Ei aina tarvitse voittaa, mutta jos ammatikseen tätä tekee, olisi kiva, jos pelaamisesta jotenkin välittyisi tekemisen meininki joka ilta. Ammattiylpeys on hieno sana, mutta liigakaukalossa sitä liian harvalta pelaajalta nykyään johdonmukaisesti näkee.
Ja ihan aito kysymys: onko änärissä joukkueilla ja pelaajilla useinkin näitä treenijumijaksoja vai kattellaanko siellä vähän nopeammin innokkaampia ukkoja tilalle?
On ihan inhimillistä, ettei perus-SM-liiga-janari joka ilta jaksa ihan parasta itsestään puristaa, kun liksaa tulee ja kilpailua pelipaikasta ei ole, ja aina on jengiä se muutama tuhat katsomassa ja voi tuntea itsensä esiintyväksi taiteilijaksi.
Mestaruushan se kaikilla on mielessä, mutta voisiko olla niin, että tässä sarjassa on ihan vähän liikaa pelejä ja joukkueita, jotta koko kausi olisi kiinnostava faneille saati pelaajille?