Käytetään pohjustuksena seuraavia kommentteja, jotka eivät KUULU Heljangon ketjuun:
En tiedä, miksi tuo sarja on noussut foorumilla legendan asemaan, mutta Tappara-HPK -sarjassa voidaan keskustella vaikka kuinka siitä, mihin yksittäiseen asiaan tuo sarja hävittiin. Jotta saadaan kunnon keskustelu aikaiseksi niin sanon, että Tappara hävisi sarjan tasan yhteen asiaan ja sen asian nimi on Jukka Rautakorpi. Pennanen vai penkin takana Tapparaa kuin litran mittaa.
Tapparalla oli:
a) parempi materiaali
b) monipuolisempi pelitapa
c) lepoetu
d) ennakkosuosikin asema
Suurin yksittäinen syy - ottamatta kantaa Larmin sukelteluun tuossa sarjassa - on se, että Rautakorpi halusi/haluaa pelata itsepintaisesti PUOLUSTUKSEN KAUTTA. Tappara lähti pelaamaan HPK:ta vastaan VÄHÄMAALISIA ja TIUKKOJA maalin pelejä. Tämä on järisyttävän iso virhe. Ymmärrän tämän strategian valitsemisen silloin, kun se on pakollista, mutta en silloin, kun se ei ole millään tavalla pakollista. Katson että esim. Tapolan 2017 pakotti Tapparan pelaamaan Ilvestä vastaan tuota, koska me ei saatu meidän omaa pelitapaa yksilöistä johtuen auki koko sarjassa paitsi ihan vikassa pelissä. Ilves spottasi Tapparan heikkouden JA käytti sen 100 % hyväksi, koska meillä ei ollut mitään vasemman reunan pelinrakentelua.
HPK:ta vastaan Tappara johti sarjaa 2-1 JA siitä seurasi Rautakorven virhepäätelmä. Tappara olisi voinut lähteä maalintekokilpailuun ja siinä HPK olisi joutunut reagoimaan, mutta mieluummin tehtiin niitä tiukkoja maalin pelejä ja annettiin HPK:n pyörittää oma kulmarallinsa. Mielestäni Rautakorven epäonnistuminen tuossa sarjassa on mennyt aivan liian vähällä huomiolla ja hän on suurin yksittäinen syy, miksi se sarja hävittiin.
Vähän hyppään, ehkä yli/ ohi, kun käännän keskustelua myös Kärppiin. Kärpillä oli vieläkin ylivoimaisempi rosteri, ylivoimainen runkosarjan voitto, ja aivan jäätävä maalisuhde runkosarjassa. Lisäksi Kärpät johti finaalisarjaa 3-2 voiton. Kysymys kuuluukin, että hävisikö Kärpät Mannerin takia tuon sarjan?
Totta on, että Pennanen vei Rautakorpea taktisesti, mutta niin vei muitakin. Lisäksi en näe, että tuo on ihan niin yksioikoinen asia. Kerhossa oli paljon samaa, kun Ässissä niiden mestaruuskaudella ja tuntui, että taktiikka, maalivahtipeli/ puolustus ja ”flow” nyt vaan natsasi kaikki.
Kärppäfanejen puheissa oli paljon samaa mitä Tapparankin, että miks lähdettiin pelaan maalin pelejä, kun kalustoa oli vaikka mihin. En usko, että Kärpät tai Tappara halusi lähteä pelaamaan mitään maalin pelejä, kun molemmilta oli nähty lupaavia esityksiä aiemmin pudotuspeleissä. Pennanen & HPK pystyi pitämään pelin niissä maalin peleissä. Heidän viisikkopuolustus oli erittäin tiivis ja iskivät nopeasti vastaan jonka jälkeen käynnistivät pitkät hyökkäysrallit. Kyllä tuossa joutui Tappara ja Kärpät aika varpaillaan olemaan.
Loppunvetona totean, että se nyt vaan oli HPK:n kevät ja näin oli tarkoitettu. En näe, että Rautakorpi tai Manner oli isoimpana syypäänä noihin tappioihin, vaikka Pennanen heitä paremmin onnistui.
Maalivahdista on jotenkin helppo tehdä “syyllinen”. Ottelusarjoissa, varsinkin paras seitsemästä, eivät maalivahdin yksittäiset epäonnistumiset ratkaise. 2018 viidennessä finaalissa Veini Vehviläinenkin vähän suli mutta pelasi seuraavassa matsissa nollapelin. Kaikille maalivahdeille tulee joskus huonompia hetkiä.
Minusta Larmi oli myös aika suuri syy siihen, että Kerho pääsi 2019 finaaliin ja voitti vielä kultaakin.
Piipaapiipaapiipaa. Nyt, kun Larmin nostit esiin, niin “ai hate Heljanko” partio on jo tulossa pillit päällä vaihteeksi kertomaan miten paska Heljanko oli tuossa sarjassa. Mutta tosissaan olihan Larmi huikea ja huonommalla molarilla olisi varmasti jäänyt mestaruus ottamatta.
Ennakkosuosikin asema voi joskus olla hankala. Jos se altavastaajajoukkue keksii hyvän taktiikan, jota jokainen pelaaja on hyvin sitoutunut noudattamaan, eikä joukkue anna minkään lannistaa itseään vaan on sitkeä kuin tilliliha, niin kaikkea voi tapahtua. Suomen maajoukkuekin on voittanut monia pelaajamateriaaliltaan sitä parempia jengejä. Sellaista joukkuetta on vaikea voittaa, joka ei vain suostu häviämään.