Itse ajattelin Villen hoitavan hommat ihan komeasti ruotsiksi, mutta ei. Suomalaisiltahan voidaan jopa pikkuisen odottaa ruotsin osaamista. On meillä melkoinen etumatka esim. kanadalaisiin verrattuna, jos vaan yhtään on ruotsi koulussa kiinnostanut. Joskus tullut oltua esim. Tukholmassa siskon kanadalaisten lasten kanssa ja heille oli valtava yllätys, että puhuin ruotsia. Hei, miten ihmeessä…
Tulokset kuitenkin ratkaisee. Voi olla vaikka mykkä, jos menestystä tulee. No, katsellaan vielä, mutta eihän tuo Stanley Cup voittajan valmennusura kovin suvereenisti ole edennyt.
Valtavasti keskustelua Niemisen kielitaidosta. Lähtikö kaikki kuitenki liikkeelle yhden toimittajan “arvailuista”, että heikon menestyksen syy voisi olla kielitaito? Vai onko se siis ihan fakta, että Villen kielitaito ei riitä tohon hommaan ulkomailla?
Niemisen tapa ilmaista asioita on omalla äidinkielelläänkin värikkään persoonallinen, joten voi siinä perääkin olla, että kuulijalla kestää hetken tottua ja oivaltaa, mitä haetaan.
Ville on opin tiellä valmentamisen kanssa. Innokkaimmat täälläkin olisivat halunneet Villen jo nyt Tapparan päävalmentajaksi. Ei se valmentaminen niin helppoa ole, vaikka olisi kuinka hieno pelaajaura alla. Vaatii useimmiten aikaa.
Mitenkähän nykyinenkään pesti olisi auennut ilman sitä ensimmäisen Pelicans-kauden läpimurtoa? Olihan se kuitenkin lähtökohtineen ja tuloksineen selkeä, iso onnistuminen, jota turha vähätellä. Putoaminen selvästi kokeneemmalle ja leveämmälle vastustajalle playoffeissa ei paljon himmennä saavutusta – muu tulos olisi ollut vain hyvää lisää.
Ulkomaankielten kohdalla voi olla, että mm. persoonalliset maneerit hidastaa puhetta ja ladata sanoja sävyillä ja korostamisilla eivät uusissa ympäristöissä tulkkiudu aina heti täysin mutkattomasti. Varmaan mediajutustelut lutviutuvat kuitenkin. Ja oman joukkueen ja pelaajien johtaminen sitten omana erillisenä osa-alueenaan.
On kai aika ilmeistä sekin, että jossain pohjoisamerikkalaisessa kulttuuri- ja sirkusympäristössä valmentaminen rooleineen, vaatimuksineen ja ennakkoasenteineen vaatii eurooppalaiselta kielitaidollisesti vähän muutakin kuin pelaajana hyvin ja säntillisesti omaksuttua yleiskieltä ja perusjargonia. Ei taitaisi taittua valmentajapuhe heti monelta ex-pelaajalta, eikä ole kyllä suoraan näiden alaakaan.
Tänään kauden avausvoitto lukemin 6–4 kotona Kristianstadista. Modo johti päätöserässä jo 6–2. Heponiemelle joukkueessa pari syöttöä, Gagnonille kaksi maalia.
7 tykkäystä
ProTappara
(”Joskus kannattaisi olla hiljaa.”)
499
Tässä nyt tietysti kielitaitokeskustelun varjoon jää sellainen pointti, että onko kaverilla jotain visiota pelistä.
Tai siis tarkemmin sanoen kykyä luoda visio siitä, miltä sen voittavan pelin kulloinkin saatavilla olevien palikoiden (pelaajien) kanssa pitäisi ideaalitapauksessa näyttää.
Edelleen olen myös sitä mieltä, että kovin kummallista, jos kymmenen vuoden ammattilaisuralta Pohjois-Amerikasta ei tarttuisi vähintään hyvä kyky ilmaista jääkiekkoaiheisia ajatuksia englanniksi. Jos niitä (ajatuksia) siis on.
Se kausi oli iso onnistuminen. Niemisen kannalta pahat kielet on kertoneet, että onnistuminen oli erityisesti Nurmisen ansiota. Itse en voi ottaa kantaa, kun en tiedä.
Mutta kovin suuria arvioita valmentajan osaamisesta ei kannata tehdä yhden kauden perusteella.
Niin, jos ei mennä noihin huhuspekulaatioihin, niin jostain tähänastisista saavutuksista ja muista tiedoista voisi kai kuitenkin saada sellaista osviittaa, että jonkinlaisia ihan sisällökkäitä pelillisiä visioitakin uraansa aloitelleella päävalmentajalla olisi.
Liekö tuo perussanastoja koskeva kysymyksenasettelu taas ollut tuollaisenaan esilläkään oikein muualla kuin tämän ketjun pohdinnoissa? Niemisen omissa kommenteissa aiheista kyse on ehkä enemmän siitä, että päävalmentajana Pohjois-Amerikassa toimiakseen kielitaitoa olisi tarpeen kehittää jonnekin noiden tasojen ylikin. Ei siis niinkään siitä, että mitään ei ole tarttunut ja nyt pitäisi opetella.
Arkemme on hyvää, mutta suurin pettymys on tällä hetkellä siinä, että suoritustunne ja suoritusjänne eivät ole verrattavissa arjen laatuun. Siihen on tietysti syitä. Meillä on ihan järkyttävä määrä uusia miehiä. Uuden pelaajiston coren (ytimen) rakentuminen kestää oman aikansa, Nieminen sanoo.
– Harvemmin näin suurten muutosten jälkeen – kun joukkueen core on rikkoutunut – on mahdollista tehdä sellaista silmänkääntötemppua, että kaikki lähtisi hyvin käyntiin. Varsinkin uudella valmentajalla, joka tulee erilaisesta kulttuurista.
Mielenkiintoinen ratkaisu. Tämä on muuten jonkinlainen uuden ajan valmennuskulttuurin juttu, että valmentajat jättää itse tehtävänsä ennen potkuja. Onko tuo CV:ssä parempaa toimintaa? Jalkapallossahan tätä on nähty enemmänkin.
Olipa harmi homma Villen kannalta. Tuon tasoiselle kaverille soisi pelkkää hyvää myös valmentajana. Ymmärtää pelistä paljon ja on varmasti joka solulla mukana.
Toki Ville on vasta alkutaipaleella valmentajan urallaan, mutta pidän peukkuja, että seuraava projekti menis vähän onnellisempien tähtien alla.
– Kaikki lähtee siitä, että pystyy kokoamaan omanlaisensa ryhmän, joka pystyy tukemaan toinen toistaan ja sitten delegoimaan töitä.
Nieminen sanookin saman mikä itselle tuli mieleen jo otsikosta. Nieminen on kuitenkin hyvin kokematon valmentajana, joten tiimin täytyy toimia ja pystyä täydentämään heikkouksia.
– Kyllä minä kuitenkin valmentaja haluan olla. Tiedän, mistä joudun todennäköisesti aloittamaan ja mistä olen valmiskin aloittamaan.
Minä luen tämän juniorivalmennus. Pitkä polku tuntuisi nyt järkevämmältä, kuin uusi seikkailu Mestiksessä?
