Tuo fyysinen häirintä on usein ns. sana sanaa vastaan. Se on helppo kiistää. Toki noihinkin voi löytyä sitten siteeksi jotain muuta todistetta.
Irtisanominen jo ensimmäisten tietojen valossa ainoa oikea ratkaisu. Mediamyllytys on ja tulee olemaan sellaista, että toivottavasti Lehtimäki saa myös tämän käsittelyyn apua ja tukea. Ketään ei jätetä yksin. Sellaista ihmistä ei löydykään joka tätä ei illalla nukkumaan mennessä miettisi.
Pitää muistaa että mediatietojen mukaan maailmassa on tapahtunut myös paljoa sellaista, jota ei oikeasti ole tapahtunut.
Itseäni kiinnostaa kaksi kysymystä. 1) Onko fyysisestä kajoamisesta tehty työsuojeluilmoitus? OK:lla on toimiva työsuojeluorganisaatio, johon kuuluu työntekijöiden edustaja. 2) Onko fyysisestä kajoamisesta tehty rikosilmoitus.
Niin kauan kun nämä kaksi kysymystä on vailla vastausta, teon näyttö on aika ohutta.
Kahdenvälisille kiusaamis- ja häirintätapauksille on tyypillistä, että näyttö on ohutta tai sitä ei kerry ollenkaan. Rakenteellinen häirintä on myös tyypillisesti sellaista, ettei kohde voi tehdä virallisia ilmoituksia, koska häirintäkulttuuri on osa rakennetta, ja siitä ilmoittamisesta voi olla uran kannalta vakavia seurauksia. Kuten on ollut tässäkin tapauksessa tilanne.
Vuohijokea ei siis syytetä mistään. Hänet on OK:n pj. nostanut tikun nokkaan rohkeasta tavasta tuoda asioita esiin ja tavastaan edistää vähemmistöjen asemaa.
“En ole nukkunut tai syönyt”.
Vapaavuoren johtamistavat tulevat varsin erikoiseen valoon näiden tietojen pohjalta. Jopa sellaiseen, että olisi aika todeta, että eroan OK:n puheenjohtajan tehtävästä.
Aika erikoinen tuo Vuohijoen tapahtumien kuvaus, että Vapaavuori on sähköpostitse syyttänyt häntä seksuaalisesta häirinnästä (ilmeisesti viikon Tokion reissulla) ja muutamaa päivää myöhemmin kasvoitusten käydyssä keskustelussa ei enää syytetty vaan “liikkuu huhuja ja puheita”.
Seksuaalisesta häirinnästä syyttäminen on vakava syytös ja sitä korttia ei pidä lähteä kevyin perustein heiluttelemaan. Tapauksessa olisi pitänyt laittaa tapaus SUEK (Suomen Urheilun Eettinen Keskus Ry) tutkittavaksi ilman enempiä löpinöitä.
Aika näyttää onko Vuohijoki tehnyt väärin, mutta antaa tämä edelleen hähmäisen kuvan Vapaavuoren ja johdon tavasta hoitaa näitä asioita.
Jos kyse on rakenteesta, niin silloin katseiden pitää kääntyä myös henkilöstönedustajiin. Mm. työsuojelu on lakisääteistä ja henkilöstö valitsee sinne edustajansa. Jos nämä edustajat ovat tehtäviensä tasalla, niin yhteydenpidolle johdon ja hallituksen suuntaan ei pitäisi olla mitään estettä. Sen turvaa laki. Hallituksen niskaan ei voi kaataa kaikkea, jos työntekijätasolta ei tule sinne outputtia. Työsuojeluvaltuutettu toimii aina vaitiolovelvollisena ja irtosanomissuojattuna.
Rakenteella tarkoitan koko yhteiskunnassa ollutta (olevaa), kirjoittamatonta sääntöä, että tietyssä asemassa olevilla tietynlaisilla ihmisillä on tilaisuus tehdä erilaisia tekoja, ja alemmassa asemassa olevien on pitänyt sietää sitä, tai muuten tulee hankaluuksia. Tämä on muuttumassa, mutta muutos on edelleen 2020-luvulla kesken. Se että on olemassa muodolliset järjestelmät asioista ilmoittamiseen, ei tee tätä rakennetta olemattomaksi.
Ihan samalla tavalla kuin vaikkapa koulukiusaamisesta tulisi ilmoittaa välittömästi opettajalle, mutta erilaisista syistä näin ei aina voi tapahtua, eikä se ole millään tavalla kiusatun vika.
…
Hanhijoen instassa on eräässä tsemppiviestissä mielenkiintoinen kielikuva. “Hamekankaat pitäisi ostaa kaikille näille tyypeille!”
Ei vaan siitä, ettei osaa olla puhumatta sopimattomia yksityiskohtaisia juttuja omasta seksielämästään työyhteyksissä. Se ei ole mikään seksuaalivähemmistö eikä kenenkään oikeus. Näin mää tuon kirjeen tulkitsen. Sitten asia on hyssytelty, mutta tieto on vuotanut medialle ja nyt Vuohijoki tutkituttaa asian itse SUEK:lla. Joka voi joutua jonkin sortin langettavan päätöksen antamaan jo kirjeen perusteella.
olen avoimesti puhunut avioliitosta ja elämästäni. Minun elämässäni nainen voi runkata ja katsoa pornoa. Puhun aina avoimesti seksuaalisuudesta.
Me emme sietäisi tuollaista Lehtimäeltä joten ei siedetä sitä Vuohijoeltakaan.
Saamamme tiedon mukaan kukaan pelaajista ei ole kokenut olympialaisissa epäasiallista käytöstä tai seksuaalista häirintää, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela kertoo.