Kuuluisa oranssi takki saattaa päätyä Jutin mökin seinälle.
Takki on edelleen rakas muistoesine 54-vuotiaalle Jutilalle. Hän sanoo, ettei myy takkia mistään hinnasta.
Sitä ei pestä koskaan. Se on niin paksua kangasta, että siitä ei mene edes ilmakiväärin luoti läpi, Jutila värittelee.
Joku Kimi Räikkösen kaveri soitti vuosia sitten selostaja Mika Saukkoselle, että he haluaisivat takkimme johonkin omaan jouluhöntsyynsä. Kai ne siellä jotain väliakashow’ta sitten vetivät. En tiedä, oliko minun takkini Kimin päällä.
Pojilla oli perinteinen kinkkuturnaus. Takki oli kyllä Kimillä päällä, kun hän oli “valmentajana”. Mistä tiedän, olen nähnyt kuvan.
Jutin tähänastinen ura nopeasti.
"Vuoden 1995 MM-kultajoukkueen kapteenin Jutilan mukaan hän kuuli paidanjäädytysideasta varsin symbolisessa paikassa.
– Olin elokuussa Tukholmassa Sergelin torilla yhden ryhmän kanssa. Yhtäkkiä tuli soitto puheenjohtaja Harri Nummelalta, joka kertoi, että tämmöinen olisi tilanne. Se yllätti täysin ja tuli puskista. Sanoin, että ”arvaa missä olen?” Hän sanoi, että ”ei hajuakaan”. Sanoin, että olen Sergelin torilla, matkalla Globeniin. Aikamoinen yhteensattuma, Jutila naurahtaa.
Kyseisillä paikoilla on omat ikoniset asemat kiekkohistoriassa. Keväällä 1995 Ruotsi tavoitteli kultajuhlia Sergelin torille. Globenissa aikeet menivät pilalle, kun Suomi tuli ja otti 4-1-voiton."
Olikos Tappara noteerannu tätä Jutilan kunnian hetkee mitenkään somessa tai muuten?
Ainakin twitterissä.
Eiköhän sieltä Faceenkin jotain tule aikanaan. Älkää hätäilkö.
Tämä toki vain villi veikkaus.
Juti on kyllä viimesen päälle huippuäijä. Kenelläkään ei voi olla pahaa sanottavaa kaverista
Vähän jälkijunassa katselin puheen. Kehui kaikki muut, jopa vastustajat. Hieno rehdin ja lämminhenkisen tamperelaisen miehen puhe.
Juti oli mun eka iso idoli yhdessä Ojasen kanssa. Ja se 4-1 ja jutipumppu… Iso hatunnosto täältä! 
Kyl itse juhlakalu hoiti tuon seremonian hienosti. Puhui muista tuon mestarijoukkueen johtajan auktoriteetillä sen sijaan, että keskittyisi itseensä ja nosti koko ajan joukkueen ja me-hengen keskiöön.
Hieno mies ja myös minun ensimmäisiä Tappara-idoleitani.
Juti on kyllä legenda. Olen Jutin nuorempana tavannut pari kertaa (juniorijääkiekon parissakin), ja erittäin mukava ja sympaattinen kaveri kyseessä. Koko kansan kapteeni.
Hieno puhe oli tänään, ei latteuksia.
Kiitos Juti.
Hattu päästä! Hieno ura. Juti-Ojanen-Juti ja toistepäin yv-kuvio syöpyny mielee
Olihan se pakko ostaa Jutin maajoukkue pelipaita 1995. 
Juti on aina Juti.
Todella upea puhe Jutilta tänään! Jutille “Me” on aina isompi asia kuin “mä”. Ja se Tampereen murre! 
Kiitos koko kansan Juti! 
Hieno puhe Jutilta! Siinä on joukkuepelaaja vailla vertaa! Näin -80-luvun alussa syntyneelle yksi niistä isoista tähdistä Tapparassa. Illasta innostuneena aloin kuuntelemaan Jutin kirjaa äänikirjana!
Juti teki meikäläiseen viimeistään siinä vaiheessa vaikutuksen, ku tuli joskus 90-luvun alkuvuosina paikalliselle pihajäälle vetään reenejä junnuille. Talvi oli mitä oli ja kaukalossa oli kevätalvella paikoin hiekkaa näkyvissä. Joukkueenjohtaja sano Jutille, että älä mee teriä pilaan, voit vetää reenit kengillä ihan hyvin. Juti tokas, että jätkät odottaa mua jäälle luistimilla ja luistimilla mää jäälle meen. Sit Juti piti reenejä ja lopuks ohjeisti poikia jostai b-pisteen kaarelta: Kun lauotte, kaikkein tärkeintä on, että vedätte maalia kohti. Jos liikaa alkaa hakeen ylänurkkia, voi käydä pian näin. Sitte Juti veti siitä kaarelta ainaki kolme, oliko peräti viis kertaa peräkkäin ranteella yläputkeen. Ton puheenvuoron jälkeen. Kyllä teki meikäläiseenki vaikutuksen sillon, vaikken mikään ihan pikkupoika enää ollu. Hieno mies ja niin kova pelimies, ettei moni 90-luvulla tai myöhemmin syntyny ymmärrä.
Supliikkimies, erätaukohaastattelussa toimittaja “olisi kiva jatkaa juttelua pidempään…”(seuraava erä alkamassa)
Juti: “tuu jatkoille…”
