Suomen murteet


#21

Vaikka murteet kieltä elävöittävätkin, on liiallinen käyttö usein häiritsevää ja minä pidän sitä turhana oman erityisyyden korostamisena. Eihän täällä Helsingissä slangia edes juuri kuule, Helsinkiläiset käyttää sitä kun ne lähtee maalle osoittaakseen paremmuuttaan. Ja HIFK:n anteeks IFK:n eiku, no joka tapauksessa markkinointi ei edes ajattele mitä lauseet tarkoittaa kunhan ne kuulostaa hyvältä. Kaunista oikeinkirjoitettua suomen kieltä on ilo lukea, en liputtaan ala slangia, mutta en sen lukemisesta nautikaan.


(Tero) #22

Murre/slangi ovat suomen kielen perusasioita, joita ei voi eikä saa poistaa kulttuuristamme. Ne ovat kielemme rikkauksia. Kohtahan täällä kielletään kaikki ja koko palsta on vain pienen piirin käytössä.


#23

Tämä ymmärrysongelma lienee aika lyhytaikainen. Veikkaan ettei täällä juuri slangia näy ensi viikolla. Muutama varmaan jää, mutta muokkaavat kielensä ajan myötä yhteisöön sopivaksi.


#24

Sana “buli” esiintyy tietokannassa 8 kertaa ja niistä 7 kertaa sitä on käyttänyt Tapparalainen. Oijennuksen viesti on mukana laskuissa. Emme siis sanottavasti kärsi bulimiasta.


(Ei lisäarvoa palstalle ) #25

Joko saa pahoittaa mielensä bulimikkojen puolesta? :scream::wink:


#26

Olen täysin samaa mieltä, mutta murre toimii puhekielessä paremmin kuin kirjoitettuna. Kasvotusten on helpompi esittää tarkentavia kysymyksiä, kun taas keskustelupalstalla tarkentava lyhyt kysymys lasketaan äkkiä chättäilyksi. Tai muuten turhaksi kysymykseksi.

Mutta tämä tästä aiheesta. Mennään eteenpäin


#27

Itse henkilökohtaisesti en haluaisi nähdä täällä lainkaan hesan slangia, koska sieltä jää ymmärtämättä vähintään joka toinen sana. Enkä varmasti googleta yhtäkään heidän hienoista englannis-ruotsalais-puolijalosteistaan.
Mieluummin olen sitten bulisti kaurahattu. :grin:


(#LevtchiFever) #28

Totta, tuo loppukahdennus tai sen puuttuminen on myös huvittava juttu. En muista tosielämässä kuulleeni sadetakki-sanaa, mutta ainakin kirjekuori ja hernekeitto kuulostavat “väärin sanottuna”… väärältä.

@aerosoul pori on todella tarttuvaa. Mulle ainakin on jäänyt loppuelämäksi “toi [noi]” sanavarastoon, vaikka asuin Porissa vain muutaman vuoden.


#29

Äitini on kotoisin itä-Suomesta ja sielläpäin käytetään paljon kehtaa -sanaa. Toki se lausutaan kehtoo. En nyt kehtoo, Kehtooko tuota. Tuima on meillä vahva (esim. suolan maku), kun taas itä-Suomessa se tarkoittaa aivan päinvastaista.

Täälläpäin ei lausuta sanan lopun n- kirjainta. Esim. Hakametsässä pelaajien nimet kuulostavat itselleni oudoilta, kun kuulutetaan esim. Nieminen, niin minulle se kuuluu kuin Nieminennnnn. Sitten tässä on täsä, missä on misä jne.

Hienoa, että näitä löytyy. Se taas ei ole hienoa, kun stadiin muuttaneet kaverini yrittävät puhua stadin slangia. Se on karmeaa. Ei pidä esittää, mitä ei ole.

No Porissahan sanotaan “tua noi”. Meilläpäin (Satakunnassa myös) käytetään tota noi.


(No joo. Kova peli.) #30

Itseltä on Tampereen murre karissut muualla vietetyn ajan myötä. Helsingissä ja Espoossa asuessa tuohon Stadin slangiin tottui, eikä se nyt niin pahasti korvaan ota. Toki sillä päteminen on taas asia joka saattaa ärsyttää suunnattomasti…

Oulussakin on tullut vietettyä jo hyvä tovi, vaan silti sekin murre jaksaa aika-ajoin vielä yllättää. Varmaan joku sana täältäkin on mukaan tarttunut, mutta en kyllä mene pahki (päin), en porise (juttele), enkä sano nää (sää). Itse olen myös kummastellut sitä, kun täällä juodaan maitua (maitoa), mutta kalja ei taas ole kaljua, vaan kalijaa.

Kyllähän murteet silti rikastuttavat puhekieltä todella paljon.


(#LevtchiFever) #31

Yksi muoto taitaa olla vielä väännetympi “tuanoinnii”. “Toi noi” oli kuitenkin se, mitä mun tuntemat nuoremmat porilaiset käyttivät. Tiedä sitten.


(Ei lisäarvoa palstalle ) #32

Käsittämätöntä. Kaunis ja ytimekäs eilen sana pitää vääntään tuntemattomaksi “eilettäin” -muotoon. Ei voi käsittää. En myöskään ymmärrä, miksi tuo jostain syystä särähtää käytettynä omaan korvaan niinkin vahvasti.

Tuossa panna -sanan käytössä ikään kuin laita -sanan synonyyminahan puolestaan ei ole mitään oululaista. Tuo on yleissuomalaisempi ilmiö.

Aistin maininnan Tyrvään murteesta. Kenkät kuulostaa jotenkin niin tutulta. Itse olen päässyt tuosta aika hyvin irti, mutta se tapa paikan ilmaisusta jää joskus päälle. Täsä, Vammalasa, misä, tosa jne. Tavallaan olen hieman “kuuroutunut” tuolle Vammalan ympäristön murteelle, kun siihen on kasvanut niin tiukasti kiinni. Kyllä siinä kuitenkin huomaa noita omia pieniä erityisyyksiään. Siinä puherytmissäkin on siinä Tyrvään murrealueella joku juttu, mistä tietää aina tulleensa tutulle seudulle…


#33

Voi olla. Itse kävin muutaman kuukauden kurssia Porissa ja jo ekana päivänä ihmettelin tätä “tua noi”. Oikeastaan sillä aina aloitettiin asian kertominen.


(「LIVE IS LIFE」) #34

Pikemmin ongelma on laittaa-sanan käytössä, sehän on yleissuomeksi yhtä kuin “valmistaa”. Minä ainakin panen haarukan laatikkoon, en ole seppä. Niitä muutenkin löytyy nykyään lähinnä idästä kipinävahdin viimeisinä hetkinä.


#35

@GameOver, @Kilo: Mulle toi, noi, tota noi on kaikki ihan normaaleja ilmauksia. Se viittaisi siihen, ettei tarvitse mennä tietä 11 Tampereelta Poriin asti kuullakseen näitä, vaan Nokiakin riittää.


(#LevtchiFever) #36

Nokia, tua Tampereen Pori. Onhan se Porin radan varrellakin.


#37

Minä en oo ihan puhasta oulua oppinu pienenä, ku oon vähän Oulua etelämpää ja pikkusen enemmän sisämaasta lähtösin. Yläsavua on jonku verran sekottunneena murteeseen siellä meijän kotipuolessa. Murteetki kehittyy hilijalleen ajan kans. Ei Oulussakkaa kukkaa tainnu sanua seitkytluvun alussa “Näkkiikkö?” (Näikkö nää?)


#38

Mutta Pori on Suomen Puola…


(#LevtchiFever) #39

Totta, ihan yksilötasollakin. Mummulla oli tapana käyttää nääs-sanaa pisteenä, pilkkuna, täytesanana, lauseen aloituksena, taukona ja minä ikinä. Nykyään nääs on hioutunut hänen sanastostaan melkein kokonaan pois. Nääs-sanaa ei enää muutenkaan juuri käytetä Tampereella.


#40

Tampere on mennyt yhä enemmän yleiskieleen, -70 luvulla vielä kuuli päivittäin Tampereen murretta, nykyään ei juuri ollenkaan. Ja se yleiskieli syö yhä enemmän murteita pois etelässä mutta pohjoisessa se on vielä jotenkin säilynyt.