Valmennusjohto vaikuttaa enemmän siihen, miten ottelu päättyy kuin yksittäiset pelaajat. Jos valmentaja on innokas, idearikas ja intohimoinen sekä pelin aikana ennen kaikkea JOUSTAVA eli taktisia oivalluksia tuottava ja niitä myös käyttävä, tiukkakin ottelu voitetaan. Jos sen sijaan pelaajat tankkaavat sekä vaihtoaitiossa että pelatessaan valmentajan raamatuksi julistamaa pelikirjaa, joukkue on joustava kuin rautakanki. Muuan P, Rautakallio piti ennen Ahoa Ässien pelaajille lukkarinkoulua ja pani huonosti oppivat nurkkaan/koirankoppiin. Muuan K. Kivi oli vähällä tipauttaa suuren ja mahtavan naapuriseuran jatkosta hyvän pelinlukunsa ja taktisten muutosten toteuttamisten avulla. Tuli aamusta heti heräillessä nieleen kysymys: Mitähän saisikaan Tapparan materiaalista irti naapurin valmentajan tyylinen herra? Tulisiko voittoja myös huonolla pelillä vai olisiko peli lainkaan sen kaltaista sekamelskaa kuin tänä syksynä 
? - Voi olla, etteivät jotkut tästä jutusta tykkää ja haluavat sen liputtaa, mutta pakko oli kirjoittaa. “Sydämen kyllyydestä suu puhuu” - tai jotain sinnepäin sanotaan Raamatussakin…
Suurin työ Jukalla tällä hetkellä on saada pelaajat pelaan Joukkueelle.Tämä on tärkein asia mikä Tapparassa
nyt täytyy saada kuntoon .
Mistään fyysisestä “reenijumista” ei ole kyse vaan jumista korvien välissä , ei ole joukkuetta on vaan EHT lle
kärkkyviä yksilöita.
Tässä asiassa Jussi on selkeästi edellä Jukkaa , kaikki pelaajat kokevat Jussin joukkueessa olevansa
tärkeä osa joukkuetta oli peliaika 7min tai 20 min kun nyt halli tyhjenee pelaajista pikavauhtia (jos ei ole Jukan palaute iltaa)omiin oloihin .
Siinäpä se. Onko Jukasta joukkueen innostajaksi ja luojaksi?
En yleensä tässä vaiheessa kautta vilkuile sarjataulukkoa, mutta nyt kävin vilkaisemassa. Ilves on sarjan viimeisenä tällä hetkellä. Kivi on erittäin hyvä valmentaja, kuten kaikki Liigavalmentajat on, mutta sielläkin on omat ongelmansa tällä hetkellä. Ovat joidenkin analyysien mukaan myös “nopeuttaneet” pelaamistaan. Kiveä on fanien toimesta arvosteltu, kun reagoi liian myöhään peleissä.
Pelaaminen on jollakin tavalla pöhöttynyttä. Onko joukkueessa liikaa mestareita, joille tosipelit alkavat vasta pudotuspelien välierävaiheessa? Runkosarja pelaillaan ensiksi alta pois.
Tapparalle riittää runkosarjan top6 - paikka, jonka tulee myös ottamaan.
Tätä olen itsekin pohtinut. Viime kaudella Tappara vielä kuitenkin pelasi viime kädessä meidän peliä, vaikka kiekkoa pyrittiin aina aktiivisesti pelaamaan nopeasti ylös. Joukkueessa oli kuitenkin vielä sellaisia pakkeja, jotka eivät kiekollisilta taidoiltaan olleet kykeneviä koko kentän avauksiin yms. Tähän tuli muutos tälle kaudelle, josta täälläkin riemuittiin.
Tällä kaudella hitaita rintamalähtöjä ei ole enää nähty oikeastaan lainkaan, vaan on siirrytty puhtaaseen pystysuunnan koohotukseen. Kuten mm. sinä ja @Oijennus olette tuoneet esiin, niin tällä hetkellä pakit kyllä saavat kohtuullisesti pelattua kiekon hyökkääjille, mutta sitten iskee tenkkapoo: hyökkääjät eivät saa sitä eteenpäin omille. Syötöt ovat heikkoja ja pelin tempo liian hidasta. Jos mietitään vertailukohtana viime kauden KalPaa, jonka iloista hyökkäyspeliä kaikki ihastelivat, niin sehän perustui juuri kiekon nopeaan pelaamiseen sentterille/keskusmiehelle, joka puolestaan jakoi sitä nopeasti eteenpäin laitaan hyökkääjille. Aika usein jopa pakki nousi sentterin paikalle pelaamaan kiekkoa eteenpäin ja pakki saattoi myös olla päättämässä hyökkäystä. Kolmea kaistaa kuitenkin poljettiin nopeasti ylös eli KalPan pelin tempo kiihtyi hyvin äkkiä “nollasta sataan”, kun lähdettiin omista. Tappara ei ole pystynyt tähän, vaan keskialueen ylittäminen on liian hidasta ja kaatuu usein luvattoman heikkoihin syöttöihin hyökkääjältä toiselle tai kiekon menetyksiin alivoimaisena. Myöskään pakkien nousuja hyökkäyksiin mukaan ei ole hetkeen enää juuri nähty, mikä on koko “pelipaikattoman” lätkän kulmakivi.
Tapparan tämän hetkinen tilanne voi olla useamman eri tekijän summa. Toisaalta treenataan varmasti kovaa, toisaalta pelitapa on vielä hakusessa. Jos fyysinen rääkki on kova, niin aivot pysyvät entistä huonommin mukana uuden pelitavan toteuttamisessa, kun se ei tosiaan tule vielä selkäytimestä. Monella pelaajalla voi varmasti olla myös korvien välissä jumia, kun onnistumisia ei vaan millään ole tullut.
Kaikki tämä kuitenkin pistää miettimään, että eivätkö hitaat lähdöt voisi kuitenkin olla yksi vaihtoehto paletissa. Onko nopeudesta tullut itseisarvo? Sekin täytyy sanoa, että hyökkääminen nopeasti johtaa usein hyökkäämiseen alivoimaisena ja tämä vaatii pelaajilta todella paljon. Lisäksi ihmetyttää, mihin korkea karvaaminen/paineistus on viime aikoina kadonnut.
Kentällisiä ei muuteta? Tappara.fin otteluraporttien mukaan peleihin on lähdetty seuraavilla hyökkäysketjuilla:
Lisäksi esim. eilen muutettiin kolmannessa erässä niin, että Jasu noukki aloitukset Peltolan ja Zaborskyn välissä ja muuten Peltola sentteröi ketjua, jossa Jasun korvasivat kiertävät laiturit. Muitakin muutoksia pelin sisällä on nähty.
Sen verran on kaikkien hyvä muistaa, ettei Rautakorpi ole koskaan antanut mitään arvoa runkosarjasijoitukselle eikä sile kuinka viihdyttävää kiekko on. Kaikki tähtää siihen että keväällä ollaan kovia ja sillon katsotaankin miten Jukka on joukkueen kanssa onnistunut.
Se karvaaminen ja paineistus on varmastikkin just sen suuren treenikuorman takia nyt jäänyt vähemmälle. Muistaakseni Tapola sanoi viime kaudella että ihailee Penguinsin pelitapaa änäristä, ja sehän on parhaimmillaan todella nopeaa ja paineistavaa. Luulisin että RJ ja Tapola tähtää johonkin samantyyppiseen, mutta tietenkin Suomen kaukaloihin sopivaan. En näe mitään pahaa siinä että joku suurseuroista menis nopeaan pelityyliin ja vielä menestyisi sillä. Riskihän siinä aina on kun pelitapaa alkaa muuttamaan, mutta jonkun se riski on otettava että saadaan liigaa katsojaystävällisemmäksi ja nykyaikaisemmaksi ainakin pelin viihdyttävyyden kannalta.
Mikään runkosarjan voitto ei ole karannut mihinkään. Tiedän hyvin vakuuttavasta lähteestä, että Tapparassa on menty todella kovaa, siis todella kovaa viime aikoina ja se taatusti näkyy peliesityksissä nyt.
Toki asioissa on miljoonia muuttujia ja veitsen terällä näissä jutuissa mennään. Mutta se on nyt ihan selvää, että Tapparalla on tällä kaudella kaksi mestaruutta tavoitteena. Ja niiden eteen tehdään työtä ja molempien finaalit pelataan vasta kuukausien päästä. Voi olla, että Tappara ei ole kummassakaan finaalissa. Esim. vastaan tulee jossain vaiheessa ihan hirveässä flowssa oleva tiimi niin siinä se sitten on. Itseasiassa viime kaudella Tapparaa vastassa oli kaksi tosi flowssa olevaa joukkuetta. Muistelkaapa vaan Ilves-sarjan lisäksi sitä kolmatta finaalia, aika täpärästi se Tapparalle kääntyi. Siinä kun olisi ollut 0-3 tilanne, niin jee jee. Mutta noiden flowden rakentuminen, niitä ei voi rakentaa. Ne voi tulla tuskan kautta tai ne voi tulla pitkään jatkuneella lentokelillä. Voi olla että Tappara ottaa molemmat mestaruuspytyt tällä kaudella, voi olla että ei ota kuin yhden tai ei yhtään.
Tämä kausi ei ole samanlainen kuin yksikään aikaisempi kausi. Tämän kauden tavoitteena on kaksi kuntohuippua. Ennen niitä on ollut vain yksi.
Mutta silti Tappara vie jääkiekkoa lajina vahvasti eteenpäin, käy nyt miten vaan. Ja mielestäni jonkun uuden ja rohkean tekeminen on todella arvostettavaa, ei menneissä lilluminen ja varmistelu. Lillumisella ja varmistelulla ei jää loppujen lopuksi mitään käteen.
Jos nyt tosiaan kuukauden tai kahden päästä Tappara on samassa tilanteessa, niin sitten on ihan oikeasti ongelmia eikä vain treenijumia todella kovasta treenimenosta.
Tämä selitys on helppo ostaa ja tässä on järkevä syy sille miksi peli ei toimi. Väsyneenä ratkaisut kestää ja ne on huonoja. Siltä se kentällä näyttää että ollaan jumissa eikä saada minkäänlaista yliotetta vastustajaan oli se sitten ketä hyvänsä.
Tapparan voittavaa Meidän Peliä kävi oikeinkin mukava määrä ihmisiä katsomassa viime kaudella. Kovin paljoa ei voi tuosta parantaa realiteetit huomioiden. Voittaminen on aivan ylivoimainen vetovoimatekijä saada katsojia hallille.
Liigaa ei kannata määräänsä enempää vertailla Änäriin. Se on puhdas rahaliiga jonne hankitaan rahalla maailman parhaat pelaajat pelaamaan pieneen kaukaloon. Jääkiekossa peli nopeutuu, mutta myös trendejä tulee ja menee. Joku pelaa jotenkin ja joku jotenkin. Vastustajan pelaaminen vaikuttaa aika paljon siihen omaan pelaamiseen.
Tämä on erittäin hyvin sanottu. Ihmetytti Rantasen ja Nyholminkin rutinat Tapparan trapista. Todellisuudessahan Tappara oli ainoa jengi, jonka täksi(kään) kaudeksi ei olisi mitään pitänyt muuttaa. Kilpaurheilussa on tarkoituksena voittaa mestaruus ja haastajien täytyy löytää keinot voittaa se kaikista kovin. Eikä Rautakorpi onnneksi ole trapia kokonaan hylännyt, eikä Tapparan peli ikinä ole pelkästään siihen perustunut.
Saapas nähdä onko nyt palauttavaa tekemistä CHL:n takia, joka nyt toinen kauden tavoite.
Toinen vaihtoehto on että periaatteessa ensiviikon voi vetää vielä hirveää rääkkiä, koska lohkovoitto on hanskassa.
Mitäs veikataan?
Tappara kohtaa oman lohkonsa jumbon, jota vastaan ei ole vielä peliäkään pelannut. Joten peli voi hoitua, vaikka peli olisi kuraa.
Olen yllättynyt siitä, kuinka paljon Lehtosella on ongelmia saada kiekko liikkeelle hyökkäyksiin lähdöissä. Hifk pelissä hyökkäyksen liike pysähtyi aina siihen kun Lehtonen sai kiekon. Syötöt viipyy ja aina ajaa itsensä kiekon kanssa sumppuun. Yllätyin siitä kuinka kaukana Lehtonen on KHL/NHL tasosta pelillisesti.
No, verrataan sitten SHL:ään. Sielä on tämä muutos käyty jo aikoja sitten ja hyvin menee. Ei kv-ympyröissäkään Suomi enää pärjää meidän pelillä, niin miksi sitä pitäis liigassa junnata kun maailmalla ollaan menossa selkeesti vauhdikkaampaan suuntaan. Tai ollaan menty jo varmaan 10 vuotta. Ja vauhdikas lätkähän vaatii yksilöltä enemmän, ja näin ollen myös kehittää sitä enemmän. Tähän voidaan ottaa otanta änärissä pelaavat ruotsalaiset ja suomalaiset, n. 10 vuotta sitten ruotsalaisia ei käsittääkseni hirveästi enempää ollut kuin suomalaisia, nykyään on tilanne ihan toinen.
Suomi ei pärjää varmaan sillä samalla Meidän Pelillä. Meidän Peliinkin voi tuoda uusia nyansseja. Ei Suomi tule Kanadalle pärjäämään Kanadan pelitavalla. Pitää löytää jotain omaa, jotain erilaista suhteessa maailman kärkeen.
Toinen asia on, että Liigassa ja ammattilaisurheilussa vain voittamisella on merkitystä. Tai vähintään suurin merkitys. Voidaan puhella kauniita suomalaisen jääkiekon kehittämisestä ennen kautta, mutta kun pelit kovenee, niin voittamisen ehdoilla mennään. Jos se vaatii träppiä ja viivelähtöjä, niin sitten valmentajat siihen tarttuu.
Suomen on vaikea luopua meidän pelistä sen takia että tällä taktiikalla ollaan ihan jaloissa, mutta numerollisesti peli ei repeä ja valheellisesti on pelattu tasaisesti (maalin peli). Heti kun koitetaan pelata jotenkin muuten niin hävitään reilusti ja illuusio siitä että ollaan lähellä kärkeä katoaa
Ei varmasti haastaisi Kanadaa tai Ruotsia ihan lähivuosina, mutta edes joskus tulevaisuudessa. Niin kauan kun liigassa pelataan 0-5 träppiä ja hitaita lähtöjä, niin muitten maiden etumatka vaan kasvaa. Enkä nyt sano että änärissä tai SHL:ssä ei otettaisi ikinä 0-5 träppiä tai viivelähtöjä, mutta voi sitä joukkueena puolustaa muutenkin kuin perus träpillä. Tässä nyt kannattais ajatella vähän pidemmälle kun vaan tähän kauteen, niin tekee RJ ja Tapolakin ainakin haastatteluiden perusteella. Toivottavasti Tapparalla tämä pelitavan muutos natsaa jo tällä kaudella niin ehkä kriittisetkin fanit näkisivät miksi se pelitavan muutos on hyvästä. Ja uskon vakaasti että JR saa tästäkin vielä voittavan pelitavan tehtyä liigaan, eikä keväälläkään hirveästi nähtäis träppejä ja viivelähtöjä. Nyt meni pahasti ketjun vierestä, mutta menköön.