Kyllä Niemisellä on käsitystä pelistä ja loppumaton tahto oppia lisää, ja nöyryyttä, mutta vielä on oppimisen polulla. Kaikkein parasta olisi todennäköisesti löytää kakkosvalmentajan pesti jonkun kovimpiin kuuluvan valmentajan kyljestä.
Olen vähän ymmärtänyt että kärsivällisyyttäkin voisi hyvä olla ripaus lisää? Palaa kiinni turhan helposti ja sit huudetaan räyhätään ja auotaan päätä pelaajille.
Joo, en tarkkaan tiedä tuohon vastausta. Vuosien varrella kun on eri valmentajia kuunnellut ja jututtanut, niin siinä joukossa suoriutuu sikäli hyvin, ettei peittele jos ei jotain täysin hallitse. Että on jonkinlainen valmius oppia vielä.
Tuossa muuten nostat esiin ihan helkkarin hyvän pointin. Myöntää virheensä ja on valmis oppimaan niistä sen sijaan että kiistää ne. Näkyy siis ihan selvästi noissa haastiksissakin? Onko tuo harvinaista?
Ville on vähän sellainen valmentajalähtöinen valmentaja. Haluaa oman joukkueensa pelata juuri kuin itse haluaa, ajattelee. Voisi kenties ottaa coaching tyylin ja esittää erilaisia variaatioota, miksi, ja mitä haetaa - synnyttää dialogia. Oppimisen polulla totta vieköön on, mutta taas se kuuluisa tähtien asento vaikuttaa osin menestykseen, nyt ne oli vinossa.
Kuulostaa siltä että on erityisesti ikäänsä nähden liian old school -koutsi.
Ei nuoria, aiempia fiksumpia sukupolvia voi huutamalla koulia. Osaavat ihan itse ymmärtää, että ei sellaista tarvitse sietää.
Lisäksi tuo (väitetty) huutamismetodi ei erityisesti vaadi mitään johtamistaitoa. Tämä on hoksattu jopa Suomen armeijassa (ainakin teoriatasolla ja RUKissa) muistaakseni jo joskus parikymmentä vuotta sitten.
Kyllä sitä ääntä pitää välillä korottaa, mutta ei se voi olla toistuvaa. Sitten on se porukka joka ei tee mitään ja huutamisesta pahoitetaan mieli. Ville on varmasti vielä vähän noviisi valmentajan hommissa, kyllä se siitä, hänessä on ainesta.
Juu, joskus varmaan pitää korottaa ääntä, mutta modernilla valmentajalla se ei varmaan ole pakissa ihan eka, toka tai edes kolmas työkalu.
Itse asiassa strategisessa johtamisessa ja viestinnässä oleellista lie enemmän se, mitä on tehty ennen kuin tulee tuo mahdollisen huutamisen paikka. Silloin on joko kerätty sitä luottamuspääomaa tai ei.
Ja vaikka olisi kerätty, se huutaminen ei automaattisesti motivoi parhaiten.
Meidän Jukka tais sanoa haastattelussa (oliko se Hjalliksen saunalla), että ennen piti olla kaikkitietävä, eikä saanut sanoa että en tiedä. Piti tehdä lähes tulkoon lääkärin työtkin. Mutta sanoi että onneksi kulttuuri on jo muuttunut, eikä nykyään tarvitse esittää, voi sanoa että palataan asiaan. Eli varmaan nykyään harvinaisempaa jos ei niitä myönnä.
Viasatilta löytyi duunia.
Hyvä, ettei ole lähtenyt mihinkään mökille puremaan tuppea vaan pysyy näkyvillä. Kaikki julkisuus on hyvää julkisuutta, jne.
Sakari Pornaselle.
Kiinnostavaa ja avointa tarinointia.
Kun oikein laskee asioita yhteen 1+1+1 mielessä niin ei se välttämättä ihan huono idea olisi neuvotella Villen kanssa jonkunlaista (mahdollisesti jopa osa-aikaista) roolia Tapparan organisaatioon mikä mahdollistaisi vähän myös asioiden katsomista ulkopuolelta. Jonkunlainen kehitysvalmentaja tai muu vastaavanlainen rooli voisi tulla Niemisen kanssa hyvin kyseeseen, jollei juuri tässä kohtaa löydy paloa hypätä mukaan esimerkiksi Liiga-joukkueen valmennusryhmään jossain muussa kuin päävalmentajan roolissa.
Tavallaan myös Liigan valmennusryhmään mukaan tuleminen vähän kiehtoisi, kun Tapolalla on kuitenkin se päävastuu pelikirjasta, niin Ville voisi keskittyä hyvin tuohon yksilövalmennuspuoleen sekä tietysti myös tuoda mausteen henkiselle puolelle vähän pienemmät paineet niskassaan.
Kun Areenaa kohti mennään niin ei tuo tarinanakaan ihan huonoimmasta päästä olisi
Nemo on vielä nuori mies ja haluaa kannatella siipiään mihin riittää, sit vanhemmalla iällä kun on tarpeeksi kokemusta tulee sit Tapparan miehenä oman kasvattaja seuran päävalmentajaksi.
Pakko ihailla tuota Niemisen tapaa puhua itsestään varsin objektiivisesti. Tuo on vaarallista sikäli, että nuo niin kovin mielellään käännetään Suomen maassa ihmistä itseään vastaan. Jos pystyy näkemään omat tarpeet ja heikkoudet niin se on nykymaailmassa kunnianhimon puutetta. Nieminen muuttaa valmentajamarkkinaa - ihan omalla persoonallaan.
Samaan hengenvetoon sanon itse, että Niemisellä on itselleen aika kovat tavoitteet. Vähän voisi himmailla ja miettiä ihan siltäkin kannalta, että tekee sen, mikä riittää eikä yhtään enempää. Tuntuu, että yrittää itse viedä ilman tarvittavaa työkalupakkia kokonaisia organisaatioita seuraavalle tasolle. Pelicansin hän veikin - aivan liian nopeasti.
Jos haluaa valmentajana menestyä niin mallia kannattaa ainakin näkökulmaksi hakea Antti Pennaselta. Pennanen ja HPK istuivat toisen floppikauden sopimuksen päällä. Vastaavaa on todella harvoin Liigassa nähty. On tyypillistä, että joku valmentajien projektivuosi menee päin sitä itseään ja liian harvassa organisaatiot, jotka jaksavat edes kautta sitä katsoa. Nieminen vei Pelicansin ylös ja seuraavalla kaudella ongelmat alkoivat. Pelicans ei malttanut katsoa, olisiko tuosta tullut jotain. Ulkomaalaiskeikat erikseen sitten.
Tämä kuuluu varmaan tänne.
En oikein tiedä mihin ketjuun kuuluu, niin laitetaan tänne. Haaveilen, että Ville Nieminen liittyisi jossain roolissa Tapparan valmennukseen.