Mikä diivailu? Kauden parhaimpia ulkkareita meidän joukkueessa.
2 tykkäystä
Tässä ehkä saattaa hämätä se, että Kemmu oli viimeisellä kaudellaan melkein kaikilla osa-alueilla heikompi kuin sitä edeltävällä tykkikaudella. Tulee mieleen jollain lailla Leskinen, ihan samaa ei pysty tuottamaan kuin viime vuonna. Toki on loukkeja yms mistä ei mitään tiedetä, mutta jonkinasteisia tasonlaskuja.
Viime kauteen ja rosterin muutoksiin vedeäottiin.
1 tykkäys
En tiä nousiko kusi päähän, mutta kyllä aika kivasti pelasi siitä huolimatta.
1 tykkäys
Siihen ei paljon tarvita
Mut joo oikeasti kun äijä menettää kiekon on pelkästään haluton luistelu jäljellä. Tulee mieleen yks tai useampi juniori
1 tykkäys
Brickley on mun mielestä parempi pakki kokonaisuutena mitä viime kauden Kemmu. Saa kiekkoa maalille yhtä hyvin. Lisäksi on paljon fyysisempi ja omassa päässä parempi. Kemmu alkoi olla jo aika keila omassa päässä. Pidän Brickleytä jopa parempana kuin nykykuntoista Leskistä. Leskinen ei tuo viivalle uhkaa niin paljoa koska panttaa laukaustaan.
En ymmärrä mistä tuo keksitty diivailu tulee. Tanuksen jälkeen paras ja tehokkain hyökkääjä. Yksi kolmesta laiturista joka pystyy maalintekoon. Jos Halloran tippuisi pois meille jäisi tasan yksi toimiva ketju.
Halloran sivuaa piste enkkaansa vaikka joukkueen kausi ollut surkea. Eli ylitti tasonsa. Montaa saman tehnyttä ei joukkueesta löydy.
Vastasit jo
1 tykkäys
#5 on koko kauden mitalla joukkueen paras puolustaja. By far.
6 tykkäystä
Vielä kun saatais nauttia kunnon lämäristä niin paketti olis jees
Todellakin. Jopa “liian hyvä” siinä mielessä että saisi pelipaikan isommistakin ympyröistä. Harvoin löytyy pakkia joka on kiekollisesti loistava mutta myös fyysisessä pelissä hyvä. Lukon Gelinas vastaava. Tosin vielä pari napsua parempi.
Kyllähän Gallet kuuluisi pelaavaan kokoonpanoon ennen Sustria.
Ei todellakaan. Täysin eri roolin pelaajat. Šustr on kiekollisena paljon edellä. Puolustavia pakkeja on jo rosterissa riittävästi. Uskoakseni valmennuskin ymmärtää jääkiekosta, pelaajista ja heidän roolituksistaan jotain.
Ymmärrän mitä tarkoitat ja olisin samaa mieltä jos vastustajat pelaisivat kuin Jukurit. Sustr ihan hyvä avaamaan sitä pitkää, mutta häneltä tulee se ensimmäinen syöttö lähes aina liian hitaasti (koska ensin hakee sitä hienoa puhkovaa syöttöä) ja tämän seurauksena hyökkäykset kuolee. Omaan silmään myöskään jalat ei käy, eli jää vähän seisovilla hakemaan sitä kuningas avausta.
Mielestäni myös hyökkäysalueella tyytyy liian usein seisomaan sinisellä, ei myöskään ole laukaus uhkaa.
Kun Espoo tulee laittamaan painetta puolustukselle niin vähän paremmin puolustava Gallet ja nöyrästi sen helpon avaavansyötön antavana omaisi oikeusen olla edellä kokoonpanossa.
Edit.
Tuolta kun katsoo Hugo Gallet (Tappara) tilastot - Flashscore.fi missä matseissa Gallet on pelannut vaikka tämän vuoden puolella, niin yllättävän kova voittoprosentti miehellä kun tietää mitä taaperrusta vuosi -25 on ollut.
1 tykkäys
Joukkuelajissa yksittäisen pelaajan voitto prosentti on täysin turha tilasto. Ei Gallet ole voittanut yksin yhtään peliä vaan joukkue. Täysin tuurista kiinni mihin peliin on päässyt kentälle. Šustr on “voittanut” kaikki samat pelit. Luonnollisesti hävinnyt useamman koska pelannut niin paljon enemmän.
Runkosarjan parhaat pistemiehet, TOP 10:
- Kristian Tanus 54 peliä, 17+28=45 (+8 pts)
- Nick Halloran 59 peliä, 13+30=43 (+/- 0 pts)
- Otto Leskinen 52 peliä, 9+29=38 (+6 pts)
- Daniel Brickley 58 peliä, 9+28=37 (+20 pts / SHL)
- Oiva Keskinen 59 peliä, 15+20=35 (+8 pts)
- Benjamin Rautiainen 50 peliä, 10+23=33 (tulokas)
- Julius Mattila 48 peliä, 11+19=30 (-7 pts)
- Aapeli Räsänen 59 peliä, 13+13=26 (-11 pts)
- Petteri Puhakka 44 peliä, 9+15=24 (-8 pts)
- Veli-Matti Savinainen 47 peliä, 10+13=23 (-33 pts)
(Suluissa erotus piste-ennätykseen miesten tasolla)
Pisteiden valossa kärkikuusikon voi laskea onnistujiin verrattuna kyseisten pelaajien omiin ennätyksiin. Terävästä kärjestä jäivät puuttumaan 50-60 pisteen nakuttajat.
Savinainen teki 4 pistettä ja Räsänen 6 pistettä viime kautta enemmän, mutta kumpikin teki sen selvästi suuremmilla ottelumäärillä. Julius Mattila puolestaan teki 1 pisteen viime kautta enemmän 6 peliä vähemmän pelanneena, mutta jäi omasta ennätyksestään.
Benjamin Rautiaisen voi laskea kauden sensaatioihin ja hän itse asiassa teki vielä kovemmat pisteet kuin viime kauden yllättäjä Oiva Keskinen tulokaskaudellaan. Puolustuksen tehokaksikosta Leskinen merkkautti lopulta yhden syötön enemmän kuin Brickley.
Aapeli Räsänen oli pisteiden valossa pettymys, mutta rooli joukkueessa jäi pienemmäksi kuin KalPassa. Puhakka ei päässyt sairastelujensa jälkeen täyteen iskuun runkosarjassa.
Huomion arvoista ulkomaalaisten (Quenneville, Granath, Sustr, Kempe) puuttuminen. Näistä varsinkin JQ hankittiin selkeästi joukkueeseen suureen rooliin. Kelpo runkosarjan pelanneet Rauhala (20 pistettä) ja Tuulola (20 pistettä) kiilasivat sisäisessä pistepörssissä sijoille 11. ja 12. ulkomaalaisnelikon edelle. Aleksi Matinmikko 40 peliä, 10 pistettä ei vielä päässyt loukkaantumisensa jälkeen vauhtiin hänkään.
3 tykkäystä
Gallet kuuluu aivan ehdottomasti pelaavaa kokoonpanoon, heittämällä Anderssonin edelle. Mikään tilasto, ei yhtikäs mikään, tue Andersonin tän hetkisen roolin ansaitsemista. Eikä kyllä pelaa sen paremmin mitä tilastot näyttävät.
2 tykkäystä
Itse en pidä pettymyksenä juurikin pienemmän roolin takia. Pelasi Kalpassa tulosyksikössä isot minuutit parhaiden laitureiden kanssa. Meillä ketjukavereina Nykästä, Kempeä, Ikosta ja muita yhtä “tehokkaita” pelimiehiä.
Odotin kauden alussa Aapeli Räsäseltä noin 40 pistettä ja kauden 2023-24 maalimäärän (8) tuplaamisen.
Maaleja tuli 13, mikä on tyydyttävä suoritus maalien osalta. Pisteitä yhteensä Räsänen teki 26 eli pisteodottamasta jäätiin.
Aika kohtuuton vaatimus mieheltä joka oli alusta asti 3 sentteri olettaa 40p kautta. Ei ole varmaan ikinä Liigassa sellaista 3 sentteriä ollut 2000 luvulla.
1 tykkäys
Räsänen oli numeraalinen kolmossenteri. Pelasi erikoistilanteet, joilloin arvo on aivan eri kuin kolmossentteri.
2 tykkäystä