Siitä ostamaan yle txt-tv 235 aiheisia vaatteita. Kaikkea ne keksii.
https://pue235.fi
Olisi edes 221 ollut.
Olisin toivonut näkeväni enemmän luovaa teksti-tv -palikkagrafiikkaa, mitä on nähty vuosikymmenten varrella. Aika matalan aidan ali on menty nyt.
Tai 245, se alkuperäinen NHL-sivu.
Aika tasoa “me vähän larpataan billebeinoa” näin nopeasti katsottuna.
Täällä tuntuu aina jollain olevan kokemusta jostain tuotteesta, joten kysyn. Onko kenelläkään kokemuksia talvella käytettävistä paljasjalkakengistä? Onko lämpimät ja pitääkö loskasilla keleillä märkää, vai onko vain kuivan pikkupakkas kelin kengät? Kiitoksia vastauksista jo etukäteen👍
Tuolla toisessa ketjussa puhutaan takkien hinnoista, niin tuli vaan mieleen, että mikä tekee jostain Stone Islandin talvitakista parin tonnin arvoisen. Tai saman merkin collegesta liki 300e arvoisen.
Se lappu hihassa?
Siis on joo varmaan laadukkaampaa kamaa mitä jollain Housella, mutta kuitenkin.
Kyllähän se logo siihen hintaan lisää tuo paljon kuten muillakin vastaavilla merkeillä, toki valmistuskustannukset ja laatu maksavat tiettyyn pisteeseen asti mutta varsinkin noissa collegeissa jne brändi maksaa, talvitakeissa laatu suhteessa enemmän mutta sielläkään koko hinta selity vain materiaaleilla.
Jep. Vastaavaa laatua saa paljon halvemmallakin.
Eikä nuo Stone Islandin kuteet nyt edes ole kovin tyylikkäitä.
Tässä kaksi HS:n maksumuurin takana olevaa juttua.
Ensimmäisessä jutussa verrattiin Marimekon 75 euroa maksavaa raidallista trikoopaitaa H&M :n 15 euroa maksavaan vastaavaan paitaan. Tässä testissä todettiin suurimman eron olevan, että “henkkamaukan” paita alkaa nyppyyntyä pesussa huomattavasti Marimekkoa nopeammin ja juuri se tekee vaatteesta kuluneen ja vanhan näköisen sekä on suurin syy luopua vaatteesta. Sen sijaan esimerkiksi värien irtoamistesteissä ei ollut suurta eroa. Huomionarvoista on myös, että halpisvaatteiden ompeleissa on pitkä silmukkaväli, sillä se parantaa tuottavuutta, mutta samalla se tekee niistä alttiimman rikkoutumiselle. Tämä oli nähtävissä H&M:n paidassa, ja mikroskoopilla havaittiin Marimekon paidan langan olevan kerrattua ja H&M:n lanka yksinkertaista. Myös jälkimmäisen hihoissa oli 4mm heitto. Jutussa todetaan myös, että kallis hinta ei automaattisesti takaa eettisyyttä, sillä jotkut kalliimmat brändit saattavat teettää vaatteita samoissa tehtaissa kuin pikamuotiyritykset ja esim. Bangladeshissa on monentasoisia tehtaita työolosuhteiltaan. Kuitenkin jutussa haastateltu asiantuntija ei voi hintaeron vuoksi täysin varauksetta suositella Marimekkoa, koska H&M :n paitoja saa samalla hinnalla viisi (5).
Toisessa verrattiin laboratoriotestein 40 euron Housen merinovillapuseroa (Prisma) ja 100 euron Icebreakerin vastaavaa merinovilla-aluspaitaa (Partioaitta). Johtopäätös on, että 100 euron pusero ei ole 40 euron puseroa merkittävästi kestävämpi. Toimittajan mielestä 40 euron pusero myös tuntui huomattavasti miellyttävämmältä päällä. Toisaalta 100 euron paidassa oli jälleen paksumpaa lankaa, mutta tämä ei huomattavasti parantanut sen kestävyyttä hankaustesteissä. Haastateltu asiantuntija arvioi, että hintaero selittyy pääosin brändillä. Ihme kyllä halvempi paidoista on tehty Norjassa ja kalliimpi Kiinassa.
Tämä Stone Island taitaa muuten olla jalkapalloentusiastien piireissä suosittu brändi.
Ainakin oli. Kuten myös esim. Fred Perry.
Mutta tuo nyt oli vaan yksi esimerkki mielestäni yliarvostetusta merkistä.
Tyhjiössä tarkasteltuna on hyvä, että maailmassa on valinnanvaraa. Vaikka sitten kahden tonnin takista Löytötexin kakkoslaatuun ja kaikkeen siltä väliltä. Vaatteilla on suojan ja lämmön lisäksi aika iso rooli yhteiskunnassa. Vaatevalinnat kertoo aina jostain. Aina. Olisi tylsää, jos kaikki vetäisi samoissa vaatteissa.
Tuo esiin nostettu eettisyys on kimurantti juttu. Myös kertakäyttömuoti on kimurantti juttu. Pakko myöntää, että ajatukseni on aika solmussa vaateteollisuuden tuosta puolesta. Ruoassa pyrin edes jonkinlaiseen eettisyyteen. Vaatteissa tätä tavoitetta ei ole.
Kyllä kyllä. Fred Perrythän ovat sitten taas oikeasti tyylikkäitä kuteita.
Juu ja en mä nyt sano, että Stone Islandinkaan vaatteet rumia on. Voisin itsekin pitää kyllä joitain, mutta sitä meinaan, että pienemmällä summalla saa kyllä tyylikkäämpääkin ja yhtä laadukasta.
@Kilo juu, kyllä itsellekin vaatteet on tärkeä asia.
Mielummin ostan laadukasta ja kestävää. Ja toki omasta mielestäni myös tyylikästä.
Mitä on laadukas ja kestävä nykyään. Vaatteissa tuntuu olevan isoa vaihtelua laadussa merkkienkin sisällä. Väitän, että laatu on laskenut vuosien saatossa kauttaaltaan. Ihan kuin samalla valmistajalla tavara tulisi kymmenestä eri putkesta.
En mä tiedä.
Itsellä tulee mieleen omat Niken Air Maxit. Hemmetin kovassa käytössä muutaman vuoden ollut ja edelleen ehjät. About 100e maksoin noista.
Kestävissä on sellainen first world ongelma, että kymmenen vuoden päästä moni vaatekappale näyttää tyylillisesti Hessu Hopolta, ellei kyseessä ole sitten todella ajaton design.
Kyllä laatuakin edelleen saa, mutta se on vaikeampi tunnistaa kuin ennen. Laatu myös saattaa vaihdella merkin sisällä hyvinkin voimakkaasti.
Isoäidillä on edelleen käytössä 70-luvulta peräisin olevia Marimekon paitoja. Niitä ei juuri erota uudesta. Ei ole värien haalistumista eikä nukkaa.
Laatu ei vaikuta pitkään aikaan olleen kovinkaan merkitsevä tekijä vaatteiden valmistuksessa. Kunhan se on hyväksyttävällä tasolla. Yksikään iso brändi ei esimerkiksi nimenomaisesti mainosta vaatteiden kestävyyttä.
HS:n testeistä selviää, että brändi ei ole minkäänlainen laadun tai eettisyyden tae. Sen sijaan jää kuluttajan vastuulle ottaa näistä asioista selvää. Joissain tapauksissa kuluttaja tosiaan maksaa ihan vaan pelkästä logosta.
Teknologian puolella on havaittu tutkimuksissa, että keskihintainen tuote on hinta-laatusuhteeltaan ylivertainen. Siinä kuluttaja ei maksa tuotekehityksen (ns. early adopter) eikä brändin preemioita, mutta tuote ei myöskään ole halvimmista komponenteista tehty. Uskon, että vaatteissa on tällä hetkellä pitkälti sama tilanne.
Yhden tavoitteen olen itselleni asettanut, että sellaisia vaatteita ei kotoani löydy mitä en käytä.
Onhan noita tullut raijattua “keltaiseen laatikkoon” aika paljon viime aikoina.