Kovat on kriteeri paidan jäädytykseen jos ei Tuukan meriitit riitä 
Siis se on tosi hyvä että kovat kriteerit on, mutta taitaa mennä jo överiks.
Tuukan ansiot on kuitenkin ehkä ensimmäiset joilla nykyaikana kyllä pitää riittää numeron jäädytykseem Kaikki aimmat legendat katossa on kuitenkin pelannu aikas eri kiakkoo, Jannekin alotti jo 85 joka siis ainoo samalla aikakudella pelannu. Eli ite jäädyttäsin kyllä numeron 18! Numero 16 samalla istumalla, niin olis hyvä!
Miten määrittelet nykyajan? Mielestäni nykyaikana on jo Mäntylän tasolle yltänyt sankari uransa päättänyt. Mietin tätä siis lähinnä sillä, että Saravon Pekka ei ole kaukana, jos tälle linjalle lähdetään. Ne Saravon saavutukset eivät hirveästi Mäntylälle kalpene, kun Tappara-uraa mietitään. Siellä on ne vuodet kapteenina, siellä on ne mestaruudet, hopeat ja pitkä ura Tapparassa. Hieman erilaiset urat ja pieniä eroja palkintokaapissa, mutta… Jos Mäntylän paita nousee, niin voiko Saravon jättää jäädyttämättä?
Tapparan linja jäädytyksissä on ollut todella tiukka. Totta on, että hieman pitää vastaan tulla, jos halutaan edes se yksi pelaaja vuosikymmeneltä kattoon nostaa. Mutta mihin se linja vedetään? Mäntylän paita olisi monen joukkueen kriteereillä automaattisesti hallin katossa, Tapparassa ei niinkään. Enkä pidä sitä huonona asiana.
Tässä alkaa kuitenkin hiljalleen olla linjan vedon paikka seuralla. Kuka kuuluu kattoon, kun seurauskollisuus on hiljalleen kuolemassa? Eivät maajoukkuetason pelaajat enää jää Liigaan uraansa tekemään. Jossain kohdassa kriteerien pitää hieman joustaa tai kattoon ei nouse enää paitoja. Sekään ei tarkoituksenmukaista ole. Itse en näe, että Mäntylän paita kuuluisi kattoon nykykriteerein, mutta hall of fame -laatta on itsestäänselvyys.
Näille “ketä kattoon” -jutuille muuten taisi olla omakin ketjunsa… Anteeksi siis tästä ot:sta. Edit: Kiitän mitä nöyrimmin, @Fever
Emmä tiä mitään tarkalleen nykyaikana, mut vaikkapa 2000-luku tai sinnepäin. Kyllä kun muistelen tai kattelen vaikkapa ihan MM-95 (nevö foget) niin kovin erilaista on meno…
Saravon numeron jäädytys kävis mulle myös enemmän kun hyvin, mut jos tohon Mäntylään vertaa, niin ei kai siinä muuta eroo ole kun näkyvämpi pelaaja tämä Tuukka. Hyvässä ja pahassa.
No sanon sitten, että 6-16-18 kattoon! Heti!
Saravo vs Litma? Tuossa olisi vain ja ainoastaan yksi vastaus ja se ei ole Saravo. Vaikka Saravo hienon uran teki, niin silti Litman pitäisi olla katossa ensiksi. Ja samaa numeroa on hankala jäädyttää kahdesti ellei ole Turku kyseessä.
Mäntylän osalta en myöskään vielä lähtisi huutamaan paitaa kattoon. Toki aikaa vielä on tehdä taikoja Tapparan puolesta myös peliuran jälkeen ja se saattaa muuttaa mielipidettäni.
Mites Antti Leppänen?
No ehdottomasti!
Tiedän että Antti oli legenda ja hyvä klubi-isäntä, mutta oon vasta 45v( 
) niin en oikein pysty Lepän uraa puimaan. Käsitykseni kuitenkin on, että kyllä jäädytys olis paikallaan. Noi mun heittämät numerot on sellaset jotka tiän urineen Tapparassa alusta loppuun.
Antti pelasi koko uransa Tapparassa. Kausina 1964-1978 pelasi kaikki Tapparan pelit. 2 mestaruutta, 6 mitalia. Olis kyllä perusteita…
Vaikka Antilla oli “vain” kaksi mestaruutta, niin hän oli isossa roolissa Tapparan n.1970 alkaneessa uudessa nousussa. Kokoajan mentiin eteenpäin ja 1974-75 sitten viimein se mestaruus. Ja sehän olikin SM-sarjan viimeinen kausi. Liigassa jäätiin ensin kakkoseksi Tepsille, mutta seuraavalla kaudella 1976-77 Tappara otti ensimmäisen mestaruutensa Liigassa.
Nämä Antin mestaruudet olivat siis Tapparan kannalta molemmat isoja ja merkittäviä mestaruuksia. Antti oli monet vuodet tosi tärkeä pelaaja joukkueessa ja ehdottomasti ihan kulmakiviä, suorastaan ikoninen Tappara, jos näin nykyaikaisesti sanois.
Ei mennyt ihan näinkään. Kaudella 1969-70 ei pelannut ollenkaan (joku riitahan oli johtoportaan kanssa).
Jahas wikipedia vääristelee asioita…
EDIT: Tai sitten ei. Internetin ihmeellisessä maailmassa tällainen juttu: “Vuonna 1968 oli kuitenkin lähellä, ettei Leppäsestä tullut rakkaan vihollisjoukkue Ilveksen kassari, sillä hän oli ajautunut Tappara-johdon kanssa riitoihin. Hän ehti torjua pari harjoitusottelua Ilveksen maalilla, kunnes joukkuekaverit saivat ylipuhuttua Leppäsen takaisin kotiin.”
Eliteprospectista ite tarkastin tuon väittämäni. Sen perusteella myös joitain yksittäisiä pelejä olisi pelannut myös muut maalivahdit.
Asia kunnossa.
Leppänen tosiaan riitaantui loppuvuodesta 1968 Tapparan johdon kanssa ja lähti joukkueesta, kun seura oli ilmeisesti luvannut hommata hänelle työpaikan, jota ei kuitenkaan löytynyt. Seuraavana keväänä Ilves sellaisen hänelle sai hommattua ja Leppä vaihtoi vihuleirin mukaan treenaamaan, mutta seurasiirrot tuohon aikaan olivat vähän kinkkisempiä, Tappara vaati paljon rahaa ja Ilves ei halunnut maksaa, joten ns. siirtokaranteenia ilman pelejä olisi kestänyt helmikuulle 1970 saakka, melkein kauden loppuun saakka. Ilveksen järkkäämä työpaikkakin oli ollut väliaikainen, ja Leppä lähti sieltäkin, varsinkin kun Ipaa ei enää niin kiinnostanut, kun saivat molariasiansa muuten kuntoon. Kausi 1969-70 jäi siis pelaamatta kokonaan, samoin kuin edellisestäkin oli jäänyt yli puolet. Tapparan seurajohdon vaihduttua Mikko J. Westerbergin otettua homman haltuunsa, Leppänenkin saatiin palaamaan takaisin riveihin.
Eikä Leppänen muutenkaan ihan kaikkia pelejä pelannut. Välivuoden jälkeen kausien 1970-76 antoi varamiehilleen yhden startin (kauden viimeisen ottelun mestaruuden jo ratkettua aiemmin 1975) plus yhden irtoerän (kahden erän 7-0 johdon jälkeen). Kahdella viimeisellä kaudellaan varakassarit saivat yhteensä puolisen tusinaa torjutavuoroa. 1960-luvulla ennen pelaamatonta vuotta veti Peltosen Matin kanssa pelit melkein puoliksi.
Matti Peltonen oli 6v vanhempi ja Tapparan ykkösmaalivahti suurimman osan 60-lukua. Nuorelle Leppäselle oli ihan hyvä suoritus kun pääsi niinkin paljon silloin pelaamaan. Siihen aikaan joku 20v pelaaja oli vielä todella nuori. Oli harvinaista, että silloin oltiin vielä jotakin “erikoista”. Nythän ollaan jo tähtiä NHL:ssä jne.
Itse näin Leppäsen pelaavan ihan livenä ekan kerran syksyllä -72. Tuosta Ilves-seikkailusta en oikeastaan tiedä mitään. Eikä sitä silloin muisteltu yleensä mitenkään. Ei edes Ilveksen kannattajat Leppästä kaipailleet, heillä oli omat veskansa. Se on vaan semmoinen kuriositeetti, joks nyt taas pulpahti esille. Mutta noina hienoina kausina 72-78, joita pääsin todistamaan, Antti oli käytännössä aina se Tapparan tukipilari siellä maalilla. Ainakin itselleni enemmän kuin yksikään Tappara-vahti nyt 2000-luvulla, vaikka menestystä on tullutkin.
Antti vaan oli se iso “mörkö” Tapparan maalilla. Vastustajien jopa vihaama, jos näin voi kiekossa sanoa. Kyllähän häntä lihavaksi yms. haukkuivat, kun eivät kiekkoa jässikän taakse saaneet. Ja se maski, varmaan kaikkien muistissa, jotka sen näkivät. 
Edellä on monta pelaajaa jotka ovat edustaneet Suomessa vain Tapparaa.
Ei mitenkään Kuuselan saavutuksista pois, mutta kattoon on vaan liikaa matkaa.
On sinne, jos on kiinni pidettävä siitä, että ainoastaan Tapparassa pelannut Suomessa.
Muuten sitten, jos katsoo niin Kuusela terveenä pysyessään tulee nousemaan ottelutilastossa top 10:een Tapparan pistepörssissä todennäköisesti top 5:een, toiminut kapteenina ja vähintään kaksi mestaruutta. Kyllähän tuossa alkaa olemaan jo sellaiset meriitit ihan pelkästään Tapparastakin lyödä tiskiin, että ei se jäädytys nyt ihan utopistiselta tunnu.
Kärpät hinaa nyt Mikkolan kattoon ja heilläkään ei kovin hatarasti sinne ole jäädytetty. Taitaa olla vaan kolme pelaajaa ennen Mikkolaa. Hänkin edusti Kärppien lisäksi Lukkoa, Tps:ää ja Jokereita liigassa.
Vähintäänkin melko lähelle Kuusela yltää saavutuksillaan sitä, että paidan voisi mielestäni kattoon nostaa. Hän on kyllä pelannut Liigaa muuallakin kuin Tapparassa mutta on edustanut Tapparaa pitkän ajan.
Tapparalla on lisäksi kriteerinä myös maajoukkue-edustukset ja niissä menestyminen. Kuusela on maailmanmestari.
Mutta nuo Ässät, Kärpät ja Blues-vuodet toki painaa kupissa toiseen suuntaan.
Ja jos aletaan halkomaan niin Susikin on KooKoon kasvatti.
Ihan mielenkiinnosta kyselen että mihin nämä kriteerit on kirjoitettu?