@oijennus En ole kaksinen talousmies, mutta mielestäni tämä on väärin todettu. Budjetti on tulo- ja menoarvio. Budjetti voi siis sisältää oletuksen/arvion siitä että palkkakulut nousevat kauden aikana.
Vai oliko meillä tieto että Tappara olisi käyttänyt koko pelaajabudjettinsa jo ennen kuin Luoto hankittiin?
Olen talousmies, mutta en luultavasti kovin kaksinen. Asia on juuri näin, toki voihan sekin olla että Luodon osuessa kohdalle on tehty päätös budjetin ylittämisestä.
Sinänsä kuvittelisin, että kauteen lähdettäessä oletuksena olisi että joukkueen pelaajistoon tullaan kauden mittaan joitain muutoksia tekemään. Nimenomaan kuluja kasvattavia muutoksia, ja tämä myös sisällytettäisiin budjettiin. Ainakin “oikeassa yrityksessä” lisähankintoihin luultavasti varauduttaisiin budjetissa, koska niitä pidettäisiin todennäköisenä. Harvemmin varmaan kautta on nimittäin vedetty läpi sillain, että palkkakulut eivät kasvaisi kauden edetessä. (Toki voi olla, että budjetissa on varauduttu manuhonkaseen eikä joonaluotoon jo lokakuussa, mistä näitä tietää…)
Niin kai sitä ammattilaisorganisaatioissa luulisi että budjetissa varaudutaan muutoksiin. Ei sellaista kautta taida olla että ei olisi tullut muutoksia pelaajistoon/valmennukseen.
Varmasti on budjetissa tilaa kauden aikaisiin peliliikkeisiin. On aina ollut. Ei olla ikinä raameja lähdetty ylittämään alkukaudella.
Eikös se nimenomaan ollut niin että Tapparan pelaaja budjetti oli suurin mutta sitä ei kauden alkaessa oltu vielä läheskään käytetty kokonaan.
Budjetti ei tarkoita sitä että se on julkaisuhetkellä kokonaan käytetty vaan paljonko ollaan kauden aikana aiottu sijoittaa pelaajiin.
Aamulehden Pekka Aalto totesi ennen Joona Luodon hankintaa, että Tappara ei ole käyttänyt Liigan suurimmaksi ilmoitettua pelaajabudjettia (läheskään) kokonaan. En usko, että Luodon hankinnan myötä ollaan vieläkään tapissa.
Luodon tulon myötä myös yksi sopimuspelaaja (Vanhatalo) lähti.
Se on juuri näin, kuin täällä on uumoiltu: jokainen olemassa oleva firma (toivottavasti) tekee budjetin seuraavalle vuodelle/ tilikaudelle. Budjetti on nimeomaan tulo- ja menoarvio ja se on suuntaa antava. Budjetin alittamiseen/ ylittämiseen vaikuttaa luonnollisesti liikevaihto ja kate. Jos liikevaihto/ kate-eurot ovat budjettia isommat, antaa se usein “mahdollisuuden” poiketa budjetista, niin halutessaan. Muissa tapauksissa budjetin ylittäminen voi olla tieotinen riski, jolla toki voidaan sitten pyrkiä tähän liikevaihdon/ katteen lisäämiseen/ ylittymiseen.
Jos liiekvaihto laahaa vs. budjetti, aiheuttaa se vastaavasti sen, että muissakin kuluissa aletaan “nuukailemaan”. Koska budjetissa suunnitellut luvut menotpuolella oikeutetan tulopuolella. Jos tuloja ei ole riittävästi, ei voida vastuullisessa liiketoiminnassa myöskään ylläpitää haluttuja menoja. Tietysti tässäkin voidaan poiketa, jos organisaatio muutoin on vakavarainen (eli ns. kassasta löytyy fyffee).
Budjetti on raamit. Se, onko siinä kuinka paljon tilaa vielä olemassa emme voi tietää (paitsi nyt ilmeisimmin joidenkijn toimittajien kynästä). Eli Luodolla ja budjetilla ei ole välttämättä mitään tekemistä toistensa kanssa. Päinvastoin, jos seura on yhtään skeptinen kuluvan kauden liikevaihtoon vanhassa/ uudessa areenassa, ei budua edes tässäKÄÄN asiassa kannata vinguttaa äärimmilleen.
Budjetti voi olla myös miinusmerkkinen lopputulemaltaan, kuten TPS on tehnyt. Taloyhtiöissä voidaan myös tehdä tappiollinen budjetti, jos kassaan on kertynyt liikaa rahaa - olin viime vuodeksi sellaista tekemässä. Urheiluseurassa tappiollinen budjetti voi myös olla perusteltu, jos ensisijainen tavoite on urheilullinen tulos. HIFK teki jollain mestaruuskaudellaan messevät tappiot.
Voidaan tehdä kyllä, hyvä huomio. Irvileukana epäilen, ettei TPS:n miinumerkkinen budu johdu kuitenkaan taloudellisesta menestyksestä 
No, ehkei taloyhtiötä ja oikeata liiketoimintaa tulisikaan verrata keskenään…
Ei vais, huumori pois. Jos taloudessa on haasteita ja firman kulurakenne “epäterve” ei tuota kurssia saada paperilla realistisesti välttämättä korjattua millään tilikaudessa. Tällöin budu (miinumerkkinen) esitellään omistajille ja hyväksytetään taloudelliset realiteetit. Näin rahan omistajat voivat valmistautua asiaan ja taloudellinen onnistuminen on siinä, ettei tappiota tehdä aivan niin paljon, kuin on ilmoitettu.
Voipi olla, että joku lähtee kunhan Jugi palaa ruotuun?
1997-1998, kun oli satavuotiskausi, tuo joukkue on edelleen paras jengi joka on koskaan koottu kasaan Liigassa, mutta kyllä se myös oli ihan helvetin kallis sellainen
Toki, eipä kukaan muu Liigassa tee niin miinusmerkkisiä buduja kuin TPS, joiden omistajat pumppaavat seuraan ihan käsittämättömiä rahasummia
Laitetaan nyt tännekin ylös, ettei santtusilvennoiset huomaa tätä joskus tammikuussa ja revi kohuotsikkoja: Tamhockey järjesti kesällä osakeannin, jolla kerättiin vajaa 600 000 euroa nykyisiltä omistajilta. Omaa pääomaa on siis jälleen vahvistettu, kun koronakausi söi kesän 2020 sijoitukset.
Lisätään vielä, ettei kukaan ymmärrä väärin: nämä ovat julkisista rekistereistä löytyviä tietoja, ei liikesalaisuuksia.
Eikös tää kerrottu ihan siinä kesän tilikausitiedotteessakin?
30.4.2021 päättyneen tilikauden 0,8 miljoonan sijoituksesta luki kyllä. Mutta tällekin tilikaudelle on siis tehty uusi osakeanti.
Kyllähän tuosta haastattelusta paistoi läpi ettei Tappara nimenomaan taloudellisten seikkojen takia pistänyt ollenkaan pahaksi tuota Tappara - Ilves siirtoa. Helposti 100-150ke extra potti, ellei jopa ylikin kassaan.
Ei varmasti, mutta samalla riski kasvaa, että kotipelejä jää kokonaan pelaamatta, kun niitä siirretään. Jos iskee korona-aalto, niin enää ei ole päiviä mihin siirtää.
Jotain pitäisi mielestäni keksiä vielä nykyistä enemmän, että halliin saadaan porukkaa etukäteen huonosti myyviin peleihin. Tänäänkin surkea yleisömäärä ja saattaa olla vielä huonompi torstaina.
Tietääkö joku, omistaako Tappara aitoita areenalta? Ilves saisi kyseisen miehen mukaan yli miltsin tulot kotikisojen aitioista. Miten on meidän laita?
Ei llveskään omista aitioita. Arenan aitiot ovat kaikki vuokrattuja monivuotisin sopimuksin.
Samalta tyypiltä: