Se, että liiga-ankkalammikossa kaikki osapuolet ovat sitä mieltä, että joku käytäntö on ok, ei välttämättä tarkoita sitä, että käytäntö on laillinen. Siitä oikeus nyt antaa arvionsa. Repo tuskin on yksin tätä ajamassa, vaan taustalla on agentin lisäksi muitakin.
(Jos on niin kuin edellä jotkut arvelivat, että Repo palautettiin AHL:stä Tapparaan enemmän tai vähemmän ei-omasta aloitteestaan, voi tietysti pohtia, kannattiko Tapparan toimia niin. Toisaalta joku saattaa muistaa, että Tapparan lisäksi Repo on poistunut myös Pelicansista oven jossakin määrin paukahtaen.)
Tässä kannattaa huomioida se, että lomaraha ja loma-ajan palkka ovat kaksi eri asiaa. Lomaraha maksetaan loman aikana palkamaksun lisäksi, ja se maksetaan lopputilin yhteydessä, jos lomaa ei ole pidetty.
Tässä on kuitenkin kyse siitä, että ennen loman pitämistä sopimus puretaan, jolloin loman aikana maksettava palkka jää maksamatta. Normaalissa työsuhteessa tuo maksetaan myös lopputilin yhteydessä.
Eli se kynnyskysymys on, että olisiko Repo saanut sopimuksen jatkuessa kesälle loman aikana palkkaa Tapparalta. Jos olisi, eikä sitä ole maksettu lopputilin yhteydessä, niin Repo on yllättävän vahvoilla riippuen toki vielä sopimuksen ehdoista ja sanamuodoista.
Repohan vaatii molemmilta kausilta 24vrk palkallista lomaa vaikka pelasi vajaat kaudet ja että ei pitänyt lomaa yhtään? Ihmettelen kyllä jos Repo tän jutun voittaa
Käsittääkseni sopimus on purettu, mistä epäselvyydet johtuvat. Jos sopimus olisi vain loppunut, niin tuskin mitään epäselvyyksiä tässä mittakaavassa ainakaan olisi.
Tuo ljpp:n esiin tuoma asuntoetu-asia todennäköisesti liittyy tuohon loma-ajan palkkaan ja/tai lomarahaan, koska loman aikanakin työntekijällä on oikeus luontoisetuihin. Jos ei ole, niin ne on korvattava rahana, koska luontoisedut verotetaan ansioina rahapalkan mukana.
“Repo esittää haastehakemuksessa myös toissijaisen vaatimuksen. Vastaajana toimiva Tamhockey oy, Tapparan taustayhtiö, on nimittäin eri linjoilla Revolle kuuluneista lomapäivistä. Tamhockeyn mukaan niitä oli ensimmäiseltä kaudelta 16, toiselta 14. Mikäli käräjäoikeus katsoo, että näin oli, Repo vaatii Tapparaa korvaamaan näiden 30 vuorokauden lomakorvaukset, kaikkiaan vajaat 6 900 euroa.”
Ja koska Suomen laki lukee joka 6. lomapäivän lauantaiksi, niin rahana noita korvataan vain 5/6. Typerä jäänne jostain esihistoriasta, mutta siitä se 24 lomapäivää koostuu.
EIkös tässä ole siitä kyse, että kauden mittainen sopimus sisältää yhden palkallisen kuukauden, jolloin ei ole työvelvoitetta. Eli pelaajat saavat heinäkuulta palkan, vaikka eivät ole töissä. Jos sopimus katkeaa vaikkapa kesäkuussa, niin tämä yksi palkallinen, mutta ei-työvelvoitteinen kuukausi jää pitämättä. Joten siinä mielessä voisi kuvitella, että Repo on oikeassa.
Toisaalta, jos työsopimuksessa ei ole mitään mainintaa työvelvoitteesta tai ainakaan ei ole mainintaa mikä kuukausi on lomakuukausi, niin silloin on vähän huono tsägä, jos hommat loppuukin ennen sitä “yleensä vapaan pidettävää kuukautta”. Onkos liigapelaajien yhdistyksen “sopimuksessa” määrätty, että heinäkuu on vapaana. Vai vaan, että jossain välissä on lomaa.
Mutta paha tähän on näin mutu-tuntumalla kantaa ottaa.
Revon sopimus Tapparan kanssa oli 2016 - 2019. Näin ainakin wikipedian mukaan. Ja Repo varattiin vasta 2017 Floridaan. Sopimuksen teki saman vuoden heinäkuussa. Toisena vuonna oli lainalla, siihen tuo pätee. Mutta hakee molemmilta vuosilta, sitä en ymmärrä.
Kyllä sen tiedon perusteella mitä tästä nyt liikkeellä on, Repo voittaisi varmaan missä tahansa normaalissa toimialassa tämän keissin. Onhan tuo nyt ihan selvä asia, että lomarahat kuuluvat pelaajalle ihan lainsäädännön mukaisesti mikäli toisin ei kirjata. Ja on tosi tosi realistinen skenaario että Liigan amatööriajoilta (vähän provoten) käyttöön on jäänyt joku sopparipohja, jossa ei ihan vedenpitäviä kirjauksia ole.
Todenmukainen sanonta kuuluu, että liigaseuralla on pörssiyhtiön näkyvyys ja nakkikioskin budjetti. Tämä ei ole mitään Tapparan dissausta, vaan yleistä ilmiön havainnointia. Varmasti tämmöisiä rakoja on siellä täällä, kun ihan joka juttu nyt ei ole priimaa. Mikki ei ole mitään tehnyt väärin sinänsä, toiminut vaan vallalla olevan käytännön mukaisesti, Sebu nyt vaan oli se the guy joka päätti että tästä pitää nostaa meteli.
Hmmm… Mielenkiintoinen tapaus tämä haasto. Monella (myös toimittajilla) tuntuu menevän sekaisin termit lomaraha ja lomakorvaus. Yritin avata itselleni tilannetta, tässä muutamia ajatelmia:
Repo kokee, että hän ei saanut kesällä 2017 (ja 2018?) pitää palkallista kesälomaa, sillä hän purki sopimuksensa Tapparaan ennen kuin muut pelaajat pitivät kesäloman eli omatoimijakson. Täten hän olisi vuosilomalain mukaan oikeutettu lomakorvaukseen näistä pitämättömistä lomapäivistä (normaali lain mukainen käytäntö muilla työpaikoilla)
Liigan yleissopimuksen mukaan loma pidetään 1.6.-31.8. välisenä työnantajan määräämänä aikana. Lisäksi yleissopimuksessa sanotaan, että työnantajan joukkueeseen tuleva uusi pelaaja on oikeutettu pitämään loman niinä ajankohtina kuin loma annetaan muille joukkueen pelaajille. Revon ikäiselle tämä loma on vähintään 24 päivää. Kuinka tähän vaikuttaa se, että Repo tuli kesken pelikauden Tapparaan kummallakin kaudella?
Lomarahan käsitettä on tähän mielestäni turha sotkea. Lomaraha on lomapalkan päälle maksettava ylimääräinen palkanlisä (yl. 50% lomapalkasta) ja se ei perustu vuosilomalakiin. Sitä ei yleensä edes makseta lomakorvauksen yhteydessä. (IS:n artikkelin mukaan lomaraha sisältyy Liiga-pelaajien vuosipalkkaan, joten sitä ei erikseen makseta pelaajille edes lomapalkan maksun yhteydessä)
Näin ollen asiasta ei luulisi kertyvän liigaseuroille miljoonaluokan laskua, jos kyseessä on ”vain” sopimuksen purun yhteydessä tapahtuneiden pitämättömien lomapäivien korvaukset eikä lomarahojen maksaminen, kuten joissakin uutisissa on sanottu. Laskua tästä joka tapauksessa tulee muillekin seuroille, jos Tappara tässä maksumieheksi joutuu.
Yleensä 1.5.-30.4. kestävissä työsuhteissa pelaajat vielä pitävät tämän loman kesällä ”ennakkoon” ennen kuin vuosilomalain mukaan nämä lomat ovat edes kertyneet. Jos Tappara joutuu maksamaan Revolle korvaukset, niin miten käy jatkossa pelaajille, jotka 1.5. liittyvät seuraan, pitävät täyden kesäloman ja vaihtavat seuraa kesken kauden ennen kuin pidetyt lomat on tienattu?
Mikä on pelaajayhdistyksen rooli? Sain IS:n jutusta käsityksen, että pelaajayhdistys ei ole tämän haasteen takana.
Koska en ole lakia lukenut, niin ei tässä voi kuin odottaa mikä tulee olemaan lopputulos. Pidän myös tätä Revolta kusipäisenä temppuna, mutta toisaalta sellainen hän oli myös kaukalossa ja sen takia pidin hänestä pelaajana. Valitettavasti hänellä on jäänyt jotain hampaankoloon ja haluaa riitauttamalla hakea itselleen kokemaansa oikeutta. Tapparassa on sen verran lakiosaamista, että luotan tämän päättyvän Tapparan kannalta hyvin. Mielestäni silti pelaaja + agentti voisivat katsoa peiliin, ovatko he aivan varmoja, että haluavat viedä tämän oikeuteen?
Juurikin näin. Kauankohan noita pelaajasopimuksia on tuolla samalla pohjalla tehty? 10…20 vuotta vai pitempään? Ja kelvannut muutamalle sadalle jos ei tuhannelle pelaajalle sellaisenaan ilman mutinoita. Nyt tuo yksi kukkoilija sitten päättää pistää systeemin uusiksi. Liigaseurat voisivat tehdä yhdessä päätöksen, että tuon agentin pelaajia ei enää palkata liigaan. Pelaajat varmaan ymmärtäisivät vinkin ja vaihtaisivat toisen agentin alaisuuteen.
Itse haluaisin äänestää vaihtoehtoa “Ei kukaan voita”. Niin tällaisissa tilanteissa vaan usein loppujen lopuksi käy. Todella ikävä juttu, ettei asiaa ole saatu neuvotteluteitse ratkaistua. Usein kuitenkin laiha sopu on parempi kuin lihava riita.
Kannattaa nyt muistaa se, että tässä on kyseessä poikkeustilanne, jota useimmilla pelaajilla ei tule vastaan. Riita johtuu siitä, että sopimus on purettu kesken, jolloin velvollisuuksia usein jää täyttämättä, vaikka laki niitä vaatiikin. Eli vaikka näitä sopimuksia olisi tehty 100 vuotta, niin kaikkia mahdollisia poikkeuksia ei sinne pystytä kirjaamaan. Mitään sopimusta ei pystytä tekemään “idiootin varmaksi”, vaikka jenkeissä siihen pyrkivätkin kymmeniä tai jopa satoja sivuja sisältävillä sopimuksillaan.
Suomessa sopimukset ovat lyhyitä ja ytimekkäitä, koska kaikkea ei niihin tarvitse kirjata. Miksikö? Koska Suomen laki ottaa huomioon monet osuudet, joita ei siten tarvitse sopimukseen laittaa. Ja tässähän on juuri tuosta kyse - jos sopimusehdoissa ei tästä poikkeuksesta ole mainittu, niin pelaajalla on täysi oikeus vaatia hänelle lain toimesta kuuluvaa osuutta. Tuo 14,000 euroa on kuitenkin pienipalkkaisille liigajyrille aika iso raha, niin varmasti monet pelaajatkin haluavat ennakkotapauksen tästä siltä varalta, että tuo poikkeustilanne joskus osuisi omalle kohdalle.
Jos seurat lähtisivät tämän vuoksi kiusaamaan agenttia tai tämän pelaajia, niin miten se eroaisi esimerkiksi kiusaajista. Ymmärtäisin, jos agentti / pelaaja tekisi jotain erittäin harmaalla alueella olevaa tai suoranaisesti epämoraalista, mutta ei kai sopimuksen epäselvyyksien selvittäminen mitään erikoista ole? Aika lapsellinen saa olla, jos tuosta henkilökohtaisesti loukkaantuu. Tietenkin tuota tapahtuu (aika useinkin), mutta ei se siitä oikeaa tee.
Mikä sopimus tässä on purettu? Eikö tuon NHL-sopparin saa tehdä “aina”, vaikka Liigaan on sopimus? Vai pitääkö ensin purkaa vanha alta pois?
ProTappara
(Tamminiemessä - muttei jakamassa pesää)
102
Miten oikeus ja kohtuus määritellään? Varsinkaan jossain niin spekulatiivisessa asiassa kuin jääkiekonpelaajan palkan määrittelyssä tai nyt show-bisneksessä ylipäätään?
Kerro toki lisää.
Tämä on niin totta ja pätee tosi moneen muuhunkin elämän/yhteiskunnan osa-alueeseen.
Tätä on varmaan ollut hieman vaikeampi sopia nimenomaan tuon ennakkotapauksen vuoksi. Tappara antaa vaikka puolet eli 7k rahaa ja homma fine, niin samallahan se myöntäisi virheensä ja sopimusrikkeensä. Varmasti sana ja maksu kantautuisi pelaajien keskuudessa. Valitettavasti en tästä syystä näe tässä laihan sovun mahdollisuutta, vaan tämä pitää muidenkin seurojen takia viedä loppuun saakka.
En tiedä, miten tuo kuvio on mennyt. Itsellä siis ei ole varmaa tietoa tuosta sopimuksesta tai sen purkamisesta, mutta mitä asiasta lueskelin niin parissakin paikassa mainittiin, että sopimus on purettu kesken. Ja se käy järkeen, koska en oikein keksi mikä muu tilanne tällaisen epäselvyyden voisi aiheuttaa.
Sopimuksiahan voi olla vaikka minkälaisia, mutta käsitykseni yleisestä toimintamallista Liigassa on, että sopimuksissa on ehto, jolla sopimuksesta pääsee eroon, jos NHL-sopimus syntyy. Todennäköisesti se ehto liittyy purkamisoikeuteen pelaajan puolelta, kun NHL-seurat eivät taida sallia muita voimassaolevia sopimuksia heidän sopimuspelaajilleen. Toisin kuin esim. Tuukan 10-vuotinen sopimus ja KHL.