Aamulehdessä ihmetelty aihetta miksi eri osissa Pirkanmaata esiintyy ukkosia toisia osia enemmän.
Näihin paikkoihin salamat iskevät Pirkanmaalla, katso kartta – Kysyimme, miksi salamoita esiintyy joissain paikoissa erityisen paljon:
(Maksumuuri)
Yksi mahdollinen syy:
Ursan Esa Palmin mukaan myös lännestä puhaltavilla merituulilla on ollut iso vaikutus ukkosten laukaisemisessa Suomessa. Tästäkin syystä ukkosia on ollut paljon etenkin Vaasa–Oulu-välillä.
”Merituulen vaikutusalue ulottuu noin 80 kilometriä sisämaahan, joten vaikutukset voivat yltää Pirkanmaan läntisimpiin osiin.”
Lähes 50 milliä pudottanut tässä muutamassa tunnissa vettä. Kyllä riittäisi ja saisi olla vaikka seuraavan kuukauden olla satamatta pisaraakaan. Vaan eipä taida tuo toive toteutua, ainakaan mitä ennusteita katsoo. Saa nähdä tarviiko tänäsyksynä puida mitään. Menee lakoon ja itää ja homehtuu tuossa kosteudessa. Ja pelloillakin tulee kohta jo kantavuusongelmia että millä koneet siellä pysyy enää pinnalla.
Loppuviikolla lounaasta virtaa Suomeen yhä lämpimämpää ilmaa. Perjantaina sekä ensi viikonloppuna lämpötila kohoaa aurinkoisilla alueilla jopa reilusti 20 asteen yläpuolelle.
Harmillisesti en jaksanut kirjoittaa elokuun puolivälissä tekemääni sammakkoennustetta.
Tulee intiaanikesä. Tosin vielä ei ole tullut viileää jaksoa ollenkaan, mutta lasken venyneen kesän nyt myös intiaanikesäksi.
Valitettavasti myös talvesta tulee epävakainen ja siten ainakin etelässä lauha. Pohjoisessa lauha talvi voi myös tarkoittaa paksuja lumihankia, mutta aika näyttää.
Mahdotontahan tuota vielä on ennustaa - sopivasti muutos polaaripyörteessä Pohjoisnavan yllä, niin Suomi on Pohjoisnavalta virtaavan kylmän ilman kuplan sisällä vaikka muualla olisi keskimääräistä lämpimämpää. Tälläinen efekti on nähty viime vuosina muutamankin kerran, mutta mikään ei takaa, että näin kävisi tulevana talvena.
Esim.
Ilmastonmuutos saattaa toki tehdä tuollaisen ilmiön eli jos Atlantilla merivesi on keskimääräistä.lämpimämpää ja merivettä haihtuu normaalia enemmän - sataa se jossain alas.
Jos ilmavirtaukaet ja sateet suuntautuvat sopivasti Atlantilta kohti Suomea ja Lappia, niin tämä näkyy todennäköisesti runsaina lumisateina pohjoisessa - samalla kun etelämmässä tulee vettä…
Ilmastonmuutos ei tarkoita välttämättä sitä, että lumen määrä vähenisi - todennäköisempi vaihtoehto on totuttua epävakaisemmat ja vaihtelevat kelit ja sään ääri-ilmiöiden lisääntyminen.
Mitä pitkät ennusteet tällä hetkellä ennustavat syksystä ja alkutalvesta oikeiden meteorologien toimesta: - suuntaviivat ovat hieman normaalia lämpimämpää
Vuodenaikaisennuste
Euroopan keskipitkien ennusteiden keskuksen (ECMWF) elokuun 2023 alussa julkaiseman vuodenaikaisennusteen mukaan syyskuusta marraskuuhun ulottuvalla kolmen kuukauden jaksolla on odotettavissa keskimäärin seuraavaa:
Lämpötila
Maan keski- ja eteläosassa on 0,5…1 astetta tavanomaista lämpimämpää, pohjoisosassa 1…2 astetta tavanomaista lämpimämpää.
Sademäärä
Ennustejakson aikana koko maassa ei ole sade-ennusteessa poikkeamaa suuntaan tai toiseen.
Tämä on hyvä kuitenkin muistaa:
Pitkän ajan tietokone-ennusteet
eivät pyri ennustamaan säätilanteita
antavat todennäköisyyden sille, kuinka paljon tietyn jakson keskilämpötila poikkeaa jakson pitkäaikaisesta keskiarvosta
erityisesti Suomen sään suuren luontaisen vaihtelun vuoksi pitkiä ennusteita ei voida luotettavasti käyttää arvioimaan sään kehitystä
Jossain kohtaahan trendi aina kääntyy, mutta sitä odotellessa vanhan kansan viisaudet kesän ja talven kelien suhteesta pitävät paikkansa. Arvasin viime talven perusteella, että tämä kesä saattaa olla “normaalimpi”, käristyskupolien sijaan.
Olennaista Suomen säässä on matalapaineiden liikeradat (ei siis käsien tällä kertaa), että tulevatko Skandien vuoriston itä vai länsi puolelta.
Tänä kesänä maapallon ympäri kiertävän suihkuvirtauksen sijainti oli sellainen, että se blokkasi helteet pois täältä pohjoisesta (samalla kun muualla oli historiallisia ennätyshelteitä):
Polaaripyörre ja suihkuvirtauksien sijainti on aika isossa roolissa millaista keliä saadaan Suomeen kulloinkin ja merien lämpötiloilla on kaikkeen tähän oma vaikutus. Tätä on mielenkiintoista seurata.
Aiheesta on hyvä Youtube -video [linkki videoon] Ilmastonmuutos -ketjussa, jossa hyvin kerrotaan kuinka kaikki linkittyvät toisiinsa (polaaripyörre, suihkuvirtaukset, AMOC, Golf -virta jne ja millainen vaikutus olisi jos AMOC hidastuisi entisestään, mitä on ennustettu):
Tuoreen pitkän ennusteen perusteella loka–joulukuun jakso on Suomessa 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Sademäärät ovat ennusteen mukaan lokakuusta joulukuulle laajalti ajanjakson tavanomaisia sademääriä suurempia tai osassa maata ajanjaksolle tyypillisiä. Loka–joulukuusta ennakoidaan tavanomaista lämpimämpää myös muualle Eurooppaan.
Vanhan kansan viisaudet: kylmää talvea seuraa kuuma kesä, ja leutoa talvea seuraa viileä kesä, pitänee aina joskus paikkansa.
Kylmän talven jälkeisiä käristyskupoleja on ollut 2/9: vuodet 2010 ja 2011. Sen sijaan kylmiä talvia 1963, 1966, 1968, 1970, 1979 ja 1985 seuranneet kesät näyttää aika tavanomaista keskilämpötilaa.
Kylmän talven jälkeen voi tulla myös kylmä kesä: näin tapahtui vuonna 1987, jolloin hellepäiviä oli vain 10, ja ensimmäinen niistä koettiin vasta heinäkuussa.
Leutojen talvien jälkeisiå koleita kesiä on ollut ainakin 1993, 2008, 2015, 2017. Tälle vanhan kansan viisaudella tulisi siis parempi 4/13 osumatarkkuus viimeisen ~60 vuoden tilastoissa. (Laskin että erityisen leutoja talvia on ollut 1973, 1975, 1989, 1992, 1993, 1995, 2005, 2008, 2009, 2014, 2015, 2017, 2020 ja 2023).
Kulunut kesä 2023 ei jäänyt tilastoihin erityisen kylmänä (tosin edellisiä kesiä viileämpää) mutta kylläkin sateisena. Jos sekin lasketaan mukaan surkeisiin kesiin niin 5/13 on osunut.
Vastaesimerkkejä tarjoutuu ehkä vain kaksi: 1973 ja 2020, jolloin poikkeuksellisen leutoa talvea seurasi kuitenkin aika lämpimät eikä niin sateisetkaam kesäsäät.