Tällaista ketjua ei oo parina viime vuonna ollutkaan, mutta tänä vuonna on. Kuten frisbeegolfketjussa viittasin, kilpailu on tapparalaisittain tänä vuonna erittäin kutkuttava. Jääkiekkoilijaa ei ole ikinä valittu vuoden urheilijaksi. Palloilijatkin olivat ennen aikaan harvinaisia, nykyään ei enää. Litmanen valittiin 1995 ja Hyypiä 2001. Sitten Pukki vuonna 2019, Hradecky 2020 ja ensimmäisenä ei-jalkapalloilevana palloilijana Markkanen viime vuonna. Tänä vuonna mää katson Stanley Cup -kapteeni Aleksander Barkovin ennakkosuosikiksi, tällä erää ainakin.
Muita joita ennakoisin top-10:een tällä hetkellä. Lauri Markkanen pelasi jälleen huippukauden NBA:ssa. Lukas Hradecky oli voittamaton kaudella 23-24 Bundesliigassa ja muissakin kilpailuissa. Kumpikin on kuitenkin jo valittu, mikä vähentää heidän vetovoimaansa äänestäjien keskuudessa.
Oliver Helander otti klassisen keihäspronssin Rooman EM-kisoista. Oli kesän ainoa yleisurheilumitali, kun EM-kisoissa joukkue muutoin floppasi. Olympialaisissa ei pärjänneet yleisurheilijamme saati muutkaan, joten sieltä kisaan ei ilmoittautunut kukaan. Helander oli keihäsfinaalin yhdeksäs, mikä hieman syö hohtoa EM-pronssilta. Mutta keihäspronssi on aina kovaa valuuttaa tässä kisassa.
Harri Heliövaara voitti legendaarisen Wimbledonin tennisturnauksen nelinpelin. Ykkössuosikki vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi, muttei kuitenkaan riitä pääkategoriassa, luulisin. Ei riittänyt edes muutama vuosi Kontisellakaan, vaikka hänkin voitti grand slam -kilpailuja ja oli maailmanlistan ykkösenäkin.
Muita top-10:een tyrkyllä olevia on hiihtäjä Kerttu Niskanen, frisbeegolfin maailmanmestari Eveliina Salonen ja olympialaisissa pirteästi maailmanlistan ykkösen haastanut judoka Luukas Saha. Ei kuitenkaan asiaa kärkikamppailuun juuri kenenkään papereissa.
Keitä unohdin ja kuka voi vielä nousta mukaan spekulaatioihin?
Heliövaara on suosikki viemään tämän. Wimbledonin voitto on sen verran kova juttu ja muutenkin kausi on ollut hyvä. Kontinenhan oli 2017 kakkonen ja silloin oli maailmanmestari Niskanen edellä, nyt ei ole.
Barkov ja Hradecky voivat hyvin ottaa sijat 2 ja 3.
Ei kai nelinpelillä voi dominoivan kauden pelannutta Stanley Cup -kapteenia voittaa, ei ainakaan pitäisi. Kaksinpelivoitto olisi tietenkin aivan eri asia.
Helanderin EM-pronssi oli kyllä hyvä haku, sopisi kuvaan. Heili Sirviö(kin) taisi olla vitsi.
Kyllähän se Luke tai Sasha pitäisi olla.
Muut sen verran kaukana.
En näe skeittausta vielä lajina mistä valitaan vuoden urheilijaksi. Varsinkin kun olympialaisissa melkein kaikki osallistujat oli lapsia. Ei sillä ettei ne ole hyviä, mutta aiheuttaa vähän sellasta harrastelu fiilistä.
Mielestäni 13-vuotiaiden osallistumisen salliminen olympialaisissa on kokolailla erittäin kyseenalaista, mutta tämä on toki pitkälti eri ketjun juttuja. Otsikkoaiheeseen liittyen todettakoon kuitenkin, että mielestäni Vuoden urheilija -palkinnolla ei ole tarpeen suosia po. toimintaa. 16 vuotta olisi minusta aivan absoluuttinen alaraja, jota voidaan pitää mitenkään hyväksyttävänä.
Nelinpelin voitto on myös kova juttu, ei niitä ihan joka vuosi tule. Mestisvertaus ei kyllä osu.
Tänä vuonna ei ole vielä tullut varmaa voittajaehdokasta. Joukkuelajien urheilija häviää yleensä tämän kisan, jos joku yksilöurheilija saavuttaa jotain merkittävää. Tennis on toimittajien keskuudessa arvostettu laji ja veikkaan, että kiilaa joukkueurheilijoiden edelle aika monen lapulla.