Viimeaikoina paljon on ollut puhetta eri maissa energiakriisistä ja sähkönkulutuksen rajoittamisista.
Ethereum -kryptovaluutta on lähiaikoina muuttumassa “The Merge” -päivityksen myötä runsaasti louhintaa vaativasta ja näin paljon sähköä syövästä “Proof of Work” -konsensusalgoritmista huomattavasti vähemmän sähköä syövään "Proof of Stake"konsensusalgoritmiin.
Lisää tietoa:
On arvioitu, että Ethereumin louhinta vaatii sähköä globaalisti yli 75 TWh vuodessa (ennen siirtymistä PoW → PoS). Vertailun vuoksi Bitcoinin louhinta (PoW) kuluttaa vuodessa arviolta yli 150 TWh ja Google kuluttaa sähköä n. 15 TWh vuodessa (Lähde: The Medium.com).
Kysymys kuuluukin, että arviolta minkä valtion kokoinen hiilijalanjälki tällä hetkellä Ethereum -kryptovaluutalla on paljon energiaa vaativasta louhinnasta (PoW) johtuen?
Yhden arvion mukaan Ethereumin louhinnasta aiheutuva hiilijalanjälki vastaisi tällä hetkellä Suomen valtion hiilijalanjälkeä…
46.17 Mt CO2
Comparable to the carbon footprint of Finland .
Some estimates predict that, if pulled off successfully, the Merge could eliminate more than 99% of the network’s carbon footprint. Given that the Ethereum network currently has a carbon footprint roughly the size of Finland’s, that’s a pretty major upgrade.
(Lähde:Gizmodo)
Paljonko maapallolla on muurahaisia? Sekin on “laskettu”. Uusin laskenta antaa tulokseksi 20 miljoonaa miljardia eli 20 000 000 000 000 000 kpl (onkohan noi nollat oikein). Tämän kuulin viikolla radiosta, eli täytyy olla totta! Wikipedia väittää muuta, ei liene päivitetty!
4 tykkäystä
hellno
(When we all give the power, We all give the best)
426
Melkein yhtä paljon kuin Hervannassa Ilveksen faneja.
Onkohan tuo luku luotettavampi kuin esim. vaaligallupit. Mikä lienee maailman muurahaisrikkain maa. Mikä on Suomen sijoitus. On tuo lukema sellainen, että aika vaikea on itse laskematta väittää vastaankaan.
Mitä lukee maailman vanhimmassa aaakkosin kirjoitetussa lauseessa, joka löytyi norsunluisesta täikammasta (kirjoitettua n.1700 eaa. eli 3700 vuotta sitten)?
James Webb teleskoopin valmistuksen aikaisessa tärinätestauksessa huomattiin seuraavanlainen ongelma eli kymmenen tärinästä irronnutta tavallista mutteria lisäsi teleskoopin valmistukuluja NASAlle lopulta noin 800 miljoonalla dollarilla…
Mikä oli maailman ensimmäinen käyttöönotettu kaupallinen suihkumatkustajalentokone?
Brittiläinen De Havilland Comet, ensiesittely 2.5.1952. Prototyypin ensimmäinen lento oli 1949.
Mikä oli ensimmäinen Atlantin ylilennon tehnyt suihkumatkustajakone?
Venäläinen Tupolev Tu-104 vuonna 1957.
Viimeksi mainitun suihkumatkustajakoneen suunnittelussa oli jotain erikoista, joka mahdollisti sen valmistumisen erityisen nopealla aikataululla. Mitä?
Hyvin monet rakenneosat otettiin suoraan Tu-16 suihkupommikoneesta.
Vuonna 1956 oli käytössä vain yksi kaupallinen suihkumatkustajakonemalli. Mikä se oli?
Tu-104. Comet oli jatkuvien onnettomuuksiensa jälkeen otettu kokonaan pois käytöstä ja tuli vasta myöhemmin markkinoille uutena mallina.
Ranskalaisen Aérospatialen valmistama Concorde oli kaikkien tuntema ääntä nopeampi matkustajalentokone eli yliäänisuihkukone.
Matkustajakäytössä yliäänisuihkukoneita on ollut kuitenkin historiassa vain kaksi eli mikä toinen matkustajalentokone kykeni lentämään ääntä nopeammin:
Kumpikin koneista oli käytössä matkustajaliikenteessä useita vuosia ja Tupolev Tu-144 poistettiin matkustajakäytöstä 14. huhtikuuta 1999.
Concorde poistettiin matkustajakäytöstä vasta vuonna 2003.
Kumpikin konetyypeistä oli erittäin kalliita käyttää ja epätaloudellisia, mikä oli yksi iso syy niistä luopumiseen. Myös lento-onnettomuuksia sattui, mikä oli toinen iso syy…
Vuonna 1984 Concorde laskeutui ensimmäistä kertaa Suomeen Rovaniemelle joulukuussa ja kyseessä oli joululento. Joululennot Concordella Suomeen olivat suosittuja tämän jälkeenkin.
Tässä vielä hyvä YouTube video aiheesta ja videolta selviää miksi toinen yliäänikoneista oli “lievästi” epämukavampi matkustaa… ja minkä valmistajan yliäänisuihkukone ei koskaan lopulta valmistunut:
Concordelle sattui se yksi kuuluisa. Muutoin se lensi kolme vuosikymmentä ilman yhtään kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseenkaan johtanutta onnettomuutta. Tilastollisesti oli erittäin turvallinen kone. Mutta ihmisten mielikuvissa ei välttämättä enää ollut.
Jos joskus on mahdollista, niin suosittelen tutustumista Sinsheimissä (Saksa) tekniikan museoon, jossa pääsee tutusmaan mm. kumpaankin edellä mainittuun yliäänisuihkukoneeseen… Pitäisi joskus korjata virhe, kun tuli vain ajettua Museon ohi - näin jälkikäteen harmittaa:
Olishan ollut hienoa lentää tuolla Tu-144:llä, mutta eipä tullut eteen. Hyvin tutuiksi tulivat kuitenkin Tu-154 (“Careless”) ja Tu-134 (“Crusty”). Nillä mentiin monet kerrat.
134 ei herättänyt erikoisempia tunteita, se oli vaan semmoinen harmaa työjuhta. Mutta tuo 154 eli “Iso-Tupolev” oli aikamoinen voimanpesä. Ainakin se nousua tehdessä tuntui siltä, että potkua oli. Eikä kyydissäkään ollut valittamista, teki kyllä ihan vaikutuksen.