvissä ekoissa lehtijutuissa on ollut mainintana, että kaikki seurat käyttävät samaa sopimuspohjaa, mutta tämän yleisen sopimuspohjan lisäksi joillakin seuroilla olisi vielä sopimuksen liitteissä tehty tarkennuksia palkka-asioihin liittyen. En tiedä kannattaako noita vanhoja enää selailla. Hiitelän Juhan jutusta löyty mm tämmöinen: “Asia ei päädy koskaan oikeussaleihin, sillä pelaajasopimuksessa on sovittu, että niihin liittyvät riidat ratkotaan välimieskäsittelyssä suljetuin ovin.” 
Niin onhan tuolla ne sopimus pohjat nähtävillä. Ilmeisesti tuohon palkkasopimukseen ei ole yhteistä pohjaa mikä kuuluu liitteeksi tuohon pelaajasopimukseen.
Aamulehdessä tänään: Penttilä korostaa, että Tappara toimi samalla tavalla kuin kaikki muutkin seurat. Hänen mukaansa kyse ei ole siitä, miten lomapalkka on kirjattu palkkakuittiin, vaan siitä, miten loma määräytyy ja miten ja milloin se maksetaan. Tämä koskee nimenomaan pelaajia, jotka tulevat joukkueeseen kesken kauden ja siirtyvät ulkomaille kesken sopimuksen.
Tuomio ei ole lainvoimainen. Penttilä sanoo, että Tappara todennäköisesti ilmoittaa tyytymättömyyden ratkaisuun. Se on tehtävä viikon sisällä käräjäoikeuden päätöksestä. Sen jälkeen osapuolilla on kuukausi aikaa päättää, valittavatko ne päätöksestä hovioikeuteen.
Penttilän mukaan valituspäätöksen tekee kuitenkin Liiga, ei Tamhockey. Tämä johtuu siitä, että Tappara siirsi jutun hallinnoinnin Liigalle jo kauan ennen kuin Repo ja hänen edustajansa jättivät kanteen käräjäoikeudelle lokakuussa 2018.
Penttilä sanoo, että jos asiaa ei olisi siirretty Liigalle, Tappara olisi maksanut Sebastian Revolle ennen asian menemistä oikeuteen.
– Mutta mitä se olisi tarkoittanut koko liigayhteisölle, jos agentti alkaa käyttää meidän maksamista hyväksi jatkossa?
Koska tapaus on ollut Liigan käsissä, Penttilä ei odota, että Tamhockey joutuu maksamaan yksin kaikki kustannukset. Oikeus määräsi Tamhockeyn maksamaan puolet Revon oikeudenkäyntikuluista. Yhtiön omat kulut mukaan lukien laskuksi tuli noin 145 000 euroa.
– Sillä ei ole liiketoimintaan merkitystä. Jutun hallinnointi on siirretty Liigalle, niin siitä voi jo päätellä, että emme ole kokonaan näistä kustannuksista vastuussa.
Maksumuuri
https://www.aamulehti.fi/a/be7ca231-00a1-4174-afd5-4969a5b877f8
Tässä on sellainenkin näkökohta, että jos mietitään pitikö Repo lomansa joka kesä, niin kyllä piti. Seuraava spekulaatio perustuu Suomen Jääkiekkoilijat ry:n sivuilta löytyviin työehtosopimuksiin ja kalenterin tutkimiseen. Kesällä 2016 Repo oli edelliskaudella 50 otteluun 28 pistettä tehnyt Pelicans-hyökkääjä. Pelicans putosi puolivälierissä HIFK:ta vastaan, ja heti sen jälkeen Repo piti 24 päivän harjoitteluvapaan, ja lisäksi hänellä oli toinen vuosilomaksi kutsuttu jakso kesällä.
Syksyllä 2016 Repo siirtyi Tapparaan, jossa jatkoi ammatinharjoittamista. Kausi päättyi mestaruusjuhliin, joiden jälkeen Repo piti jälleen 24 päivän harjoitteluvapaan. Juhannuksena 2017 Repo varattiin NHL:ään ja solmi NHL-sopimuksen heinäkään 2. päivänä, mikä purki Tappara-sopimuksen. Revolla ei näin ollen ollut mahdollisuutta pitää Tapparassa heinäkuussa vietetttävää vuosilomaa, vaikka hän oli ollut työsuhteessa reilun kahdeksan kuukautta. Harjoitusvapaata Repo silti vietti: ei NHL:ssä tai Amerikassa muutenkaan ole joukkueharjoituksia, joten Repo sai vietellä ainakin heinäkuun ja varmasti elokuutakin omaehtoisesti. Täydet lomat siis kesällä 2017 ja ylikin.
Repo palasi Tapparaan syys-lokakuun vaihteessa 2017. Hän oli työsuhteessa loppukauden aina 30.4.2018 asti, jolloin sopimus päättyi. Työsuhde kesti seitsemän kuukautta, jona aikana Repo ei pitänyt lomaa. Repo siirtyi Florida Panthersin organisaatioon, ja lomaa piisasi. Touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa tuskin Amerikassa tapahtui mitään, joten Repo sai harjoitella omatoimisesti neljä kuukautta ainakin.
Revolle kertyi kaikkineen Tapparassa noin 15 lomanmääräytymiskuukautta, joten Revon näkemyksen mukaan hänelle kuului 15/12 = 1,25 kuukauden palkka lomakorvauksena Tappara-työsuhteen aikana pitämättömistä lomista. Revon vuosipalkka kumpanakin vuonna oli lehtijuttujen mukaan 65 000 euroa, joten 1,25 kuukauden palkka on 65 000 / 12 * 1,25 = n. 6 800 euroa. Tämä luku ei vastaa Revon leirin vaatimusta (11 000 euroa) sen paremmin kuin oikeuden määräystäkään (4 700 euroa). Johtunee siitä, etten ymmärrä näistä juuri mitään. Poistaisin tämän kappaleen, mutta kai siitä jotain irti saa.
Pelaajan palkkio sovitaan kausipalkkiona tai lyhyemmissäkin sopimuksissa kokonaispalkkiona, mutta joka kuitenkin taskulaskinta hyödyntäen maksetaan kuukausittain palkkana. Kokonaispalkkion on katsottu sisältävän aivan kaiken. Jääkiekkokalenteri on sellainen, että pelaajat ovat kesällä lomalla (=harjoitusvapaalla), ovat sitten töissä missä vaan taikka ilman sopimusta. Loman pituus saattaa vaihdella riippuen siitä, missä maassa milloinkin pelataan, mutta sen kesto joka tapauksessa on vähintään sen neljä viikkoa - yleensä selvästikin enemmän. Tavallisen työoikeuden kannalta täysin poikkeuksellinen systeemi. Ainoa mitä Pelaajayhdistyksen ja Liigan välisessä yleissopimuksessa siirtyvien pelaajien lomista mainitaan on:
Työnantajan joukkueeseen tuleva uusi pelaaja on oikeutettu pitämään loman sen pituisena ja niinä ajankohtina kuin loma edellä mainituin perustein annetaan muille joukkueen pelaajille.
Tuolla pykälällä on haettu sitä, että siirtyvätkin pelaajat saisivat pitää kesälomansa, mutta eivät voisi vaatia lomaoikeutta molemmilta seuroilta erikseen. Mun tulkintani on, että Repo haastoi tämän käytännön lainmukaisuuden ja voitti. Hän kuittasi Florida-organisaation mukaiset loman ja Tapparalta lomakorvaukset pitämättömistä lomista.
Siis ”hävinneen kulut”? Ei niitä oikeus kohtuullista vaan hävinnyt maksaa omat kulunsa sen perusteella mitä on lakimiehensä kanssa sopinut. Joskus vakuutus voi korvata kuluja, tuskin Repolla sellaista vakuutusta on.
Oikeus voi kohtuullistaa siis hävinneen osapuolen korvattavaksi tulevia voittaneen osapuolen kuluja. Hävinnyt korvaa vain oikeuden ”kohtuulliseksi arvioimat” vaaditut kulut eli työmäärä ja tuntihinta.
On tässä 20v oikeudessa käyty ja noin 300 juttua hoitettu, myös korkeimmassa oikeudessa @Messi
@soosi Enpä minä sinun kokemustasi kyseenalaista, yli 300 keissiähän puhuvat puolestansa.
Mutta, olisitko ystävällinen ja selventäisit sitten minulle Oikeudenkäyntikaaren 28 luvun momentin 8a:?
##### 8 a §
Jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä asianosaisella on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että asianosaiset osaksi tai kokonaan vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista.
Tämäkö on se syy, että oikeus on päätynyt siihen, että Repo joutuu vastaamaan 50% omista asianajokuluistaan, vaikka oli kiistan voittanut asianomistaja?
Tässä taidettiin soveltaa OK 21:3:n mukaisesti:
”Jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan.
Mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi”
Revon vaatimukset hyväksyttiin vain osaksi, joten Tamhockey velvoitettiin vastaavasti korvaamaan vain osa kuluista.