Vedonlyönnin apuvälineet

@Sekera Mitenkä noita laukaisukarttoja saa koottua exeliin? Onko jossain valmista exel-pohjaa ettei tarvitsis itse värkätä ja pääsis tutkaileen. Varsinkin kun sellasen tekemenine varmaan aika vaikeaa.

Ja @GameOver Kannattaa muistaa huomioida noissa ettei nuo poissonit ja muut huomioi maalivahdin pois ottoa, joten yhden maalin voitot on todellisuudessa noita lukemia harvinaisempia. Samoin vaikuttaa tohon totals-vetoihin, eli siis nuo yli/alle-vedot. Saattaa olla että lisäsitkin noita jo tuohon, mut mä en lukenu kokonaan viestejä.

Samoin tasapelin todennäköisyys on kannattaa painottaa kohilleen “väkisin” sillä ne menee aina poissonilla muuten pieleen. Liigassa keskimäärin tasapelejä on noin 23% otteluista isollala otannalla, joten sen määrittäminen kohtuu helppoa, joten se on ihan hyvä lähtökohta. Tasanen ja todella vähämaalinen matsi voi olla 25% ja runsasmaaliseks odotetun ottelun 21%. Jos joukkueilla tasoeroa todella paljon niin sillon vielä pienempi.

Tasapeliä voi ajatella, kuten vaa’an keskustaa, se pysyy aina paikoillaan, vaikka muuten kallistelee. Toinen voi pitää matsissa Tapparaa parempana joukkueena ja toinen taas Kärppiä, mutta arvio tasapelin todennäköisyyestä ei muutu ollenkaan, jos kaks vedönlyönnin ammattilaista kiistelee kumpi on parempi joukkue.

Joo, taisin jossain viestissä kirjoittaakin, että suhteudun epäillen maalimäärien mukaiseen ennustukseen. En usko sen toimivan jääkiekossa. Jalkapallossa mahdollisesti.

Liigassa viimeiset 956 ottelua: 440-229-287 eli 46,0%-24,0%-30,0%.
Kotijoukkueen maalin voitot 148 eli 15,5% ja vierasjoukkueella 109 eli 11,4 %.

Voimalukujen versio 2.

Olen tehnyt merkittäviä muutoksia Excel- voimalukulaskentaani. Alunperinhän siinä oli joka joukkueelle kolme lukua: kokonais-, koti- ja vierasluvut. Nyt käytössä on ainoastaan kokonaisvoimaluku. Päädyin tähän, koska koti/vierasluvut verrattuna kokonaislukuun olivat jossain tilanteessa erikoiset ja lisäksi kolmen voimaluvun pyörittäminen sekä niihin liittyvät keskiarvokaavat eivät tuo lisäarvoa. Ja tietysti kolmen luvun käyttämisestä aiheutuu lisätyötä. Kotietu on huomioitu siten, että kotijoukkueen lukuun lisätään tietty vakio. Tuo vakio määritetään pelattavan liigan perusteella.

Veikkauksen sivuilla on sarjataulukot useamman vuoden ajalta. Olen ottanut kolmen edellisen kauden keskiarvot kotivoitolle, tasapelille ja vierasvoitolle prosentteina. Ensin katsotaan tasapelin todennäköisyys. Jääkiekon voimalukulaskurissa tasapelin prosentti oli 24. Myös monessa jalkapallosarjassa tasapeli% on sama. Tasapelille laitetaan vaihteluväli esim. [15, 26] prosentin ollessa 24. Ajatuksena on käyttää esim pari prosenttiyksikköä keskiarvoa suurempaa arvoa tasaisille otteluille, siis odotusarvolle 0,50 26% ja pienentää tasapelin prosenttia odotusarvon mennessä ylös- tai alaspäin.Joissakin sarjoissa tasapeli% on huomattavasti sitä suurempi, esim. Englannin Championship -liigassa se on 29,5. Näissä sarjoissa olen lisännyt tasapelin prosenttia vastaamaan paremmin totuutta.

Kun tasapeli on saatu liigaan kalibroitua, tulee määrittää vakio kotietua varten. Sen saa nopeasti esim. kokeilemalla. Asetetaan koti- ja vierasjoukkueelle kummallekin luku 1500. Tällöin vastakkain on kaksi tasavahvaa joukkuetta ja voidaan olettaa sen vastaavan koko liigan “keskiarvotilannetta”. Esimerkiksi Championshipissä prosentit ovat about 41-29-30. Pienellä kokeilulla saadaan kotiedun vakioksi 55. Siis todennäköisyyslaskentaa varten käytettävään kaavaan tulee kotijoukkueelle luku 1555 ja vierasjoukkueelle 1500.

Käytettävä odotusarvokaava (kotijoukkueen kannalta) on sama kuin aeimminkin. Ensin vähennetään vierasjoukkueen luvusta kotijoukkueen luku eli 1500 - 1555 = -55. Saatu luku jaetaan 400:lla eli -55 / 400 = -0,1375. Tätä lukua käytetään kaavassa eksponettina. Näin ollen odotusarvo on = 1/ (10^ (-0,1375)+1) =0,5785. Tasapeli% on 29,5 joten kotivoiton todennäköisyys on = 0,5785 *(1-0,295) = 40,5%. Vierasvoiton tn 100%-29,5%-40,5%=31%. Päädytään aika tarkkaan liigan keskiarvoon, joten vakio 55 on “close enough”.

Sarjan alussa asetetaan joka joukkueelle oma vahvuusluku. Olen ottanut sen edellisen kauden lukemista ajatellen, että se on hyvä pohja. Seuraavalle kaudelle lukemat määritetään taas edellisen kauden perusteella. Kun aloitetaan voimalukujen määritys alusta, ei kannata lähteä kirjaamaan edellisen vuoden kaikkia otteluja ja selvittämään lukuja sitä kautta, vaan mennä oikotietä. Voimaluvun voi määrittää esim. edellisen kauden sarjataulukosta, Koska voimaluku ei juurikaan muutu tasapelissä, niin hyvä keino on laskea voittojen ja tappioiden erotus ja kertoa saatu luku vaikkapa 10:llä. Uusille joukkueille (pudonneet/nousseet) asetetaan luku 1500. Kalibroin lukuja lisäksi niin, että joukkueiden voimalukujen keskiarvoksi tuli tasan 1500. Tällä menetelmällä voi joka kauden alussa määrittää alkuarvot. Jos haluaa käyttää jo selvitettyjä voimalukuja, melkein kannattaa asettaa toissa kauden alkuluvuiksi 1500 eli otetaan ainoastaan edellisen vuoden lukemat käyttöön, eikä sen vanhempia.
Alkulukuja voi tietysti muuttaa joukkueiden muutosten mukaisesti, jos tällaista infoa on käytössä. Kannattaa pitää huoli siitä, että kalibroi keskiarvoksi tasan 1500. Tämä sen vuoksi, että jatkossa mahdolliset virheet voimalukukaavoissa on helpompi löytää. Joka ottelun jälkeen tulee uusi voimaluku (ks. aiempi viesti). Tasaisten joukkueiden kohdatessa, voittajan luku kasvaa 15:lla ja hävinneen laskee yhtä paljon. Tasapelissä muutosta ei tule.

Voimalukulaskurin ylläpito tapahtuu niin, että uusi lukema pitää siirtää seuraavaa ottelua varten. Ehdottomasti pitää käyttää kaavaa (yhtäsuuri), jolla luku haetaan, eikä kirjata lukua käsin. Tämä sen vuoksi, että muutokset kaavoissa tai virheiden korjailut tulevat huomioiduksi kaikissa tilanteissa. Myöskään silloin ei tule ongelmaa pyöristyksistä. Voimalukujen keskiarvo tulee aina olla 1500.

Olen tehnyt voimalukulaskurin SM-liigaan, NHL:ään, Englannin kolmelle ylimmälle tasolle, La Ligaan, Serie A:han, Bundesliigaan ja Ligue 1:een. Alla käytetyt lukemat.

Bundesliiga, 46,0-23,9-30,1, kotietuvakio 80
La Liga, 46,8-23,6-29,7, kotietuvakio 85
Ligue 1, 44,6-26,7-28,7, kotietuvakio 75
Serie A 44,6-26,8-28,7, kotietuvakio 75
Valioliiga, 44,6-24,4-31,1, kotietuvakio 65
Championship, 41,2-29,3-29,5, kotietuvakio 55
League 1, 42,5-25,7-31,8, kotietuvakio 55
NHL, kotietuvakio 50
SM-liiga, kotietuvakio 36

Jääkiekon lukemat määritetty eri tavalla johtuen tasapelistä.

Edit. Laitetaan vielä vähän, minkä näköisestä hommasta on kyse. Englannin Championship kyseessä.


Ottelut 169-180 ovat tämän kierroksen pelit. 157-168 viime kierrokselta. Siellä esim. AV-FUL 1-0. Villan luku ennen ottelua oli 1488 ja Fulhamin 1468. Odotusarvo pelille 0,61 ja sitä vastaavat prosentit 44-28-28. Villan voitto kasvattaa luvun arvoon 1502. Tätä lukua käytetään kohteessa 180 BIR-AV. Kohteen prosenttien jälkeen Veikkauksen kertoimet ja seuraavana odotusarvot. Muutosluku on -1, koska kaava ottaa pelille tuloksen 0-0 (solut ovat tyhjät). Pelin jälkeen tulos merkitään ja muutoslukema päivittyy kaavan mukaisesti automaattisesti. Samoin tulevat uudet voimaluvut. Ne pitää siirtää seuraavan kierroksen peleihin käyttämällä yhtäsuurikuin -kaavaa.

1 tykkäys

En tiedä miten muut niitä kokoilevat, mutta mää nappailen niitä Liigan otteluseurantasivujen lähdekoodista Excelin omilla kaavoilla. Pienellä lisäkäsityöllä mukaan laukaukset saa eroteltua tasakentällis/ylivoima/alivoima/ilman maalivahtia/tyhjä maali-jaolle, maalilukemien mukaisesti ja vastassa olevan maalivahdin mukaan. Laukausetäisyyden ja -kulman saa laskettua trigonometrisilla kaavoilla, mistä edelleen saa tehtyä sektorijaon.

Olen rakennellut/säätänyt maaliodottama-mallia edellä mainittuun laukausdataan perustuen ja tällä viikolla olen aloitellut pienen seurannan mallin ennustavuuden suhteen. Muutama ylikerroin tiistailta 25.10 lähtien on Veikkaukselta löytynyt, osumia toistaiseksi 2/5.

Tasoitusvetojen pelistrategiaa

Olen pelannut viime aikoina paljon tasan maalin voittoja eli tasoitusvetoja koti+1/vieras+1 merkillä X. Kun kuitenkin tyhjiin on kolissut, niin päätin selvittää kuinka usein ja mitkä joukkueet ovat “turvallisia” pelikohteita.

Alla olevassa taulukossa on viime ja tämän kauden tilasto, miten on käynyt pelattaessa loppuhetkillä ilman molaria yhden maalin tappioasemassa (ei maalia, tyhjiin, tasoitus).

235 kertaa molke otettu pois. 62% tapauksissa ei ole tullut maalia, 26 % maali tyhjiin ja 11% tasoittava maali. Taulukon mukaan IFK on tehnyt vain 1 / 20 tyhjiin, kun vastustaja on pelannut ilman molkea maalin häviötilanteessa. KooKoon saldo 0 / 10. Toisaalta JYP ja KalPa ovat tehneet usein tyhjiin maalin johtoasemassa.

Eli IFK, KooKoo, HPK ja Pelicans ovat hyviä kohteita maalin voitoille, koska ne eivät tee yleensä maalia tyhjiin. JYP, KalPa ja SaiPa taas tekevät suurella todennäköisyydellä, samoin Tappara kotonaan.

JYP:iä vastaan ei ole tehty tyhjiin ollenkaan, kun se on pelannut ilman molaria ollessaan maalin häviöllä. Se on itse tasoittanut pelin pari kertaa! Muita “hyviä” maalin häviäjiä ovat TPS, Sport ja IFK. Pelicans on tasoittanut pelin useasti ilman maalivahtia. Lukkoa (vieraissa), Ässiä ja SaiPaa tehdään erityisen usein maali tyhjiin, joten ne ovat riskikohteita maalin häviölle.

Kahden maalin tilanteessa maali tehdään tyhjiin paljon todennäköisemmin (n. 45 %). Kumma kyllä JYP:lle tässä tilanteessa tehty maali tyhjiin todella usein 6 / 9.

2 tykkäystä

Liigan runkosarja on nyt ohi ja tässä liigalaskurini tilastoja.

Voimalukujen osalta kaksi viimeistä runkosarjakautta liigassa sisältää 900 ottelua. Voimaluvuiksi asetettiin joka joukkueelle 1500 kauden 2015/16 alussa. Näillä luvuilla pyrittiin ennustamaan ottelun tulos varsinaisella peliajalla (kotivoitto, tasapeli, vierasvoitto). Testasin riippumattomuustestillä, onko ottelun odotusarvolla, joka tulee vastakkain olevien joukkueiden voimalukujen perusteella, ja ottelun tuloksella tilastollista riippuvuuta.

Ensin on luokiteltu odotusarvo, joka on välillä [0, 1]. Mitä suurempi lukema, sitä todennäköisempää on kotivoitto. Luokka 1 alle 0,45, luokka 2 0,45-0,55, luokka 3 0,55-0,65 ja luokka 4 yli 0,65.

Ottelun tulos koodattiin näin: 0: vierasvoitto, 0,5 = tasapeli ja 1 = kotivoitto.

Riippumattomuustestin havaitut ja odotetut frekvenssit olivat seuraavat.

Ja testin tulos

Näin ollen voidaan sanoa, että voimalukuihin perustuva mallia voidaan käyttää ennustamiseen. Ottelun odotusarvolla ja merkillä on tilastollisesti riipppuvuutta. Hienoa! Keltaisella pohjalla olevasta taulukosta näkee selvästi, että kun odotusarvo on pieni (luokka1), niin tulee enemmän vierasvoittoja. Vastaavasti odotusarvon ollessa suuri (luokka 4), kotivoittoja tulee paljon.

Miten sitten olisi pärjännyt pelaamalla sokeasti voimalukulaskurin mukaisesti? Tällä kaudella aineistooni tuli kertoimet 311 liigaotteluun. Pelaamalla eri merkkiä olisi käynyt seuraavasti.

Kotivoitto. Laskurin mukaan pelattavia kohteita olisi ollut 33 kpl. Pelaamalla kaikkia eurolla singlenä olisi saanut takaisin 23,8 e. Palautusprosentti 72%.

Tasapeli: Laskurin mukaan pelikohteita oli 86 kpl. Pelaamalla taas kaikkia eurolla, takaisin olisi saanut 113,8 e eli 132%.

Vierasvoitto. Laskurin mukaan pelikohteita oli huimat 192 kpl. Voittoja 182,5 e ja palautus 95%.

Siis tasapeliä pelaamalla näissä kohteissa olisi jäänyt voitolle. Harmi vaan, että itse harvemmin pelaan tasuria. Pelaamalla laskurin “ylikertoimien” perusteella olisi panoksiin mennyt 311 e ja voittoja tullut 320 e eli olisi jäänyt plussan puolelle 3%. Kummallista kyllä, tulokset huononevat mitä suuremmaksi laittaa vaatimuksen ylikertoimelle.

5 tykkäystä

Muista laskureista väliaikatietoja tämän kauden osalta. Kaikissa otteluissa ei ole kertoimia, mutta kaikki tulokset on haettu.

Riippumattomuustestin tulos

Kaikissa tapauksissa tilastollinen riippuvuus on selvä. Siis ainakin riippumattomuustestin mukaan. Miten ylikertoimien hakeminen on onnistunut? Otetaan kolme tilannetta, joissa pelin oletettu palautus% (kohteen todennäköisyyden ja kertoimen tulo) on yli 100, 110 ja 120.

Taulukoista näkyy, että hyvin vaihtelevaa on ollut. Panostus on tehty niin, että “ylikertoimen” tilanteessa, on panostettu 1 e ja pelattu singlekohteita. Englannin Championshipissä laskuri on onnistunut hyvin. Kaikissa kolmessa tilanteessa, sillä olisi voittanut. Vierasvoitot olisivat tuoneet hyvin voittoja. Jalkapallosarjoissa Englannin osalta tulokset ovat huomattavasti muita parempia. NHL:n suhteen meni kohtalaisesti, mutta muiden maiden jalkapallon suhteen heikosti, etenkin Italia ja Espanja. Bundesliigassa olisi päässyt voitolle pelaamalla “suositusten” mukaisia kotivoittoja. Myöskin Espanjan liigassa pelkästään ylikertoimisten kotivoittojen pelaaminen olisi ollut ihan ok.

Lisätutkimusta kaivataan. Näyttää siltä, että etenkin Saksan, Italian ja Espanjan kohteissa vierasvoittojen pelaaminen laskurin suositusten mukaan olisi ollut todella surkeaa. Pitää selvittää, mistä se johtuu. Onko kyseessä yksinkertaisesti vain vierasvoiton suhteen liian suuri todennäköisyys vai onko kertoimet asetettu tarkoituksella liian suuriksi. Laskuri ei myöskään toimi tilanteissa, joissa toinen joukkue on massiivinen suosikki, esim. Barcelona vs Osasuna. Luonnollisesti tällaiset kohteet jäävät peliä tehtäessä pois, joten ongelma pienenee.

Jääkiekossa vahvuuslukulaskentaa ainakin pitää muokata niin, että peräkkäiset pelipäivät otetaan huomioon eli levännelle joukkueelle pitää lisätä voiton todennäköisyyttä.

1 tykkäys

”Tunne itsesi, tunne vastustajasi, niin voittosi ei ole vaarassa; tunne taivas ja tunne maa, niin voittosi on täydellinen”. -Sunzi, Sodankäynnin taito

IL:n artikkelissa on mielenkiintoinen vilkaisu kertoimenlaskijan sielunmaisemaan.

1 tykkäys

Olen aikani kuluksi kokoamassa datapankkia liigan tilastoista ja tarkoitus toivon mukaan ens kaudella betsailla koneen tekemän analyysin mukaan. Onko täällä alan harrastajia? Ja olisko vinkkejä projektiin. Lähinnä tohon koodin kirjoittamiseen kaikki apu olisi hyväksi. Pythonia tähän mennessä opetellut.

Foss laitoin sulle yv:n. Viitsitkö vilkaista :smiley:

2 tykkäystä