Suomen murteet


(Mika) #1

Päätimpä tästä luoda ensimmäisen ketjuni, kun tuntuu murteet niin kiinnostavan tuola palaute ketjussa. :slight_smile: Murteista ja slangeista voidaan jutustella täällä jatkossa niin ei tarvi tukkia tuota palauteosiota :slight_smile:


Pilkunviilaus- ja yhdyssanaketju
Pelicans - Tappara 05.12.2017 (Ti)
Tappara roster 2017-18
Palautetta kanssakeskustelijoille
#2

Tulukaa Ouluu pellaa nii ei tarvi nui sielä vikistä!


(T. Koljonen) #3

Tu sää Tampereelle, Hakamettä vartoo!

Noin itse aiheeseen, olen aina tykännyt murteista. Toinen puoli isovanhempia on Savon seutumilta ja toinen Mouhijärveltä, itse olen ikäni asunut Tampereen seudulla. Täten oma murretausta on aika kirjava.
Opiskelujen ohessa on tullut suoritettua aimo tujaus murrekursseja, ja vaikka se ei ole ihan sitä varsinaista omaa alaa, niin ainakin hyvä kakkonen.

Varsinkin Tampereen murre on lähellä sydäntä. Esimieheni on Kuusamosta, ja meillä on usein hieman vääntöä miten jokin asia sanotaan. Itseasiassa juuri tänään tuli ilmi parikin juttua:
Olen kuullut sanottavan, että pohjoisessa olisi ok sanoa Ouluun satoi tänään lumen. Näin eteläisenä tuo kuulostaa vähintäänkin oudolta.
Toinen mielenkiintoinen sana on montaa. Itse sana _monta_han on jo partitiivi, ja edellämainittu on sikäli jonkinlainen tuplapartitiivi. Olen selvitellyt asiaa, ja ilmiö onkin varsin mielenkiintoinen: Muoto montaa esiintyy kyllä varsinkin lännessä, mutta pohjoinen pomoni ei edes tunnistanut sitä. Tämä on mielestäni erikoista, onhan se aivan eri sana kuin monta.
Esimerkiksi: Pöydässä oli monta kakkua vs. Pöydässä oli montaa kakkua.

Tapasin joskus kouvolalaisen tyypin, joka ei tiennyt mikä on rotvalli. Yllätti, luulin sen olevan vitsi, etteivät muka tiedä. Lisäksi meillä päin sanotaan äite, se on hieno sana.


(Jyri Nikander) #4

Työt vei aikoinaan puoleksitoista vuodeksi Pohjois-Savoon ja asuin Kuopiossa. Siellä asuneena voin kyllä todeta, että hieno kaupunki kaikkinensa.

Savon murre ja tapa puhua on noin ylipäänsä aika hauskaa kuultavaa, mutta erityisesti sana “kehtaa” on jäänyt mieleen. Siellähän se tarkoittaa jotain samaa kuin “viitsiä”. “En kehtaa mennä ulos kun siellä sataa”… “Ei kehtaa Yonkman murjoa enempää Finleytä jne.” :slight_smile:


#5

Tarkennetaan, että se on kehtoo. :grinning:

Savosta löytyy kyllä välillä sellaisia vääntäjiä ja kääntäjiä, että ei kerta kaikkiaan ymmärrä puoliakaan mitä ne puhuu. Taitavat lämpimikseen puhella.


#6

Tärkkemäs sana mill Raumallp pärjätä:

TERVEKSI (Salost, Helsingist…) terveisiä

TERVTULO RAUMALL (meijä huushollihi, mökill, kalaaseihi jne.)

OLKKAN DERVTULLUI !

HYVÄ HUAMEND, HYVÄ PÄEVÄ, LUANIKAST EHTOPÄEVÄ, HAUSKA EHTOT (tervehdyksiä)

LUANIKAST REISSU (hyvää matkaa)

PALI ONNE, FRISKI MYÄTTUULT, LYKYMBOTKUI AHTERPEILEIHI (onnentoivotuksia)

OLKKAST HYVÄ, SUURUS OM BÖÖDÄS (olkaa hyvä, aamiainen on katettu)

KIITOKSI PALI

OTETAST JÄLL, KAAD LIIVEIHIS RYYPP, OTETA ETT JÄRK SELKKE (erilaisia kippistyksiä)

SANS SNÄÄ MNUU SNÄÄKS (sinunkaupat)

MNÄÄ TYKKÄ SNUUST (rakastan sinua)

PASSAISKOS PUSU (suudellaanko)

SIKSES on käyttökelpoinen sana ja Raumalla runsaasti viljelty. Sanaa käytetään lieventämään ylenpalttista kehumista esim.

Hän nappas kulttase mitali olympialaisiss. Aikamoinem boik – sikses!

Ykä men naimissi uude miss universumin gans. Kova kundi – sikses!

Visa rauman giälest.
http://www.visakisa.com/quiz-2878/Rauman-giäl/

Jätän nämä vain tähän.


(Ei lisäarvoa palstalle ) #7

“Ketä sää oot?” -eli tämäkö on se keskustelu, missä päästään puimaan ketä -sanan käytön ylivertaisuutta kuka -sanaan verrattuna?

Itse olen suurimman osan elämästäni viettänyt tuossa Satakunnan ja Pirkanmaan rajan tuntumassa olevien kuntien alueella, niin pitkälti oma murre on näiltä alueilta peräisin. Tuli kuitenkin vietettyä nelisen vuotta Seinäjoellakin tässä välissä ennen Tampereelle muuttoa ja kauhukseni olen huomannut, että noiden vuosien aikana onnistuin puheeseeni tartuttamaan joitakin pohojalaasiakin maneereita. Sorruin joskus jopa “Notta” -sanaa käyttämään ilman, että se edes tuntui omituiselta… Häpeän edelleen omaa varjoanikin.

Noin muutenkin on tullut tutustuttua hyvin moniin murteisiin pintapuolisesti lähinnä intti- ja opiskeluaikojen kautta. Olen ollut paikoissa, joissa on ollut edustajia niin idästä, lännestä, etelästä, pohjoisesta kuin keskeltäkin. Ihmiset puhuu ihan eri kieltä… Pahin lienee kuitenkin se vanha Rauman murre. Eihän sillä ole suomen kanssa enää mitään tekemistä.

Muuten, onko Oulun suunnalla “eilettäin” ihan oikeasti sana, vai onko tämä vain joidenkin harhautuneiden yksilöiden harhaluulo? Olen kuullut tuota eilettäin -muotoa käytettävän, mutta en vaan kykene ymmärtämään…


(#LevtchiFever) #8

Ainakin Porissa on hauska tapa vääntää imperfektimuodot verbeistä, joilla ei niitä oikeasti ole.

Esim. “Minä hypin”. Preesens ja imperfekti erotetaan porissa “minä hypin” ja “minä hypein”. Muualla molemmat muodot on “minä hypin”.

Muita porilaisittain taipuvia verbejä on mm. opein, pyörein, pompein, mietein.


(Team Kameleontti) #9

Totta.

@terppp juodaanko teillä päin limukkaa?

Intissä olin myös raumalaisten, porilaisten, turkulaisten ja salolaisten kanssa ja voi veljet, sitä kielikukkasten määrää:

  • “Kyl mää nii pal ampusi!”
  • “Nii ampusit, jos… mitä?”
  • “Ei ku mä ampusi jo! Eilen siäl ampumaradal! Kölli tul!”

#10

Lisäillään vielä, että itse olen tekemisissä töiden vuoksi monien murteiden kanssa ja mielestäni parhaat murteet menee järjestyksessä:

  1. Pohjanmaan murre
  2. Savo
  3. Karjala
  4. Kainuu
  5. Oulu
  6. Länsirannikon murteet

Tampereen murretta en mukaan laske ja muiden kanssa vähemmän tekemisissä.


(「LIVE IS LIFE」) #11

Intissä oli nii pal kauhiast turkulaisia, että sieltä on jäänyt päälle tokaista joka väliin “juuvai?” Ja @Maalivahti noita tuli kans kuultua jatkuvasti, satuitko käymään intin Säkylässä?

E: Ja itse kyllä puhun ikäisekseni (kun murteet kuulemma kuolee) vahvasti murtaen. Viimeksikin, kun kävin Espoossa, niin joku random ukko tuli vaan kysyyn, että satunko oleen Tampereelta. Lontoo menee sentään paremmin, kun aina luullaan ruotsalaiseksi.


#12

Kyllähän se sana on. Oulussahan myös pannaan sanaa käytetään melko paljon ihan vaikka, pane se haarukka kaappiin. Mikä omasta mielestä kuulostaa melko perverssiltä välillä.


#13

No kylläkkai nuinki voi sanova, jos sillä meinattaan, että sato talaven ensilumen. Ylleesä sattaa lunta. (Tämähän on yllättävän vaikiiaa kirijottaa. Minulla on kyllä murre ruostunu täällä Jyväskylässä…)


#14

Nui,nuinki,nää,mää sanoja kanssa käytetään paljon Oulussa. Ookko nää Oulusta on melko yleinen kysymys täälä.


#15

Hauska ketju!
Salosta kotoisin kun olen niin “surisisiks sää jos mää kualisisi?”


(T. Koljonen) #16

Tai siis kyllä verbillä oppia toki on imperfekti, se vain on yksikön kolmatta persoonaa lukuun ottamatta identtinen preesensin kanssa.

Mutta onpa hupaisa muoto toi opein.
Samalla alueella on myös ilmiö, joka itseäni ärsyttää: Muusta Suomesta poiketen länsirannikolla ei tunneta loppukahdennusta. On tosi outoa kun joku sanoo sadetakki, kun se omasta mielestä pitää sanoa sadettakki.-

Puhun itse myös ikääni nähden huomattavan murteellisesti, joskus myös tarkoituksella. Mouhijärveltä on aikanaan jäänyt omaan puheeseen astevaihtelun ajoittainen puuttuminen: Minä sanon usein kenkät kun muut puhuu kengistä. Lisäksi mummulta on peräisin omassa puheessa vilahteleva monikon partitiivi säkkiä ja takkia, kun oikea olisi säkkejä ja takkeja.


(Peltola shalalaa) #17

Olen muuttanut 2 vuotiaana pohjois-pohjanmaalta pirkanmaalle. Eli op(e)in puhumaan pohjan-maata, mutta ala-astetta kävin pirkanmaalla, jolloin tuli omat vivahteensa sieltä. 12-vuotiaana muutimme Poriin ja täällä asunut lukuunottamatta muutaman vuoden visiittiä Tampereella. Joten kieleni on melkoinen murresoppa. Porissa toisinaan huomataan mun suhteellisen voimakas ärrä. Tampereella puhun kuulemma suht neutraalisti.
Alusta asti olen inhonnut Porissa “aamusti” sanaa. (Söin aamulla ruisleipää/söin aamusti ruisleipää) mutta olen huomannut että sen sanan käyttö on tarttunut myös minuun vähitellen :neutral_face:


#18

Itte tuli varusmiespalvelus suoritettua Lahdessa. Siellä oli kiire varttumaan. Ja itselleni määkijän leiman. Tuvassa oli myös yks kuopiolainen, puhu kyllä ihan selkokielellä, mutta auta armias kun innostui. Silloin allekirjoittaneelle selvisi mitä tarkoitetaan sanonnalla "Kuuntelija on vastuussa":grinning::grin::joy:

@Raumalainen oletko koskaan kuullut tätä vitsiä. Tamperelainen meni Raumalle ja hetken Vanhassa Raumassa oltuaan kuuli hän naisen huutavan SAA​PILLUA, SAAPILLUA! No äijähän siitä suoraan hyökkäsi naisen luo aatoksella että nyt kävi flaksi. Seuraavaan kerran kun tajunta kaverille katutasossa palaili, näki hän vain Saabin takavalot!


#19

IFK:n markkinointi käyttää luultavasti stadin slangia juuri siksi että kaikki lantavarpaat joutuisivat ymmälle tai googlen armoille.
Sillä kai haetaan lisäksi kannatajaporukan yhtenäisyyttä.
Normaaliväestön välisessä kommunikoinnissa ei välttämättä käytetä selkokieltä, vaan kuten savolaisten tapauksessa: vastuu ymmärtämisestä on kuulijalla, tässä lukijalla.


(AJL Tappara-veikkauksen 16-17 voittaja) #20

@Oijennus, kanssasi samoilla linjoilla. KVG linjalle en haluaisi lähteä.

Ps. Stadin slangista en ymmärrä kuin yhden sanan ja se on pellaaja!