Täytyy tähän väliin todeta, että jos pelit ei kulje ja aletaan etsimään vikoja fysiikkavalmennuksen puolelta, niin aika kaukana ollaan, kun Tapparan kohdalla tällaista arvuutellaan.
Toisaalta kaikissa Liiga-seuroissa treenataan nykyään kovaa. Olisi aika absurdia ajattelua, jos ei näin tehtäisi koska pieni maa ja kaikki tietävät toistensa menetelmät tältä osin.
En yleensä tykkää arvostellan keskeneräistä työtä, voisin paremmin kauden jälkeen analysoida fyysistä preesensiä Jukan kaudelta. Se täytyy muistaa, ettei pelkkää fyysistä puolta voi (tai voi, mutta ei vajavaisin tiedoin kuten @Sudeetti-Kirveh mainitsikin) arvioida. Muutama huomio:
- Loukkaantumiset ovat liian heterogeeninen ryhmä. Ne pitää erotella. Käytännössä fysiikkatiimin piikkiin voisi aina laittaa ns. non-contact-injuryt. Isossa maailmassa ko. vammat ovat saattaneet maksaa jopa työpaikkoja. Kontaktitilanteiden vammat tulee analysoida tarkemmin - monia eri mahdollisia skenaarioita.
- Liiga- lähetyksen luistelunopeus on vaikeaa tällä tietoa pitää merkkinä nopeudesta. Miten mitataan ja minkälainen (esim. kuinka pitkä) yhdensuuntainen liike tuohon lukemaan tarvitaan. Tietyt pelitilanteet saattavat siis olla hedelmällisempiä ”nopeille” tuloksille.
- Puheet liian vähäisestä treenaamisesta voitaneen lopettaa samoin tein - tälle todennäköisyys on älyttömän pieni. Käytännössä se vaatisi n. 10 henkilön tunariryhmän valmennuksessa mukana olevia ja patalaiskat pelaajat ja valehtelevan urheilutoimenjohtaja (värikynän tasossa liikuttaisiin siis jo Mr. Honkalehdon mittakaavassa esim. Ipan taloustilanteisiin liittyen)
- Eri joukkueiden vertaaminen sinällään on vaikeaa.
- Meiltä puuttuu faktoja.
- Asioita ei voi yksinkertaistaa.
Viesti siirrettiin ketjuun: COVID-19: Pandemian vaikutukset jääkiekkokauteen 2020-21?
Liittyy kyllä yleisesti jääkiekkoilijoiden harjoitteluun. Mutta en keksinyt parempaa ketjua.
Smejkalin ketjussa on esitetty kannanottoja ylävartalon lihasten tärkeydestä jääkiekkossa. Minun mielestäni ne ovat kyllä hyvinkin tärkeät. Ei auta vaikka olisi millaiset jalat jos ei ylävartalossa ole tarpeeksi voimaa ei kaukalossa pärjää. Toki kotoisessa liigassa pärjää vähemmällä kuin esim NHLlässä. Kummasti vaan tuppaa pelaajien hartiat(ja leuka) leveneen 1-2 vuoden sisällä kun pääsevät Suomesta rapakon taakse. Onko siellä tehty siis turhaa työtä kun on kasvatettu liikaa lihasta? Ja sitten toisaalta kertokaapa esimerkkejä pelaajista joiden pelintaso olisi laskenut liian suurten lihasten takia? Ei tule minulle äkkiseltään yhtään esimerkkiä mieleen. Toki hetkellisiä treenijumeja on. mutta jos ajatellaan pitemmällä aika välillä niin ei paremmasta fysiikasta ainakaan haittaa ole.
Onhan tuossa ajatustakin, mutta toisaalta… mites vaikka toi Gretsky? 60 penkista nostava kuikelo, kasariänäri, ja varmaan joutui usein parinkin päällystakin kanssa operoimaan. Jostakin syystä hänestä ei ikinä kuitenkaan tehty 100-kiloista lihaskimppua.
Aika ja koko peli oli tuolloin ihan eri. Tuon ajan peli on kuin hidastetusta filmistä verrattuna nykyajan pelin nopeuteen. Pelaajien yleinen fyysinen taso on ihan eri kuin silloin. Kun katsoo nykyajan NHL tähtiä ovat he kaikki fyysisesti erittäin kovassa kunnossa. Urheilullisia ja lihaksikkaita. Toki on pienempi kokoisiakin pelaajia. Mutta väitän että heillä on lihaksisto suhteessa kokoon vieläkin paremmassa kunnossa.
Kattelin tuolta Tapparan taustajoukkojen nimiä, silmiin osui hieroja Pohjosen Vellu ollut 25 vuotta hommissa Tapparalla, isokäsi Vellulle.
En ollu varma onko jo palstalla juttua mut laitoin tänne.
Erittäin mukava ja lämminhenkinen mies. Urheiluhierojakoulun itsekin käyneenä ja Tapparan jätkien kanssa paljon aikaa viettäneenä tullut oltua Vellun kanssa tekemisissä eikä pahaa sanottavaa. Koulutien jälkeen olen pari kertaa käynyt katsomassa treenejä huoltokäytävän kautta ja Vellu muistanut/tullut juttelemaan kuulumisista.
![]()
Kiitämme Tapparaa luottamuksesta. On todella hienoa olla edelleen vahvasti mukana rakentamassa Tapparan tarinaa, sanoo Varalan toimitusjohtaja Riku Granat.
Nyt kun tämä ketju on noustettu taas ylös totean: mielenkiintoista nähdä, tunnostavatko silmäni tietyt Tapolalle tyypilliset muutokset tietyissä pelaajissa. Palaan tähän myöhemmin vielä - oletan siis näkeväni muutamia eroja verus Rautakorven aika.
Kyllä. Oletan eron olevan kohtuu iso. Kun Rautakorpi tuli Tapparaan ihan ensimmäisen kerran, ero oli myös iso, mutta “ikävä kyllä” toisen suuntaan kuin odotus ja oikeus on nyt ja nimenomaan näin päin. Kertooko tämä enemmän Rautakorvesta vai yleisestä fysiikka valmennuksen kehityksestä on sitten vaikeampi ja laajempi kysymys.
Katsotaan rauhassa, mielenkiinnolla itsekkin odotan. Oikeastaan vasta juuri Jukan seuraaja laittaa myös tämän asian ensimmäist kertaa perspektiiviin.
Fysiikkaharjoittelussa ei hetkeen ole varsinaisia mullistuksia tapahtunut, mutta toki lähestymistapoja on erilaisia.
Kailajärven Jaska Aamulehdessä 80-vuotishaastattelussa. Pari poimintaa:
– Tapparan ote tuntuu löystyneen. En tykkää siitä, että pelaajat väsyvät. Väsynyt peluri häviää pelin. Kun voitimme kaksi mestaruutta peräkkäin, 2016 ja 2017, porukka oli rautaisessa kunnossa. Ei ollut vammoja yhtään ja jos olimme tappiolla kolmannen erän alussa, niin aina tulimme rinnalle ja ohi. Nyt niin ei enää käynyt.
Lihaskestävyys ja hapenottokyky ovat Kailajärven asteikossa tärkeitä mittareita. – Olin Tapparassa melkein 25 vuotta. Sinä aikana yksi pelaaja [Sami Venäläinen] pääsi hapenotossa samoihin lukemiin kuin minä, Kailajärvi paljastaa.
Samaa spekuloin joskus keväällä että kun Kailajärvi jäi pois niin vammat lisääntyi, mutta minuthan teilattiin käytännössä ihan pystyyn. Kyllä sillä oikeanlaisella harjoittelulla on vain merkitystä. Toki jotkut loukit on sellaisia ettei niille voi mitään.
No pari kysymystä. Onko se perusharjoittelu muuttunut mitenkään tai oleellisesti Kailajärven jälkeen? Vai onko vain asenne ja ammattimaisuus urheilua kohtaan löystyneet? Siihen tuo “löystyminen” ainakin mielestäni viittaa. Tappara on kaiketi jatkanut samoilla linjoilla Kailajärven jälkeenkin.
Kailajärvi oli myös mukana 2008-12. Tappara hävisi silloinkin. Lähes aina. En siis ihan suoralta kädeltä osta näitä analyysejä, jotka eivät suoranaisesti perustu mihinkään.
No ensinnäkin tuon ajan rosterit oli sellaisia että ei niillä olisi ikinä mitään voitettu muutenkaan. Onko harjoitteluohjelmaa muokattu? Vai eikö pelaajia kiinnosta tehdä oheisia kunnolla?
Teilattiinko sinut oikeasti ihan täysin?
En usko.
Muuten minä en hirveästi lähde tähän keskusteluun, kun en oikeasti treenaamisesta mitään ymmärrä. On kuitenkin varsin erikoista, ettei Tapparan tasoinen organisaatio löydä sopivia palasia treenaamiseen ja toisaalta esim. Jukka Rautakorpi on semmosella pätkällä myös Tapparaa valmentanut, kun joukkueen suoritustaso ja jaksaminen on piiputtanut. Jos Jukka Rautakorpi jotain osaa niin hän osaa aivan varmasti pitää porukan kunnossa - sen verran kova osaaja Rautakorpi tuossa on ollut.
Minä tarjoan Tapparan 2018 kaudesta alkaneille ongelmille aivan toisenlaisia selityksiä kuin treenaaminen. Viimeisin kausi nyt oli monella eri tavalla pohjanoteeraus, mutta olihan joukkuekin jotain aivan muuta kuin se, mihin Tapparassa on totuttu. Ja mielestäni jääkiekossa YLIPÄÄTÄÄN poteroidutaan puolin et toisin herkästi. Jääkiekko on kuitenkin monen asian summa - on totta, että Tappara näytti viime kaudella urheilullisuuden irvikuvalta usein, mutta sitä ennen en ole nähnyt minkäänlaisia ongelmia.
Sen sijaan loukkaantumiset ovat vainonneet Tapparaa ja on myös totta, että 2014-2018 niitä oli suhteellisen vähän. En lähde arvioimaan Kailajärven merkitystä, kun en siitä mitään ymmärrä, mutta kyllä Tapparan “dynastia” on heilunut monen muun asian summana enemmän kuin treenaamisen muutoksen. Tappara on toki korostuneen paljon uskonut aina tuohon fyysiseen treenaamiseen ja sitä ajatusta on aika voimakkaasti myös julkisesti faneja myöden myyty. Erityisesti keväällä en näe, että Tapparan ongelmat on liittyneet juuri koskaan kuntopohjaan vaan siihen, että Tappara on yksinkertaisesti tavassa pelata tipahtanut kelkasta pahemman kerran.
Jos katsoo pelkästään viime kauden joukkueen rakennetta ja luisteluominaisuuksia niin tuossa tulee niin turpaan ihan vaan kaikessa, jota jääkiekko tänä päivänä on.
Lähinnä peilasin noihin Kailajärven nostoihin. Kaudella 2011-12 väsyi, oli sarjan huonokuntoisin joukkue, kesäharjoittelu oli mennyt täysin pieleen. Mutta en väitä, että olisi harjoiteltu määrällisesti vähän. Ja jatkuvasti pelaajia lasaretissa.
Mielelläni näkisin siis ihan faktaa siitä, että harjoittelua on muutettu Kailajärven jälkeen ja dataa siitä, että kestävyys ja hapenottokyky olisivat romahtaneet. Enemmänkin taustalla vaikuttaisi olleen sellaista kylläisyyttä, löystynyttä asennetta ja nälkää urheilua kohtaan. Ja tähän kaiketi ollaan reagoitu.
Tämä voi toki heijastua sitten ihan kaikkeen. Ei tehdä oheisharjoittelua(Venyttelyt, lämmittelyt etc) huolella. Reenataan vähän ehkä hälläväliä niin kyllä se pitkässä juoksussa alkaa näkymään. Alan kallistumaan @gatecrasher ajatukseen.
Mutta vaikkei tuossa Jaskan haastiksen ja kommenttien pohjalla olisikaan menetelmien ja testitulosten osalta ihan täyttä faktaa takana niin tässä hyvä yksi perhanan hyvä puoli. Tappara tarvitsee vähän tällaista ärsykettä ja haastamista kaikkeen tekemiseen. 2017 meni jo.