Omasta mielestäni se on aikas sopiva. Meillä on 2 PHEV-autoa taloudessa. Päivittäiset ajelut menee aikalailla sähköllä ja pidemmät vedot sitten hybridillä.
Sähköautoa ei näin vähillä (10-15 tkm/a) kilometreillä kumpikaan halunnut.
Nuo ljpp:n huomiot on kyllä ihan oikeita, mutta autot ei meillä ole sijoituksia.
Kiitos laskurista, tuota en ollut kokeillut. Näyttää kyllä mun asetuksilla, että valintani oli oikea myös taloudellisesti. Asetusarvona tuossa on kyllä aivan liian suuri bensankulutus plugarille mun ajoprofiililla. Katsotaan mihin todellisuus asettuu, kunhan ehtii hieman reilummin kilometrejä kertyä.
Samoin, kiitos laskurista. Käytin sitä niin, että vertasin nykyisen autovanhukseni vaihtamista täyssähköön. Ylikorostin hieman nykyisen hankintahintaa, jos sen hankkisi tänään, ja “hankittavan” täyssähkön hinnaksi arvion sellaiseksi, jolla saisin nykyistä ja mieltymyksiäni vastaavan hankittua.
Dieselin hinnaksi varovaisuusperiaatteella 3 € litra. Korjailin kaikki vakuutuskulut ja muut totuudenmukaisiksi. Tuplasin vuosittaisen ajomääräni.
Tulos: Aja nykyinen paaliin saakka. Älä vaihda kustannussyihin vedoten. Viidentoista vuoden skaala, minkä tuo tarjoaa, ei kuoleta tapauksessani täyssähkön hankkimista.
Näin itsekin olin havaitsevinani joskus 10-15 vuotta sitten koeajaessani uusia autoja CVT-laatikolla. Mutta miksi nyt omassa e-CVT Toyotassa en huomaa tuota lainkaan. Se on kuin DSG, mutta ilman nykäyksiä. En ole vaihteistoekspertti, mutta olen joistain dokumenteista päätellyt, että e-CVT eroaa selvästi perinteisistä CVT-vaihteistoista. Esim. niin että kun ennen moottorin kierrokset vaan nousi, eikä kyydissä tapahtunut mitään, niin nyt e-CVT muuttaakin välityssuhdetta ja moottorin kierrokset ei enää nousekaan entiseen tapaan!
“The eCVT found on the Toyota Prius and other hybrids differs from CVTs found in other vehicles, such as the 2013 Nissan Altima or 2012 Scion iQ, because it does not use a belt or chain connected to a pair of variable pulleys. Instead, an eCVT uses electric motor/ generators to control the speeds of planetary gearset components. This allows the eCVT to continuously change the gear ratio, keeping the engine’s rpm in the sweet spot.”
Eli kehitys sittenkin on mennyt eteenpäin. Ainakin oma kokemukseni hybridi-Tojojen e-CVT:stä on hyvin positiivinen. Vanhempien bensa-autojen CVT oli aika eri maailmaa.
Laskuri on ihan pätevä, mutta jättää monia asioita huomioimatta,.ml. arvonalenema. Uudehkolla autolla siihen hukkuu tuhansia euroja vuodessa, jolla saa aika hitosti polttonesteitä.
Huolloissa sähköauto saanee puolestaan etua vs. plugari tai polttis.
Niin tai näin, tuolla puutteellisellakin laskutavalla break even jää plugarilla niin kauas tulevaisuuteen (6+ vuotta), ettei siinä omalla kohdallani ole mitään järkeä, eikä suurimmalla osalla ihmisiä muutenkaan. Täyssähköön löytyy käyttötapauksia, joissa homma voi ainakin teoriassa toimia – sekin tosin herkästi vesittyy, jos akku ei kestä (taas arvonalenema/jälleenmyyntiarvo).
Auto on ihmisen toiseksi suurin investointi ja joidenkin arvioiden mukaan varaustumisen este. Kannattaa laskea tosi tarkkaan, eikä mennä markkinoinnin perässä.
Arvonalenema on erittäin merkittävä kuluerä uusissa autoissa. Pari autokauppiasta aikanaan valistivat, että laskevat 1. vuodesta 13-15 % ja seuraavina 10% jäännösarvosta.
Täyssähköautoissa nostetaan esille usein huoltokulujen alempi taso polttomoottoreihin nähden, mutta samalla jätetään huomioimatta sähköautojen vakuutusmaksut. Ne ovat usein n 40% korkeammat.
Vakuutusmaksut +40% ei kyllä pidä paikkaansa ainakaan meillä. Lisäksi sähköautoissa käytettyjen vaihtoautojen pyynti vr. uusien hinnat eivät ole vielä asettuneet kuvaisemallesi tasolle johtuen mm. uusien pitkistä toimitusajoista osalla merkeistä.
Autojen vakuutusmaksuihin vaikuttaa hyvin monta asiaa ja siksi niitä on hankala verrata. Hintaan vaikuttaa mm. Omistajan/haltijan ikä, asuinpaikka, bonukset ja joillakin yhtiöillä jopa vuotuiset ajokilometrit. Lisäksi yhtiöt voivat tilapäisesti alentaa hintoja saadakseen lisää asiakkaita.Varmasti myös muita tekijöitä vaikuttaa taustalla. Lisäksi moni yhtiö antaa määräaikaisia alennuksia tai kuulumalla johonkin liittoon voi saada sen myötä huomattaviakin alennuksia. Mielestäni on turha kyseenalaistaa jos joku sanoo saavansa vakuutukset hyvin halvalla ja itse saa yhtiöstä aivan eri hintaan vakuutukset. Kirjoittaja puhuu todennäköisesti aivan totta eikä häntä kannata sen vuoksi tyrmätä.
Paljon näyttää olevan myös harhaanjohtavaa uutisointia aiheesta.
Akut kävelevät siis autoihin. Ideologian kautta saa laskelmat näyttämään haluamaltaan 
Aletaanko puhumaan akkuteollisuudesta
Akkuteollisuus ei varmasti ole useinkaan ympäristöystävällistä toimintaa. Mutta ei ole öljynporauskaan. Siihen ollaan vaan totuttu, että autolla pitää päästä liikkumaan. Käsi ylös jokainen, joka on miettinyt mitä kaikkea bensiinin tai dieselin tuotantoon liittyy, ihan alkulähteiltä lähtien? Kuinka moni on miettinyt öljytankkereiden aiheuttamat päästöt (rahtilaivojen päästöt ylipäätänsä ovat aika karmeita, johtuen siitä että ne liikkuvat pääosin polttoaineista likaisimmilla) osaksi omaa bensiinin käyttöään?
Se mikä ei näy, on vaikea mieltää osaksi omaa elämää. En haluaisi arvostella bensan käyttöä, mutta silloin kun ajoin itse bensalla, en joutunut ikinä puolustelemaan toimintaani. Nyt sähköautoilijana joutuu kuulemaan kuitteja aika usein.
Tämä asfaltin kulutus, joka hiljattain uutisoitiin, tuli vastaani tällä viikolla. Kävi sitten ilmi, että tämän kuittailijan diesel-Volvo painaa enemmän kuin oma sähköautoni. Asfaltin kulutushan liittyi nimen omaan painoon, ei käyttövoimaan.
Tuo paino on osittain huomioitu verotuksessa. Maksan pakoputkettomasta autostani enemmän veroa kuin viimeisestä bensakulkineesta
Miten tämä suuntaus on ympäristöystävällisempää kuin öljynporaus?
Lukumuuri:
Tähän voisi vielä lisätä sen tosiseikan, että kun Suomessa uutisoidaan uusien diesel autojen myyntiluvuista, niin siinä yhteydessä “unohdetaan” mainita että kuluttajille tarjotaan tällä hetkellä hyvin vähän ko. moottoria. Autovalmistajat kyllä valmistavat yhä laajasti diesel malleja, mutta täkäläiset myyjät ovat jumissa sähköjen kanssa ja uutiset toitottavat vain yhtä tarinaa.
Olen siinä käsityksessä, että fossiilisia polttoaineita, kuten hiiltä ja öljyä, louhitaan jättimäisissä avolouhoksissa ja valtavilla öljykentillä mittavin ympäristövahingoin. Siihen lisäksi sitten kuljetus tankkereilla ja rekoilla toiselle puolelle maailmaa.
Sähköautojen akkuihin tarvittavien metallien määrä on mitätön siihen verrattuna. (Autojen metallirungot tehtäisiin joka tapauksessa käyttövoimasta riippumatta.) Teemme huomattavan loikan ympäristöystävällisempään suuntaan siirtymällä niihin. Saa toki korjata.
Ei ole korjaajaksi. Oletan vain, että kilo merenpohjaa ei tuota kiloa valmista akkuihin vaadittavaa mineraalia. Jää nähtäväksi, mikäli hankkeet toteutuvat, kuinka suurimittaista ja ympäriystävällistä toiminta tulee olemaan.
Pelkästään akun valmistaminen on yhdeksän vuoden ajo dieselillä.
Kannatan sähköautoilua, mutta on huvittava seurata miten se on toisille uskonto ja mitään pahaa siitä ei saa sanoa.
Elinkaarilaskenta on erittäin haastava tieteen laji ja helposti mutkia vedetään suoraksi. Autoilussa kuten missä tahansa muussakin tuotteessa tai palvelussa näkee varsin kirjavia laskelmia. Lopulta kaikki LCA-laskelmat ovat virheellisiä, koska taustatietoina käytetään keskitettyjä taulukoita. Suuntaa antavuutta niistä voidaan aistia.
Laskureissa ei voi myöskään huomioida paljon antaa arvoa esim. sähkömoottorin paljon paremmalle ajettavuudelle, monesti isommalle teholle tai paremmalle varustelulle.
Toisaalta laskuri ei ota kantaa myöskään rangesta, tankkausnopeudesta, taikka esim. stressistä, ennakoimistarpeesta ja epävarmuudesta liittyen tankkaukseen/lataukseen.
Range ahdistus tai lataus-stressi on kyllä polttiskuskien päähänpinttymiä. Kuinkahan paljon niitä tankkaajia jännittää jotka tankkaavat aina sillä 20-40e huoltoasemalla?