Suomen murteet

Nui,nuinki,nää,mää sanoja kanssa käytetään paljon Oulussa. Ookko nää Oulusta on melko yleinen kysymys täälä.

Hauska ketju!
Salosta kotoisin kun olen niin “surisisiks sää jos mää kualisisi?”

2 tykkäystä

Tai siis kyllä verbillä oppia toki on imperfekti, se vain on yksikön kolmatta persoonaa lukuun ottamatta identtinen preesensin kanssa.

Mutta onpa hupaisa muoto toi opein.
Samalla alueella on myös ilmiö, joka itseäni ärsyttää: Muusta Suomesta poiketen länsirannikolla ei tunneta loppukahdennusta. On tosi outoa kun joku sanoo sadetakki, kun se omasta mielestä pitää sanoa sadettakki.-

Puhun itse myös ikääni nähden huomattavan murteellisesti, joskus myös tarkoituksella. Mouhijärveltä on aikanaan jäänyt omaan puheeseen astevaihtelun ajoittainen puuttuminen: Minä sanon usein kenkät kun muut puhuu kengistä. Lisäksi mummulta on peräisin omassa puheessa vilahteleva monikon partitiivi säkkiä ja takkia, kun oikea olisi säkkejä ja takkeja.

2 tykkäystä

Olen muuttanut 2 vuotiaana pohjois-pohjanmaalta pirkanmaalle. Eli op(e)in puhumaan pohjan-maata, mutta ala-astetta kävin pirkanmaalla, jolloin tuli omat vivahteensa sieltä. 12-vuotiaana muutimme Poriin ja täällä asunut lukuunottamatta muutaman vuoden visiittiä Tampereella. Joten kieleni on melkoinen murresoppa. Porissa toisinaan huomataan mun suhteellisen voimakas ärrä. Tampereella puhun kuulemma suht neutraalisti.
Alusta asti olen inhonnut Porissa “aamusti” sanaa. (Söin aamulla ruisleipää/söin aamusti ruisleipää) mutta olen huomannut että sen sanan käyttö on tarttunut myös minuun vähitellen :neutral_face:

3 tykkäystä

Itte tuli varusmiespalvelus suoritettua Lahdessa. Siellä oli kiire varttumaan. Ja itselleni määkijän leiman. Tuvassa oli myös yks kuopiolainen, puhu kyllä ihan selkokielellä, mutta auta armias kun innostui. Silloin allekirjoittaneelle selvisi mitä tarkoitetaan sanonnalla "Kuuntelija on vastuussa":grinning::grin::joy:

@Raumalainen oletko koskaan kuullut tätä vitsiä. Tamperelainen meni Raumalle ja hetken Vanhassa Raumassa oltuaan kuuli hän naisen huutavan SAA​PILLUA, SAAPILLUA! No äijähän siitä suoraan hyökkäsi naisen luo aatoksella että nyt kävi flaksi. Seuraavaan kerran kun tajunta kaverille katutasossa palaili, näki hän vain Saabin takavalot!

2 tykkäystä

IFK:n markkinointi käyttää luultavasti stadin slangia juuri siksi että kaikki lantavarpaat joutuisivat ymmälle tai googlen armoille.
Sillä kai haetaan lisäksi kannatajaporukan yhtenäisyyttä.
Normaaliväestön välisessä kommunikoinnissa ei välttämättä käytetä selkokieltä, vaan kuten savolaisten tapauksessa: vastuu ymmärtämisestä on kuulijalla, tässä lukijalla.

@Oijennus, kanssasi samoilla linjoilla. KVG linjalle en haluaisi lähteä.

Ps. Stadin slangista en ymmärrä kuin yhden sanan ja se on pellaaja!

13 tykkäystä

Vaikka murteet kieltä elävöittävätkin, on liiallinen käyttö usein häiritsevää ja minä pidän sitä turhana oman erityisyyden korostamisena. Eihän täällä Helsingissä slangia edes juuri kuule, Helsinkiläiset käyttää sitä kun ne lähtee maalle osoittaakseen paremmuuttaan. Ja HIFK:n anteeks IFK:n eiku, no joka tapauksessa markkinointi ei edes ajattele mitä lauseet tarkoittaa kunhan ne kuulostaa hyvältä. Kaunista oikeinkirjoitettua suomen kieltä on ilo lukea, en liputtaan ala slangia, mutta en sen lukemisesta nautikaan.

Murre/slangi ovat suomen kielen perusasioita, joita ei voi eikä saa poistaa kulttuuristamme. Ne ovat kielemme rikkauksia. Kohtahan täällä kielletään kaikki ja koko palsta on vain pienen piirin käytössä.

Tämä ymmärrysongelma lienee aika lyhytaikainen. Veikkaan ettei täällä juuri slangia näy ensi viikolla. Muutama varmaan jää, mutta muokkaavat kielensä ajan myötä yhteisöön sopivaksi.

Sana “buli” esiintyy tietokannassa 8 kertaa ja niistä 7 kertaa sitä on käyttänyt Tapparalainen. Oijennuksen viesti on mukana laskuissa. Emme siis sanottavasti kärsi bulimiasta.

5 tykkäystä

Joko saa pahoittaa mielensä bulimikkojen puolesta? :scream::wink:

2 tykkäystä

Olen täysin samaa mieltä, mutta murre toimii puhekielessä paremmin kuin kirjoitettuna. Kasvotusten on helpompi esittää tarkentavia kysymyksiä, kun taas keskustelupalstalla tarkentava lyhyt kysymys lasketaan äkkiä chättäilyksi. Tai muuten turhaksi kysymykseksi.

Mutta tämä tästä aiheesta. Mennään eteenpäin

Itse henkilökohtaisesti en haluaisi nähdä täällä lainkaan hesan slangia, koska sieltä jää ymmärtämättä vähintään joka toinen sana. Enkä varmasti googleta yhtäkään heidän hienoista englannis-ruotsalais-puolijalosteistaan.
Mieluummin olen sitten bulisti kaurahattu. :grin:

1 tykkäys

Totta, tuo loppukahdennus tai sen puuttuminen on myös huvittava juttu. En muista tosielämässä kuulleeni sadetakki-sanaa, mutta ainakin kirjekuori ja hernekeitto kuulostavat “väärin sanottuna”… väärältä.

@aerosoul pori on todella tarttuvaa. Mulle ainakin on jäänyt loppuelämäksi “toi [noi]” sanavarastoon, vaikka asuin Porissa vain muutaman vuoden.

1 tykkäys

Äitini on kotoisin itä-Suomesta ja sielläpäin käytetään paljon kehtaa -sanaa. Toki se lausutaan kehtoo. En nyt kehtoo, Kehtooko tuota. Tuima on meillä vahva (esim. suolan maku), kun taas itä-Suomessa se tarkoittaa aivan päinvastaista.

Täälläpäin ei lausuta sanan lopun n- kirjainta. Esim. Hakametsässä pelaajien nimet kuulostavat itselleni oudoilta, kun kuulutetaan esim. Nieminen, niin minulle se kuuluu kuin Nieminennnnn. Sitten tässä on täsä, missä on misä jne.

Hienoa, että näitä löytyy. Se taas ei ole hienoa, kun stadiin muuttaneet kaverini yrittävät puhua stadin slangia. Se on karmeaa. Ei pidä esittää, mitä ei ole.

No Porissahan sanotaan “tua noi”. Meilläpäin (Satakunnassa myös) käytetään tota noi.

1 tykkäys

Itseltä on Tampereen murre karissut muualla vietetyn ajan myötä. Helsingissä ja Espoossa asuessa tuohon Stadin slangiin tottui, eikä se nyt niin pahasti korvaan ota. Toki sillä päteminen on taas asia joka saattaa ärsyttää suunnattomasti…

Oulussakin on tullut vietettyä jo hyvä tovi, vaan silti sekin murre jaksaa aika-ajoin vielä yllättää. Varmaan joku sana täältäkin on mukaan tarttunut, mutta en kyllä mene pahki (päin), en porise (juttele), enkä sano nää (sää). Itse olen myös kummastellut sitä, kun täällä juodaan maitua (maitoa), mutta kalja ei taas ole kaljua, vaan kalijaa.

Kyllähän murteet silti rikastuttavat puhekieltä todella paljon.

4 tykkäystä

Yksi muoto taitaa olla vielä väännetympi “tuanoinnii”. “Toi noi” oli kuitenkin se, mitä mun tuntemat nuoremmat porilaiset käyttivät. Tiedä sitten.

Käsittämätöntä. Kaunis ja ytimekäs eilen sana pitää vääntään tuntemattomaksi “eilettäin” -muotoon. Ei voi käsittää. En myöskään ymmärrä, miksi tuo jostain syystä särähtää käytettynä omaan korvaan niinkin vahvasti.

Tuossa panna -sanan käytössä ikään kuin laita -sanan synonyyminahan puolestaan ei ole mitään oululaista. Tuo on yleissuomalaisempi ilmiö.

Aistin maininnan Tyrvään murteesta. Kenkät kuulostaa jotenkin niin tutulta. Itse olen päässyt tuosta aika hyvin irti, mutta se tapa paikan ilmaisusta jää joskus päälle. Täsä, Vammalasa, misä, tosa jne. Tavallaan olen hieman “kuuroutunut” tuolle Vammalan ympäristön murteelle, kun siihen on kasvanut niin tiukasti kiinni. Kyllä siinä kuitenkin huomaa noita omia pieniä erityisyyksiään. Siinä puherytmissäkin on siinä Tyrvään murrealueella joku juttu, mistä tietää aina tulleensa tutulle seudulle…

2 tykkäystä

Voi olla. Itse kävin muutaman kuukauden kurssia Porissa ja jo ekana päivänä ihmettelin tätä “tua noi”. Oikeastaan sillä aina aloitettiin asian kertominen.

UpCloud
Yhteistyössä UpCloud.com - maailman nopeimmat pilvipalvelimet!