Vedonlyönnin apuvälineet

Vedonlyönti, etenkin voitollinen, on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Vielä 90- luvun alussa ennen kuin Veikkaus lanseerasi Pitkävedon, urheiluvedonlyönti oli likipitäin mahdotonta. Muistan, kun kaverini kanssa läheteltiin vetokuponkeja ja pelirahaa kirjekuorissa ulkomaille! Pitkävedon tultua Suomeesa sen peliehdot olivat sellaiset, että voitollinen pelaaminen oli melkeinpä mahdotonta. Tarjolla oli n. 40 kpl 1X2 - kohdetta ja kohteita piti valita vähintään 3. Lisähaastetta teki Veikkauksen palatus%, joka oli alkuun n. 80. Näin ollen satunnainen pelaaja sai olla tyytyväinen, jos sai enemmäin kuin puolet rahoistaan takaisin. Internetin tultua tuli myös muita vedonvälittäjiä suomalaisten tietoisuuteen, minkä vuoksi Veikkauksenkin oli pakko muuttaa pelistrategiaansa. Nykyään palautus% on n. 90 ja joissan kohteissa jopa 95%, eikä tarvitse pelata kuin yhtä kohdetta, singleä. Nyt satunnainen pelaaja voi saada melkein omansa takaisin. Hyvin valmistautuneen pelaajan pitäisi pystyä pelaamaan jo voitollista peliä, etenkin kun kohteita on joka tapahtumasta useita. Vedonvälittäjät tekevät pakostikin enemmän virheitä, mikä puolestaan antaa pelaajalle mahdollisuuden voittaa rahaa löytämällä hyviä kohteita.

Viime aikoina olen pyrkinyt kehittelmään Excel -laskentamalleja, joiden avulla voisi helpottaa urheiluvedonlyöntiä, erityisesti joukkuelajeissa, kuten jääkiekossa ja jalkapallossa. Pyrkimys on laatia sellainen laskentamalli, joka on helppokäyttöinen ja nopea. Sen avulla ei tarvitsi kuluttaa aikaa tylsän datan pyörittämiseen, vaan antaa tietokoneen tehdä se ja itse vain poimia sopivat kohteet. Tehtävä on koko lailla haastava, mutta matkalla ollaan!

Olen laatinut kaksi laskentamallia, jotka ovat jo periaatteessa käyttökelpoisia, eivät ne mitään rahantekokoneita ole, vielä ainakaan. Ensimmäinen niistä perustuu maalimäärien ennustamiseen.

Tämä idea on äärimmäisen yksinkertainen. Selvitetään esim. montako maalia ottelua kohti viime kaudella jokainen joukkue teki ja päästi kotona ja vieraissa. Maalimääriä verrataan keskimääräisiin ja niiden perusteella muodostetaan hyökkäys- ja puolustusarvot. Ottelun maalimääriä ennustetaan näiden arvojen perusteella käyttäen Poissonin jakaumaa. Seuraavassa esimerkki. Alla olevassa taulukossa on tehdyt ja päästetyt maalit joukkueittain kotona ja vieraissa varsinaisella peliajalla. Selvitetään Tappara-HPK- ottelun odotetut maalimäärät.

Maaleja tehtiin yhteensä 2.132, joista kotijoukkue teki 1125. Kaudella pelattiin 450 ottelua, joten keskimäärin kotijoukkue teki 2,50 maalia / ottelu. Vierasjoukkue tekemä keskimäärinen maalimäärä oli n. 2,24. Taulukosta nähdään, että Tappara teki kotona 86 ja päästi 57 maalia. Lukemista muodostetaan hyökkäys- ja puolustusarvot siten, että maalimäärät suhteutetaan keskiarvoon. Tappara teki keskimäärin 2,87 ja päästi 1,90 maalia kotona. Jakamalla nuo luvut keskiarvolukemilla saadaan hyökkäysarvo 1,15 ja puolustusarvo 0,85. HPK:n vieraslukemiksi saadaan hyökkäysarvo 0,88 ja puolustusarvo 1,16.

Tapparan maalien ennuste = 1,15 * 1,16* 2,50 = 3,33 ja HPK;n vastaava = 0,88 * 0,85 * 2,24 = 1,67.


Sitten pitää Poissonin jakauman perusteella selvittää “oikeat” maalimäärät, ts. kuinka monen prosentin todennäköisyydellä tehdään 0, 1, 2 jne maalia.



Ottelun 1X2- merkki selvitetään näiden lukemien pohjalta. Tasapeli on helppo. 0-0, 1-1, 2-2, … 7-7. Tasapelin todennäköisyys = 4% * 19% + 12% * 31% + … + 3% * 0% = 14%.


Koti- ja vierasvoiton selvittäminen on työläämpi, mutta helppo lasku. Ensinnäkin, kun kotimaaleja on 1, kotivoitto tulee ainoastaan, kun vierasmaalien määrä 0. Sitä vastaava tn = 12% * 19%. Muita voittoja ovat 2-0, 2-1, 3-0, 3-1, 3-2 jne. Viimeksi pitää ottaa myös “hännät” eli >7 (>7-0, >7-1, … >7-7).

11 tykkäystä

Ja sitten sitä toista laskuria tähän. Tää on sitten astetta tai ehkä kahta mutkikkaampi. Laskurissa on syötettynä kahden vuoden aineisto liigapeleistä. Sen pohjalta on laadittu 1X2-, 12-, maalimäärien alle/yli- ja tasoitusvedonlyöntitodennäköisyydet. Koska laskuri ei ota ollenkaan kantaa joukkueiden tämähetkisiin voimasuhteisiin, niin sitä ei voi oikein suoraan käyttää vedonlyöntiin, vaikkakin itselläni sekin on tällä hetkellä kokeilussa. Laskennassa mennään pitkälti kotijoukkueen ja vierasjoukkueen keskiarvojen kautta. Kaikki laskennat perustuvat jo menneisiin asioihin, eikä uudempia otteluita painoteta ollenkaan. Tarkoituksenani onkin kehittää laskuria niin, että se ottaisi huomioon paremmin viimeaikaiset ottelut, esim. 5 viimeistä ottelua, keskinäiset ottelut ja muita asioita esim. loukkaantumiset. Myöskin vedonlyöntiketjussa mainitsemani vahvuusluvut voisivat parantaa laskurin hyödynnettävyyttä vedonlyöntiin, sillä ne painottavat viimeaikaisia tuloksia vahvasti. Niiden suhteen olen vielä alkutekijöissä.

Seuraavassa ohjetta laskurin laatimisesta. Tavaraa on ja paljon! Yritin pitää asiat mahdollisimman ymmärrettävinä esimerkkien avulla.

Excel- taulukon tekninen toteutus.

Päätaulukkoja on kaksi. Data- taulukko ja yhteenvetotaulukko. Lisäksi olen tehnyt muita aputaulukoita, joista tietoja on helpompi siirtää siistissä muodossa.

Data- taulukkoa (kuva alla). Lihavoidut A-J sarakkeet ja rivit 2- 942 ovat Excelin omia solutunnisteita (kaavojen hahmottamista varten).

Laskentataulukko laaditaan niin, että sen jatkokäyttämiseen ei tarvitse kuluttaa aikaa. Kun taulukko on valmis, käyttäja vain syöttää ottelun tuloksen siniselle pohjalle. Tässä ILV-SPO on päättynyt 3-4 jatkoajalla. Soluun D940 syötetään Ilveksen maalit ja soluun F940 Sportin maalit. Koska peli meni jatkoajalle, pitää vielä lisätä 1 soluun G940(Sportin voitto). Muuta ei tarvitse tehdä.

Data-taulukon solussa I940 on luku 4. Se on kotijoukkueen (Ilveksen) koodi. Olen käyttänyt sen hakemiseen PHAKU -funktiota. Joukkueet on kirjattu allekkain ja jokaiselle annetaan lukuarvo.

Solussa I940 käytettävä kaava on =PHAKU($B2;$W$2:$X$20;2). Sama kaava kopioidaan viereiseen soluun ja siitä alaspäin. Koodia tarvitaan useassa kaavassa.

Alla on seuraavat muuttujat. 60M = merkki 60 min jälkeen (3=tasapeli), 12 = merkki jatkoaika huomiotuna, MA= ottelun yhteismaalit 60 min ja ERO = kotimaalien ja vierasmaalien ero 60 min. Seuraavat sarakkeet ovat ns. apusarakkeita, joihin haetaan ERO- kohdan tieto. Jos esim ERO=0, niin T- sarakkeeseen tulee arvo 1, muihin 0. Huom! P sarakkeen 4 tarkoittaa yli kolmen maalin kotivoittoa ja vastaavasti X sarakkeen -4 yli kolmen maalin vierasvoittoa. Eli niissä kohdissa kaavaa pitää muokata hieman.

Yllä olevassa taulukossa om selvitetty “alle/yli” -kohteet. Käytettävä kaava solussa Y940 on =JOS(N940<Y1;1;0). Muissa samalla ajatuksella. AF ja AG -sarakkeisiin tulee tieto myös kotijoukkueesta. Kaava solussa AF940: =I940+Y940/100. 4,00 tarkoittaa Ilveksen kotiottelua ja että ei tullut alle 3,5 maalia. Viereisessä solussa 4,01 tarkoittaa Ilveksen kotipeliä ja että tuli yli 3,5 maalia. 4,5:lle ja 5,5:lle on tehty samat systeemit. Vierasjoukkueelle tehdään vastaaavat kaavat. Ja luonnollisesti kaavat kopioidaan myös alas.

Seuraavaksi selvitetään joukkueiden 1X2- ja 12- sekä maalierotulokset. Ensin kotijoukkeiden osalta. Sarakkeeseen AL tulee tieto kotijoukkuesta ja tuloksesta 60 minuutin aikana. Käytetään samaa ideaa kuin äsken alle/yli -tilanteessa. Solussa AL940 on kaava = I940 + L940/100 = 4,03. Eli kotijoukkue Ilves pelasi tasan. AM940 :ssa oleva 4,02 tarkoittaa, että kotijoukkue Ilves hävisi ottelun 12 -merkityksessä. AN941:ssa on luku 2,98 = 3 + (-2)/100 eli IFK hävisi kotona kahdella maalilla. Vierasjoukkueille tehdään taas vastaavat kaavat.

Tässä vaiheessa Datataulukkoon ei enää saada uutta tietoa. Seuraavaksi mennään Yhteenvetotaulukkoon. Selvitetään asioita aluksi yleisellä tasolla eli kuinka suuri osa peleistä päättyy kotivoittoon, tasapeliin jne.

Esimerkiksi solussa C4 on laskettu kotivoittojen yhteismäärä. Se tehdään seuraavasti: =LASKE.JOS(DATA!L3:L942;1). Eli montako kertaa numero 1 on Data -taulukon soluissa L3:L942. Tasapelit ja vierasvoitot samalla tavalla. Tasapelistä käytettiin lukua 3. Aivan samalla kaavalla toimitaan kohdassa C9, jossa haetaan 12 - vedon kotivoitot. Ainoa ero on se, että haetaan sarakkeesta M. Voittomäärät eli esim. montako kertaa kotijoukkue on voittanut kahdella saadaan seuraavasti. Koska Data- taulukossa jo on tehty apusarakkeet P-X, niin kunkin sarakkeen lukujen summa ilmoittaa montako kertaa mikin maaliero on tapahtunut. Alle/yli -tapahtumien määrät saadaan selville LASKE.JOS. funktiolla. Kun lukemat on saatu, niin ne muutetaan prosenteiksi. Tuossa 944 on otteluiden yhteismäärä eli se jakajaksi.

Sitten ryhdytään selvittämään tapahtumia joukkueittain. Alle on laitettu joukkueiden nimet allekkain ja numerot. Käytetään samoja koodeja kuin aiemminkin! Siinä on myös muutama muuttuja. Ne ovat samoja kuin Datataulukossa. Näihin ruutuihin haetaan tiedot Datataulukosta.

Solussa C24 on selvitetty HPK:n kotivoittojen määrä. Käytetty kaava on = LASKE.JOS(DATA!$AL$3:$AL$942;A4+0,01). Eli kaikki jossa arvo on = 2,01. Muut samalla idealla. Huom! Vierasvoitot on merkitty hieman epäloogisesti myös merkinnällä 1. Eli IFK on voittanut 23 / 37 vierasottelua.

Muutetaan ottelumäärät prosenteiksi. Nyt kullakin joukkueella on koti- ja vierasprosentit 1X2 - ja 12- vetoihin.

LASKE.JOS saadaan selvitettyä myös alle/yli maalimäärät koti ja vieraspeleihin. Muutetaan myös ne prosenteiksi.

Sitten selvitetään maalierot joukkueittain kotona ja vieraissa.

Tästä voidaan laatia alla olevat taulukot helposti. Esim. HPK on voittanut 3% kotipeleistään yli kolmella maalilla ja 8 % tasan kolmella maalilla. Jos vierasjoukkue olisi saanut kaksi maalia tasoitusta, HPK olisi voittanut ne pelit. Laskemalla lukemat yhteen saadaan 11 %. Pienellä päättelyllä voi nuo taulukot muodostaa. Ylempi taulukoista tarkoittaa kotipeliä ja alempi vieraspeliä

Yhteenvetotaulukko on nyt valmis. Jatkossa kun kiekkokierros on ohi, niin tulosten lisäämisen jälkeen Datataulukkoon pitäisi päivittää yhteenvetotaulukko. Se käy helposti. Valitaan koko taulukko ja käytetään etsi- korvaa toimintoa. Se korvaa myös kaavoissa käytetyt arvot, eli pitää katsoa millä rivillä on viimeinen tulos, joka syötettiin. Sillä korvataan edellisen kierroksen viimeistä riviä vastaava lukema.

Nyt pitää vielä saada Data-taulukon kaavat tehtyä. Ideana on käyttää kaikissa mahdollisissa kohdissa koti- ja vieraslukemien keskiarvoja. Tasoitusvedot tulivat tuossa äsken tehtyä.

Otetaan käsittelyyn JYP-PEL -ottelu. Alla on kohteen prosentit.

JYPin kotivoitto% on 54 ja Pelicansin vierashäviöprosentti on 51. Keskiarvo on 52% ja tätä kohteen kotivoiton todennäköisyytenä. Äärimmäisen yksinkertaista. Tasapeli (22% + 20%)/2 = 21% ja vierasvoitto (25% + 29%)/2 =27%. Ainoa ongelma on saada Excel tekemään tuo lasku tässä tapauksessa ja kaikissa muissakin.

Yhteenveto - taulukko

Yllä on tuo taulukko kokonaisuudessaan, josta Excel laitetaan tekemään haku. Käytetään siis hakufunktiota PHAKU. Soluun DA942 tehdään seuraava kaava:

=(PHAKU(B942;YHTEENVETO!$A$52:$N$66;2)+PHAKU(C942;YHTEENVETO!$A$52:$N$66;11))/2

Taulukossa JYPin kotivoitto% on sarakkeessa 2 ja Pelicansin vierashäviö% on sarakkeessa 11.

Muut kaavat samalla logiikalla. Myöskin alle/yli kohteet. Kopioidaan kaavat koskemaan koko taulukkoa. Nyt todennäköisyydet on laskettu. Sitten syötetään vedonlyöntikertoimet ja lasketaan odotusarvot.

8 tykkäystä

Ei voi muuta sanoo ku hattua nostaa.

1 tykkäys

Olen nyt kehittänyt laskuriani niin, että se ottaa huomioon myös “tuoreempia” otteluita. Otetaan huominen KalPa-Sport -peli tarkkailuun. Alla on ottelun peruslähtökohdat Excel -laskurin perusteella.

Otetaan mukaan seuraavat tekijät: kotijoukkueen 5 viimeisintä kotiottelua, vierasjoukkueen 5 viimeisintä vierasottelua, keskinäiset ottelut 2 viime vuoden ajalta sekä 1X2 - että 12- vedonlyönnissä. Alla olevasta taulukosta nähdään mm. että KalPa on voittanut 3, Sport 4 ja kerran menty jatkoajalle.


Tutkintaa aluksi tavallista 1X2- vedonlyöntiä. Muodotetaan prosentit koti- ja vierasjoukkueiden 5 viimeisimmästä ottelusta. KalPa on voittanut 3 ja Sport hävinnyt 1 ottelun. Näiden summa 4 eli 40 %, on viimeisten kotivoittojen arvo. Tasapelin vastaava arvo on 40% ja vierasvoiton arvo 20%. Keskinäisten pelien prosentit: 38-13-50.

Muodostetaan uudet 1X2 todennäköisyydet alkuperäisen taulukon ja näiden uusien arvojen perusteella. Tehdään laskelma niin, että alkulukemien painoksi laitetaan 60%, viimeisten koti/vierasotteluiden 30% ja keskinäisten otteluiden 10%. Näitä painotuksia voi tietysti itse miettiä ja tehdä laskelmat niiden mukaisesti, idea kuitenkin on sama.

Laskukaava kotivoitolle eli merkille 1 = 60 %* 50% + 30% * 40% + 10% * 38% = 46%. Samalla ajatuksella laaditaan kaikki prosentit 1X2- ja 12 -vedonlyöntiin. Alla niiden todennäköisyydet.


Näistä lukemista voi lähteä liikkeelle. Kun laskuri on käytössä, ei tarvise joka kerta tehdä tällaisia rutiinilaskelmia ja haaskata aikaa. Sitten voi miettiä, miten paljon laskelmiin voi luottaa ja pitääkö lukemia viritellä poissaolojen tai muiden seikkojen vuoksi.

Muut vedot eli tasoitusvedot ja yli/alle -vedot voidaan laatia samoja periaatteita käyttäen. Lisätään ensin tiedot taulukkoon.


Huom! Alle/yli -kohteissa laitoin vain yhden taulukon / kohde. Siinä on laskettu yhteen luvut koti- ja vierasjoukkueen 5 viimeisimmän koti/vierasottelun perusteella. Todennäköisyydet on laskettu muuten samalla tavalla kuin 1X2 ja 12 -vedot, paitsi että uusien otteluiden painoarvo on vain 20% ja “alkuperäisten” 80%.

Alla prosentit


No nyt meni ohi ja lujaa. Mutta hienoa duunia silti! Itse en vaan ymmärrä näistä yhtään mitään :smiley:

1 tykkäys

Mieleenkiintoista matskua. Osaatko @GameOver sanoa, että jos nämä tekijät (ja tämänkaltaiset tekijät) ottaa huomioon, kuinka paljon ne yleisesti ottaen selittävät pelin lopputuloksesta?

Lopputulokseenhan aina vaikuttaa myös sattuma - kysymykseni on siis yleisen tason teoreettinen kysymys. Joku on varmaan jossain joskus laskenut, kuinka monta prosenttia keskimäärin mennyttä ja tiedossa olevaa (esim. kotipeli) koskevalla tilastotiedolla voidaan selittää pelin lopputuloksesta? Tuo prosenttiluku vaihtelee taatusti paljon, mutta varmaankin joku osaa heittää jonkinlaisen arviohaarukan?

Olisi hienoa nähdä pidemmän ajan käytännön laskelma, jossa pelituloksille on annettu todennäköisyydet, sitten on laitettu rahaa (oikeasti tai laskennallisesti) laskeman mukaisesti, ja katsottu kuinka paljon se tuottaa (tai tuottaisi) pitkässä juoksussa, esim. vuoden aikana.

Lisäys: eikös se niin mene, että jos kaava selittäisi mitä tahansa päälle 50 selitysprossan, niin se olisi “ehtymätön sampo”, viisasten kivi joka muuttaa kiven kullaksi?

Jos osaisin, niin en kirjoittelisi tässä :slight_smile: Mutta käsittäkseni eivät kuitenkaan kovin paljoa. Esim. Vuoksenmaa on kirjoitellut, että jos vaikka joku tähtipelaaja on loukkaantuneena, niin suuri yleisö yliarvioi sen merkityksen. Yhden pelaajan vaikutus on korkeintaan muutama prosenttiyksikkö. Maalivahten kohdalla tilanne voi tietty olla ihan toinen. Kuitenkin tämäkin seikka voi olla tarkkaavaisen vedonlyöjän kannalta merkityksellinen. Vedonvälittäjän on pakko ottaa huomioon, miten suuri yleisö pelaa ja mahdollisesti muuttaa kertoimiaan vastoin todennäköisyyksiä. Siksi hyvä taktiikka useissa tilanteissa on pelata toisin kuin enemmistö. Esim. Suomen maajoukkueen (Veikkaus) ja suurten joukkueiden häviöt ovat yleensä hyviä kohteita ylikertoimien vuoksi.

Olen ajatellut ottaa nuo Excel -ennusteet siten seurantaan, että koitan selvittää, kuinka hyvin laskemat pitävät paikkansa. Sekään ei ole kyllä ihan helppo juttu, täytyy miettiä miten homma menisi. Mutta ainakin sellaista seurantaa, jossa katsotaan miten ylikertoimet eli pelikohteet ovat toteutuneet, voisi suht helposti tehdä.

1 tykkäys

Itse en jaksanut edes lukea noita taulukoita kun olen sen verran tyhmä etten ymmärtäisi niistä mitään saati että itse osaisin laatia sellaisia. :grin:

1 tykkäys

Hienoa, se olisi mielenkiintoista kuulla. Minua kiinnostaa ihan vaan periaatteellisella tasolla, kuinka paljon esimerkiksi aiempien pelien maalimäärät selittävät tulosta. Ei se lukema sinällään iso ole, mutta kiinnostava tietää.

Ei se mitään :slight_smile: En aina itsekään pysy mukana. Yritän kehitellä järjestelmää, joka antaa peruskertoimet nopeasti. Niitä sitten voi hiukan viritellä tilanteen mukaan.

Tämä laskuri on paikoin monimutkainen, mutta kun se on valmiiksi kerran tehty, sen käyttäminen on erittäin helppoa. Ei tarvitse tehdä muuta kuin laittaa ottelun tulos (se ensimmäinen taulukko viestissä 2) ja käydä päivittämässä yhteenvetosivun tiedot. Eikä muuta tarvita! Viestissä numero 2 tätä on selostettu sivutolkulla, mutta se on vain taulukon laatimista varten.

Toivon mukaan tämän avulla pystyy parantamaan vedonlyöntiään. Siksi on tärkeää, että saan palautetta, jotta voin kehittää tätä.

Tarkoitatko sitä maaliennustuslaskuria, joka on ensimmäisessä viestissä? Itse suhtaudun siihen erittäin epäilevästi. Yhtä kaikki, omasta mielestäni maalimäärät eivät jääkiekkopelissä ennusta hyvin ottelun voittajaa. Kiekossa tulee joskus repsahduksia ja usein tehdään maaleja tyhjiin. Mutta jalkapallossa se voi toimia.

No joo, se oli melkein pelkkää selostusta, miten taulukko laaditaan. Niillä kaavoilla vaan pistetään tietokone tekemään laskutoimenpiteet. Lopputulemana on todennäköisyysarviot, joita voi mahdollisesti hyödyntää omassa vedonlyönnnissä.

Tarkoitin vain yleisen tason esimerkkinä, että kuinka paljon jokin yksittäinen indikaattori selittää.

Otahan rinnalle klassinen/yksinkertainen todennäköisyys, jossa aineistoksi vain koti ja vierasjoukkueen 1X2 jakauma kotona ja vieraissa. Kunhan sarja vähän pidemmälle etenee, eli otanta kasvaa, pitäisi tuon simppelinkin laskutavan antaa hyvin realistiset ja toimistojen näkemyksien lähelle osuvat kertoimet.

Mää olen tässä 10 liigakierroksen jälkeen rakennellut sektorilaukaus-tilastointiin perustuvaa ennustemallia, osin pohjautuen viime kevään pleijareissa kokeilemaani malliin.

Mallissa vastakkain olevilta joukkueilta otetaan tarkasteluun kuluneen kauden koti/vieraspelit kulloisenkin tilanteen mukaan. Näistä koti/vieraspeleistä tasakentällis-hyökkäys ja -puolustus suhteutetaan toisiinsa sektorilaukausten ja -maalien perusteella; näin joukkueille saa räknättyä maaliodottamat tasakentällisin. Yli/alivoimat suhteutetaan toisiinsa yksinkertaisemmin, mutta ylivoimillekin saa omat maaliodottamansa.

Lasketut maaliodottamat tk/yv summataan yhteen ja Poissonilla otetaan todennäköisyydet että tekeekö joukkue 0,1, 2, … maalia. Tästä 1X2-prosentit jne.

Odottelin tarkoituksella 10 pelattuun kierrokseen asti, että saa malliin lihaa luiden ympärille. Huomisesta eteenpäin voisin itsekin pistää seurannan pystyyn siitä miten hyvin osuu kohdilleen. Ulkomuistista huomiselle malli ennusti Tapparalle 3,07 maalia ja HPK:lle pauttiarallaa 1,90.

1 tykkäys

Muistaakseni tämä menetelmä on samantapainen, jota Vuoksenmaa kertoin käyttävänsä. Pelkkä maalimääräennustus (viesti 1) ei mun mielestä toimi kiekossa, mutta tässä otetaan huomioon juuri nuo laukaukset ja se voikin olla se tekijä, joka saa homman toimimaan.

No niin, tänne vaan ja kaikki muutkin, mars laatimaan laskureita. Myöskin kaikki muu apu on tervetullutta, esim. mitä tekijöitä pitää ottaa huomioon kertoimia määritettäessä. Etenkin sellaiset, jotka oikeasti ovat jääkiekon kanssa tekemisissä. Pistetään porukalla Veikkaus polvilleen :slight_smile:

Tuossa huomisiin peleihin prosentit, jossa on nyt huomioitu viimeiset 5 koti- / vierasottelua sekä keskinäiset


TAP-HPK ja JYP-LUK keskinäiset pelit

TAP-HPK 1-2, 3-1, 1-2 ja, 2-3 ja HPK-TAP 0-2, 1-2, 1-3, 3-2 ja, 5-2
JYP-LUK 4-3, 1-0, 3-4 ja, 6-5 ja LUK-JYP 2-3, 2-3, 1-2 ja, 0-1

Kertoimet


ja odotusarvot


Laskelman mukaan parhaat kohteet ovat
JYP-LUK X 4,00
TAP-HPK X 3,80
KAL+1-SPO-1 X 8,00

2 tykkäystä

Normaalisti en ole kateellisuuteen taipuvainen ihminen, mutta tässä kohtaa kyllä on pakko myöntää että hieman tunnen kateutta kun joku osaa ja viitsii tuollaisia vääntää. Itse en osaisi. Vedonlyönti kyllä kiinnostaa ja lahjoitankin Veikkaukselle joka liigakierros muutamia euroja.
Iso peukku täältä.

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Veikkaus- ja vedonlyöntiketju

Voimalukujen käyttö vedonlyönnissä

Voimaluvuilla tai ELO- luvuilla voidaan ennustava ottelun lopputulemaa. Jokainen joukkue saa alkuarvon, joka on usein 1500. Kun kaksi joukkuetta kohtaavat, niin kummankin joukkueen lukeman perusteella lasketaan ottelulle odotusarvo välile [0, 1]. Luku tarkoittaa kotijoukkueen voittotodennäköisyyttä. Jos kaksi tasavahvaa joukkuetta (vahvuusluvun puolesta) kohtaavat, niin odotusarvo on 0,5. Ottelun lopputuloksen perusteella kummankin joukkueen voimaluku muuttuu ja näitä päivitettyjä lukuja käytetään joukkueiden seuraavissa otteluissa. Voittajajoukkue saa hävinneeltä tietyn pistemäärän. Näin voimalukujen keskimääräinen arvo on koko ajan alkuperäinen 1500. Tasavahvojen joukkueiden kohdatessa, voittaja saa 15 pistettä ja hävinnyt menettää yhtä paljon. Jos peli päättyy tasan, kummankaan joukkueen luku ei muutu. Jokaiselle joukkueelle määritetään kokonaisvoimaluku kaikista otteluista ja kotipeleistä koti- sekä vierasotteluista vierasvoimaluvut. Todennäköisyyttä selvitettäessä odotusarvon määrittämiseen otetaan kotijoukkueen luvuksi kokonaisvoimaluvun ja kotivoimaluvun keskiarvo. Vierasjoukkueelle kokonaisluvun ja vierasluvun keskiarvo.

Alla on joukkueiden voimaluvut kauden alussa. Joka joukkueelle on asetettu luku 1500 kauden 2015/16 alussa. Jukurit tuli vasta liigaan, joten sille asetetaan luku 1500. Huomaa, että kotijoukkueen keskiarvo on 1518 ja vierasjoukkueen 1482. Se tarkoittaa sitä, kotijoukkueet ovat vienee vierasjoukkueilta keskimäärin 18 pistettä. Kokonaisluku asettuu keskitason joukkueilla koti- ja vierasarvon väliin. Kärki- ja pohjajoukkueilla näin ei välttämättä ole (kotona pelataan vain puolet otteluista).

Odotusarvon laskeminen

KooKoon kokonaisvoimaluku on tällä hetkellä 1457 ja kotilukema 1513 ja niiden keskiarvo on 1485. Ilveksen kokonaisluku on 1397 ja vierasluku 1357, keskiarvo 1377. Huomattavaa on, että luvut ovat muuttuneet kauden alusta kohtuullisen paljon. Lasketaan ensin vieraslukeman ja kotilukeman erotus 1377 - 1485 = -108. Jaetaan saatu lukema -400:lla eli -108 / 400 =- 0,27. Tätä lukua käytetään eksponenttina kaavassa.

Odotusarvo = 1/ (10^ (-0,27)+1) =0,65.

Voimaluvun määrittämiseen voidaan tehdä myös “extroja” kuten maalieron huomioiminen tai jatkoaikavoitosta annettava bonus. Voimaluvut elävät koko ajan, joten se huomioi joukkueiden “kehittymisen”. Siten se voisi olla hyvä keino vedonlyönnissä. Ongelmaksi muodostuu tasapeli. Se pitää jollakin tempulla saada kuvioihin. Olen ratkaissut tilanteen niin, että liitetään ottelun odotusarvoon tasapelin todennäköisyys ja huomioimalla joukkueiden tasapeliherkkyys. Otteluista n.24% päättyy 60 minuutin jälkeen tasan. Tuota lukua ei voi pitää vakiona, vaan voidaan ajatella sen liikkuvan tietyllä välillä, esim. 15% - 26%. Tasaisten joukkueiden kohtaamisessa voidaan käyttää tasapelin maksimiarvoa 26%, kun taas hyvin epätasaisten joukkueiden pelissä se olisi minimiarvo 15%. Siten odotusarvon ollessa <=0,15 tai >0,85 tasapelin todennäköisyys olisi 15%. Toisaalta kun odotusarvo >0,46 ja <0,54, niin käytetään tasapelille lukemaa 26%. Muut tasapeliarvot arvioidaan “sopivasti”. Tasapelin todennäköisyyttä ennustettaessa tuohon arvoon huomioidaan pelaavien joukkueiden tasapeliherkkyys 2 vuoden ajalta.

KooKoo-Ilves ottelussa odotusarvo on 0,65. Sitä vastaava todennäköisyys tasapelille on 21%. KooKoo on pelannut kotipeleistään n. 41% tasan, kun taas Ilves on pelannut tasan vieraspeleistään n. 14%. Niiden keskiarvo on n. 28%. Käytetään ottelun tasapelille arviota (21%+28%)/2 = 24%. Näin ollen kotivoiton tn on 0,65*(1-24%)=49% ja vierasvoiton tn on 1-24%-49%=27%. Siten todennäköisyydet voimalukujen perusteella ovat


Voimalukuja käytettäessä täytyy miettiä valittavaa ajankohtaa. Voi olla paikallaan laittaa joka kauden alussa kaikille luvuksi 1500. Tietenkin vielä parempi ratkaisu olisi laittaa joka joukkueelle oikeat lukemat, jos vain ne jostain saisi. Nyt tässä aluksi menen viime kauden alussa asetetuilla alkuarvoilla. Luvut elävät koko ajan, joten ne kyllä “lähestyvät” oikeita arvoja.

Voimaluvun muutos

Kun ottelu päättynyt, joukkueille tulee uudet voimaluvut (kokonais, koti/vieras). Se tehdään seuraavasti. Oletetaan, että kotijoukkueen A kokonaisluku on 1600 ja vierasjoukkueen B vastaava on 1500. Selvitetään odotusarvo, huomaa että kyseessä eri odotusarvo kuin varsinaiseen todennäköisyyteen tuleva. Lasketaan ensin erotus 1500 - 1600 = -100 ja eksponentti on -100/400 =0,25. Odotusarvo on siten = 1/ (10^ (-0,25)+1) =0,64. Jos peli päättyy tasan, niin jatkoajan / rl-kisan voittaja saa 3 pistettä ja hävinnyt menettää 3 p. Myöskin ottelun maaliero vaikuttaa pisteiden määrään ts. 6-0 -voitto on arvokkaampi kuin 3-2 -voitto. Omassa kaavassani maalin voitto on “perusvoitto”, jonka kerroin on 1. Jokainen “ylimääräinen” maali kasvattaa kerrointa. Jos joukkue voittaa pelin 2 maalilla, niin kerroin on 1 + 1/4 = 1,25. 3 maalin voitossa kerroin on 1 + 2/4 = 1,5 jne.

Alla 3 erilaista tulosta ottelulle A:n ja B.n välille.

Ylimmässä kotijoukkue voitti 3-2. Kotivoitto eli TUL on 1, vierasvoitto 0 ja tasapeli 0,5. Pelin odotusarvo (kotijoukkueen kannalta) oli 0,64. Lasketaan 1-0,64=0,36. Tällä luvulla kerrotaan pistelukukerroin 30 (vakio) ja saadaan 10,8. Siten A:n uusi arvo on 1600 + 10,8 =1611 ja B:n uusi arvo 1500- 10,8 = 1489.

Keskimmäisessä vierasjoukkue voitti 4-1. Nyt pitää laskea 0-0,64=-0,64, jolla kerrotaan luku 30 ja saadaan -19,2. Koska voittomarginaali on suurempi kuin 1, pitää huomioida maalierokerroin, joka on nyt 1,5. Siten pistemuutos on = -19,2 * 1,5 = -28,8. Eli kotijoukkueen uusi lukema on 1571 ja vierasjoukkueen 1529. Huomattavaa on, että suosikin voittaessa pistemuutos on pienempi kuin suosikin hävitessä. Siksi voimaluvut voivat muuttua nopeasti paljon esim. heikon joukkueen voittaessa useita vahvoja joukkueita.

Alimmassa pelissä kotijoukkue voitti jatkoajalla, tulos on siis 0,5. Lasketaan (0,5-0,64)*30 = -4,2. Jatkoaikavoitosta saa 3 pistettä, joten pistemuutos on -1,2. Uudet lukemat ovat 1599 ja 1501. Eli vaikka voitti, niin voimaluku pieneni. Tämä on mahdollista ainoastaan silloin, jos peli menee jatkoajalle.

Sitten pitää tehdä vastaava muutos koti/vieraslukemille. Muutosten jälkeen on joukkueella A uusi kokonais- ja kotilukema. Joukkueella B taas on uusi kokonais- ja vieraslukema.

1 tykkäys