Juolahti mieleen eräs tosi tarina ja siitä tulin siihen päätökseen että avaan tämmöisen ketjun kun maailmassa on kuitenkin kaikenlaista outoa ja mystistä asiaa. Kerronpa sen teille:
Mennään jonnekin 60-70 luvun taitteeseen, isäni kertoi että häneltä on kuollut kaksi siskoa hänen ollessa lapsi, toinen kätkyt ja toinen tulipalossa. Tämä tulipalo onkin vähän oudon puoleinen tapaus, sillä tämä tyttö kertoi jonkin aikaa ennen kuolemaansa näin “pitäkää toisistanne huolta mä en ole täällä enään kauaan” ja muutamien kuukausien kuluttua tyttö oli kahdestaan kodinhoitajan kanssa kotona ja menehtyi sitten tulipalon seurauksena. Se miten homma etenee ja miksi tulipalo syttyi, niistä en muista mutta ilmeisesti kodinhoitaja selvisi palosta. Asiasta on kuitenkin niin kauan aikaa kun sen kuulin, mutta se saa silti kylmät väreet aikaan.
Onhan näitä tämmösiä kuultu ennenkin lapsien suusta… Tosin en tiedä vietiinkö pikku Tonia kuin litran mittaa, mutta silti.
Counts. Äitini kertoi, että jo edesmennyt mummoni ja siis äitini äiti näki läheisilleen tapahtuvia onnellisia tapahtumia aina ennakkoon. Äitini ollessa n. 30v hänen äitinsä oli soittanut nähneensä unta pari viikkoa sitten, että äidin sisko tulee raskaaksi. Vannotti äitiä olemaan yllättynyt, kun tieto viimein tulisi ilmi. Äiti kertoi siskonsa kertoneen seuraavana päivänä hänelle ensimmäisenä, mutta eipä äiti pystynyt olemaan hiljaa siitä, että “meidän äiti kyl tietää jo, näki kuulemma unta.”
Mutta nää nyt on näitä juttuja, joita löytyy joka lähtöön. Itse olen ainakin todennut, että myös karma toimii aika hyvin. Jos joskus satut jotain sanomaan, jota joku tietty henkilö ei missään nimessä saisi kuulla niin yleensä juuri silloin on sattunut kännykässä missclick ja puhelu on ollut päällä. Käynyt itselle hävettävän usein. Olen sitten myöhemmällä iällä todennut, että parasta on pitää tietyt asiat omana tietonaan ja jättää ihmisistä selän takana höpöttäminen kokonaan pois omasta toimintatapavalikoimasta. Kaikista negatiivisista, mitä ei oo kanttia päin naamaa sanoa niin jotain kautta asiat tietoon aina menevät Oli mystiikkaa tai ei =D
Kuva on aika epäselvä. Tuo voi olla vaikka kissa tai joku muu eläin tai esimerkiksi puusta pudonnut oksa.
Avausviestin kertomuksen kaltaisia kummastuttavia tapauksia tietäisin paljon. En pidä kaikkea ihan huuhaanakaan vaan osaa ehkä sellaisena, mitä ei vain oikein osata vielä selittää. Ihmisillä voi olla henkisiä kykyjä, jotka eivät tule jatkuvasti esille ja joita voisi pitää “yliluonnollisina.” Aivot voivat varmaankin myös tuottaa deja vun kaltaisia uskottavalta tuntuvia kokemuksia. Tiedän unista, joissa on nähty jotain tapahtuvaksi etukäteen tai lasten sanoneen jotain, mikä on sitten tapahtunut. Voihan sellainen monesti olla yhteensattumaakin. Kriittisyys on kuitenkin aina paikallaan. Nämä ovat sellaista aluetta, missä meitä kaikkia taitaa olla helppo huijata.
Lehtien julkaisemat “arvoitukselliset kuvat” ovat helpompia selittää.
Aikuisten ihmisten erikoisista kokemuksista olen kuullut esimerkiksi sellaisen, että erään iäkkään henkilön ammuttua itsensä, oli samaan aikaan hänen satojen kilometrien päässä asunut lähiomaisensa herännyt ja tiennyt että nyt oli tapahtunut jotain ikävää tälle läheiselle.
Toinen erikoinen tapaus on sellainen, että nuorta miestä oli joukolla pahoinpidelty syrjäisessä paikassa. Hänen äitinsä oli huolestuneena päättänyt lähteä katsomaan, mikä hänen pojallaan on hätänä, ja oli osannut tulla oikeaan paikkaankin tätä etsimään. Oli kuulemma tiennyt, että jotain oli sattunut ja senkin, minne pitäisi mennä.
Aikamoisia sattumia, outoja kykyjä … tai sitten luotettavinakin pitämäni henkilöt ovat keksineet kertoa kokemuksista, joita heillä ei ole ollutkaan mutta niillä saa tehtyä vaikutuksen toisiin, tai heille on syntynyt joku uskottava valemuisto… Selitysvaihtoehtoja kyllä on.
Näissä kannattaa muistaa, että maailma on täynnä paskanjauhajia ja huomion kipeitä. Toisaalta jos uskot johonkin oikein kovasti, saattaa aivosi alkaa tekemään tepposia.
Nostaisin esiin myös Deja-vu -ilmiön. Puhutaan kyllä todella hämmentävästä ja varmaan kaikille sattunnesta ja sattuvasta ilmiöstä.
Itsellä on yleisesti aika lieviä, mutta satunnaisesti tulee ihan uskomattoman voimakkaita, jokka kestää ja kestää, että pitää oikein pysähtyä ja hetki tunnustella, että mitähän ihmettä oikein tapahtuu. Jotkut voimakkaimmat jää oikein vaivaamaan, kun ei sitten asiat mennykkään niin, kun sen tunsi ja ‘näki’.
Näissä mystisissä jutuissa usein unohtuu se, että maailmassa esimerkiksi paahdetaan päivittäin kymmeniä miljoonia paahtoleipiä (arvio), joten se vasta kummallista olisi jos koskaan niihin ei ilmestyisi kaukaisesti Jeesusta muistuttavaa kuviota.
Jeesuksen kuva paahtoleivässä voi olla myös viesti leivänpaahtimelta, että nyt mulla on vastukset solmussa ja päädyt Jeesuksen vastaanotolle ellet korjaa vikaa oitis.
Iäkäs äitini nukkui pois hiljattain, oli jo pari vuotta ollut lähes täysin vuodepotilas vanhaikodissa, joten muutama vuosi takaperin ollut teräsmummo pääsi tuskallisesta piinastaan.
Isäni, Syvärin lukko, on vieläkin hyväkuntoinen 98-vuotias, mutta pari viikkoa ennen äidin kuolemaa ei enää jaksanut lähteä mukaan äitiä katsomaan. Noin viikko ennen äidin kuolemaa hän kertoi hoitokodissaan hoitajille olevansa leskimies, mitä kovasti ihmettelivät. Minullekin isä yritti selittää, että äiti on poissa, vaikka kuinka kerroin juuri tulleeni äitiä tapaamasta.
Kuolinaamuna menin viemään suruviestiä isälleni miettien, miten asian esitän. Tervehdittiin, ja isä aloitti kysymällä, että miten ne äidin hautajaiset hoidetaan. Yllätyin, ja kerroin vain, että me sisarukset hoidamme järjestelyt, isä huojentui. Muisteltiin äitiä ja pari kyyneltäkin tirautettiin, kunnes lähdin taas omille asioilleni. Kysyin hoitajilta, kuka oli suruviestin tuonut. Hoitajat eivät olleet vielä itsekään kuulleet äitini kuolemasta, ennen kuin minä kerroin.
Mistä tuo etiäinen oli tullut isälleni noin voimakkaana? Yli 70 vuotta yhteistä elämää, kaksi viimeistä vuotta erossa toisistaan, ainoastaanko fyysisesti erossa?
Minun kotitalossa ainakin hiippailee/leijuu vaalea hahmo öisin aina silloin tällöin. itse penskana muutamaan kertaan nähnyt ja kuullut askelia yms. En ois ees muistanut tapausta, mutta eilen kävin porukoilla saunomassa ja isäukko alkoi puhumaan, että on usein viimeisten vuosien aikana kuullut öisin askelia ja nähnyt samanmoisen hahmon liikkuvan aina juuri samassa paikassa ja samaan suuntaan missä itsekin olen kyseisen ilmiön nähnyt. Äitee ei taas myönnä nähneensä mitään, mutta kuullut kyllä. Ja monena yönä koira on vahdannut jäykkäpaskana tyhjyyteen sängyn vieressä. Ehkä me vaan ollaan hulluja
Muutettiin tähän taloon v. 2000, aika pian huomattiin että silloiset kissa ja koira, toisistaan riippumatta (heh fingerporismi), satunnaisesti, mutta säännöllisesti tuijottivat olohuoneen katosta yhtä ja samaa kohtaa. No, ajallaan molemmista karvakasoista aika jätti ja tuli uusia karvapalleroja…sama tuijotus jatkui ja jatkuu nykyisellä koiralla edelleen. Todennäköisesti ei ollut mikään ääni-pohjainen koska se meidän ensimmäinen kissa joka ihan ekana alkoi katonnurkkaa tuijottamaan oli aivan umpikuuro!
Truth is out there!
Tuntuu kissoilla olevan tapana tuollainen käytös. Oma kissani istahtaa seinän viereen ihan lähelle seinää tuijotellen ja edellinen kissani teki samaa myös. Kun olen käynyt katsomassa seinää joskus niin ei siinä ollut lainkaan mitään ainakaan minua kiinnostavaa. Tuijottelun kestot vaihtelevat ihan hetkisestä pidempiikin. Pohtineet olemme asiaa muidenkin kanssa ja toisilla tällaista ilmenee.