Juu, eipä nääsiä kovin moni enää v-sanan/välimerkin korvikkeena käytä muuten kuin hassutellessaan. Itelläkin tuo “nääs” lähinnä silloin tällöin korvaa “tiäkkö” tai “tiäksää” -sanan, eli aika harvoin. Melkein aina siinä on edessä “kato”. Esimerkkejä “Kato nääs kummää tarkotin tota enkä sitä…” “Sitä mää vaan tiäkkö, kun…” “Se on kato tiäksää semmonen juttu, että…”
Pitkälti näin, mutta kyllä täällä ikänsä viettäneistä kuulee edelleen muutamia selkeitä vinkkejä. R-kirjaimen painottaminen ja lisääminen eri sanoihin on ehkä selkein.
Minulle sanotaan melko usein, että olenko Tampereen seudulta. Kun kysyy, että mistä paljastuu, niin se on R-kirjain.
Lähren reeneihin. En tierä.
Lisäksi tulee sitten nämä f kirjaimen poistamiset tai vaihtamiset v kirjaimeen. Kuten vaarao, asvaltti.
Täällä ei myöskään ole stressiä, vaan ressi.
Onhan näitä…
1 tykkäys
Juuri näin. Nääs on vähän jo reliikki. Liisa Mustanoja puhuu tästä väitöskirjassaan. Sääli, onhan se hauska sana.
1 tykkäys
Tähän törmää muuten joka paikassa.
Molemmat yleiskieltä, mulle opetettiin kirjoittamaan v:llä.
Asuin joitakin vuosia Satakunnassa, ja silloin tällöin törmäsin tilanteisiin joissa puolituttu esim. kaupassa, kaupungilla tai työkaveri loman jälkeen tokaisi että “Emmää tiä ku sääki elät viäl”. Muualta tulleena jäin aluksi miettimään, että mitä nyt, pitäiskö mun olla kuollut? Tai että olenko jotenkin epämiellyttävä henkilö hänelle? Pian koko lausahdus ( ja moni muu satakuntalainen “tylyys”) vain huvittivat kovasti.
Muualla päin Suomea vastaavanlaisissa tilanteissa sanottaisiin kai jotain että “Hauska nähdä,pitkästä aikaa” tai “Terve, mitä kuuluu”.
3 tykkäystä
Täsä olis tyrwääläisittäin kolme automerkkiä: ratsun, rotse ja riisselimersu😉
2 tykkäystä
Ähvää ei meillä käytetä kuin yhdessä sanassa ja se on pesufati 
2 tykkäystä
Kyllä vaan. 
1 tykkäys
Aina enste negan kautta Se o sillai, et täälä ei kettää kehuta suottapäite. Eikä oikein osata muutenka kehua, tavallisesti ei itseäkään, vaatimattomia kun ollaa.
Samalta suunnalta ollaan… "Kat nyy ku kat katto katolt.
1 tykkäys
Nojuu, ihan oikeaan tuo huomio osuu.
Tyrvää nyt ei ole itselle niin lähellä, mutta eipä se niin kaukana Mouhijärvestä ole.
Tuo ns. inessiivin yksiässäinen edustus kyllä lipsahtelee puheeseen itselläkin; siinä on sellaista kodin tuntua.
Ihmisten pitäisi pitää kiinni murteistaan. Ei se ole itsensä framille nostamista, lähinnä sellaista pientä kotiseutuylpeyttä.
4 tykkäystä
Miä vietin koko lapsuusajan ja vähän päällekkin Mikkelin seudulla. Sikäli oli hauskaa että miten murteet muuttuvat hyvinkin pienillä välimatkoilla. Esim. Juvalla porukka puhuu eri tavalla kuin Mikkelissä, tai sit on kuisti multaantunut aikojen saatossa. Kun sit opiskelin yhen ajanjakson Imatralla et meikäläinen ei tarkoita itteä vaan onkin vanhempi (meikäläiset=vanhemmat). Siitä sai kyl vääntää ihan urakalla et miten se menee 
Oli vähän sekava lause välissä. Siis tarkotin et käi ilmi et meikäläinen ei tarkoita siellä…jne.
Katsomatta googlella, kuinka moni tietää, mitä on “mulata”?
3 tykkäystä
Kaatua tai kompastua?
E: @rizka’lta tuli näemmä “oikea” vastaus. Kyllä meillä päin (Vammalassa) puhuttiin mulaamisesta, kun kaatui, tai sitten muistan väärin. Ehkä se sitten liittyikin juuri tähän, mistä @rizka kirjoitti - ja mikä on urbaanin sanakirjankin mukaan oikea merkitys.
Kengän täyttymistä vedellä. Esimerkiksi kun kakaroina oiottiin naapuriin metsikön poikki ja hypittiin pienen puron yli. Jää saattoi pettää tai alastulorinne osoittautua pelkäksi liejuksi tai sellaista.
5 tykkäystä
Pulppaa.
1 tykkäys
Meilläkin mulattiin tai mulkkailtiin aina keväisin ja syksyisin, kun jää oli heikkoa. Mukavaa hommaa, jota pääsee nykyisin toteuttamaan jälkikasvun varjolla.
4 tykkäystä
Nostin mulaamisen esiin siksi, että sille ei oikein tunnu olevan omaa, yhtä sanaa yleiskielellä, vaan useamalla murteella on omansa versionsa siitä.
Olen kuullut “puljata” (Pori), “mulata” (Tampere), “plutata” (Humppila) ja @KoK sanoo “pulpata”, joka internetin mukaan osoittaisi Turkuun. @Koo “mulkata” kuulostaa hämmentävältä.
Ei tosiaan enää ole tullut mulailtua moneen, moneen vuoteen. Mulaaminen oli aina ankeeta.
5 tykkäystä
Eikös tamperelainen kuuluisuus Helsingissä ainakin ole tuo sana rotvalli? Muistan, kun nuorempana lähdin Helsinkiin lanittamaan niin he eivät ymmärtäneet alkuunkaan siellä, mikä on rotvalli. Sittemmin olen oppinut yleissanan “katukivetys” , mutta näin tamperelaisena en ole ikinä varma viittaako katukivetys siihen koko katuun vai ainoastaan rotvalliin, joka on pieni osa katukivetystä. 
3 tykkäystä