Viisastelija, palstan paksuin analyytikko ja keskikokoisin kili, olitko pelissä?
Kyllä olin ja olin melko tyytyväinen näkemääni. Sen sijaan Ässistä olen huolissani jopa melko isosti, mutta onneksi en Ässiä kannata.
Aloitetaan vierasjoukkueesta, mitä mieltä olit Ässien otteista?
Heillä on totaalinen uskon puute siihen, mitä he ovat tekemässä. Tässä on tiivistys siitä, miltä heidän pelinsä tällä hetkellä näyttää, sillä se näytti oikeasti ihan kauhealta ja Sportin tasoiselta puuhailulta. Tai sitten Tapparan pelisuunnitelma riisui Ässätkin niin pahasti aseista, että siksi Ässien otteet näyttivät kehnoilta.
Mutta Ässät kuitenkin aloitti maalien tekemisen?
Vahingossa. Kiekko pomppasi sopivasti laidasta ja Metsola oli aavistuksen reagoinnissaan myöhässä. Oikeasti Ässillä ei ollut palaakaan missään vaiheessa koko ottelua. Ensimmäisessä erässä näin vielä Ässien pelaajilta tiukkaa vaatimustason noudattamista ja omiin päin täysillä polkemista, mutta toisessa ja kolmannessa erässä vaatimustasoon ei enää ylletty millään tasolla, vaan liike oli välinpitämätöntä ja verkkaista. Joukkue pääosin trappasi ja karvasi yhdellä tyylillä 1-4, mutta Tappara pelasi maltillisesti ja hyvin koko touhun.
No miten Tappara sitten pelasi?
Puhuin tästä mielikuvissani johtavan kanssa ottelun jälkeen ja hän sanoi, että Tappara pelaa meidän pelin ultra-modernisoitua versiota, jonka ajatuksena on se, että peliä hidastetaan inasen, mutta ikäänkuin pulssittain, sykemäisesti, pusketaan eteenpäin suunnanmuutospelaamiseksi. Esimerkiksi Tappara ei pelaa viivelähtöjä, vaan avaukset tehdään ensisijaisesti suunnanmuutospelaaminen mielessä, jossa tavoitellaan 2vs1, 3vs2 hyökkäyksiä. Jos siihen ei pystytä, on valmennus antanut pelaajille kaksi mahdollisuutta.
- Heitetään kiekko vastustajan päätyyn ja luistellaan perään. Tämä on systemaattista ja siinä missä esim. viime kautena joukkue heitti rännin kautta toiselle laidalle kiekkoa, niin tästä on pääosin luovuttu. Esimerkki tästä oli Rauhalan peli (joka oli äärimmäisen kova yksilösuoritus btw), jossa Rauhala heitti kiekon päätyyn antaen muille mahdollisuuden vaihtaa, taisteli ja väänsi ja siitä lopulta kahden tai kolmen syötön päästä syntyi Ahosen maali.
- Jos tilaa ei ole ja viisikko on vielä tuore, on valmennus antanut luvan pelata taaksepäin. Tässä taaksepäin pelaaminen ja mahdollinen pakki-pakki-syöttö antaa mahdollisuuden sille, että vastustajan siniviivalla oleva pelaaja hiipii poikki kentän saaden syötön ja 1vs0 tai 1vs1 tilanteen tai sitten hyökkääjä tuo vauhdilla kiekon ylös trapin läpi. Tämä on täysin eri variaatio viime kauden vastustajan siniviivan jätön-jätön-jätöstä.
Kiehtovaa, kyse on siis taktisesta kiekonhallinnasta?
Tavallaan kyllä, Tappara ei kauheasti halua kulmissa pyöriä, mutta se antaa vastustajien pyöriä, sillä Tappara puolustaa keskustan ja pelaa aluepuolustusta. Samalla Tappara karvasi eilenkin hyvin eri tavalla kuin ennen: se ei syöksy päälle, vaan 1-1-3 “trap” pelaa niin, että H1 ohjaa pelin jompaan kumpaan kulmaan, josta H2 ja/tai puolustaja pinchaavat vastaan. Joka tapauksessa Tappara ylimiehittää keskialueen toisen puoliskon niin täyteen, ettei siitä pääse kyllä Ässien Vanhatalokaan läpi.
Millä ajatuksilla muuten?
Blichfeldin sopimus ja paidan huutokauppa oli kiehtovaa katseltavaa. Otin sopimuksen vastaan hyvillä mielin. Tapparasta taas sanon, että peli ei ole valmista, mutta tiettyjen elementtien toistuvuus näyttää omaan silmään hyvältä. Samoin hyökkäyspelin uskaliaisuus ja suhteellinen suoraviivaisuus miellyttää sydäntä.
Millä musiikilla tänään?
The Vibe - Fresh Mode