Tuo pääsi unohtumaan. On tosiaan meilläkin sisätilalämppärit ehdottomasti kielletty. Vaikka itselläkin joskus auton lasit höyryää, kun unohtuu päälle…
Eli pitäisi varmaan koko parkkipaikkojen verkko rakentaa uudestaan. Ei ole kovinkaan helppo homma tuo sähköautojen yleistyminen, monta mutkaa matkassa.
Itse vähän odottelen, josko vetyautoissa tapahtuisi jotain kehitystä. Se tuntuisi jotenkin helpoimmalta ratkaisulta. Bensa/diesel vain vaihtuisi tankatessa vetyyn.
Yksi sähkömies sanoi, ettei niin hentoja kaapelointeja ole koskaan tehtykään etteivät ne kestäisi sisätilan lämmittimiä. Taloyhtiön kiellot johtuvat vain tietämättömyydestä tai halusta säästää sähkökuluissa.
Sähköauton lataus on sitten toinen asia, sellaista kuomitusta ei ole osattu edes kuvitella koskaan tarvittavan.
3 tykkäystä
Joo. Mulle yks tuttu sähköstä ymmärtävä kertoi että vaikka mun tolpan sulake kestikin sen kuorman mitä sain siihen viriteltyä, seuraava kauempana oleva nalli ei kestäkään jos kaikki tekisivät saman.
Minä tiedän vain sen että sähkö on sinistä ja sattuu.
2 tykkäystä
Näin juuri. Esimerkiksi 3x25A sulake kestää noin 6 kpl 3,6 kW laturia, tai 8 kpl 2,5 kW lämmitintä yhtä aikaa.
1 tykkäys
Töissä tuli just testattua mitä ne pääsulakkeet kestää mutta se on toisen ketjun juttuja.
Onkos sulla siinä tolpassa semmoinen pikasulake. Eikös siinä yleensä lue sallittu max. teho tai virta. En ole omaa tullut viimeaikoina katsoneeksi, mutta kyllä se kestää yhtäaikaa 500W letkulämmittimen ja 1400W sisätilalämppärin käytön. Muistelen että minulla olisi käytettävissä 1×16A. Ja naapurilla samassa tolpassa oma pistorasia omalla kellolla ja myös 1×16A kapasiteetilla. Autot on ovellisessa viileässä tallissa, jossa siis aina 2 autoa samassa tolpassa. Omaa tarvetta kun katsoo, niin 1×10A jo just riittäis, mutta isompi (pika)sulake siellä on.
Minusta kyllä kokonaisuus on puutteellisesti suunniteltu, jos esim. meillä jokainen ei voisi yhtäaikaa tuota 1x16A käyttää. Olisko niin, että joillekin isommille parkkipaikoille on vuosien saatossa lisätty tolppia, mutta ei sitten osassa kiinteistön verkkoa ja kaapelointeja ole tuota lisäystä kompensoitu 100%:sti. Meillä on se hyvä puoli, että autotallit ja tolpat siellä ovat olleet valmiina heti alusta alkaen. Eikä mitään ole jälkikäteen lisätty. Kerralla kuntoon.
Sähköautojen pikalataukseen jollain 11 tai 22 kW:n teholla ei kyllä ole meillä mitään mahdollisuutta. Sehän vaatis ilmeisesti koko kiinteistön sähkösysteemeiden mylläämistä. 1-vaiheiset sukot ei riitä mihinkään, sais olla ainakin 3×35A. Asiasta ei yhtiökokouksissa ole vielä vakavasti edes keskusteltu. Saas nähdä kuka avaa pelin ja milloin. En se luultavasti minä kuitenkaan ole. Eiköhän se kaasu tai kevythybridi riitä minulle. 
1 tykkäys
Riippuu hieman, mitä tulee olemaan tarjolla. Joku räyhäkkä V8 jossa lisänä sähkölataus jotta saisi autoverot minimiin voisi olla passeli.
1 tykkäys
Jos/kun tulee taas auton osto ajankohtaiseksi niin luultavasti kaasuauto, 1 sellainen jo oli eikä ollut moitteen sanaa.
Ei taida nyt ihan noinkaan mennä 
Ehkei aina noin, mutta mitä meidän rivitaloyhtiössä on eteen tullut, niin rajoituksia ei ole tarvinnut erikseen laittaa sen suhteen moniko samanaikaisesti on asialla. Siis tolppakohtaisen teholimitin huomiointi on meillä riittänyt. Eipä ole minulla tässä mitään piirustuksia edessä, mutta saatanpa joskus kysellä isännöitsijältä, jos ei muuta jutunjuurta ole.
1 tykkäys
Tässäpä mielenkiintoinen knoppi.
1 tykkäys
Eipä tietenkään riitä, tänään. Sähkön tuotantokapasiteettia voi toki nostaa jos niin halutaan (ydinvoima). Pointti oli nostaa esille näkökulma joka harvalle tulee mieleen.
Kotimaisesti tuotettu energia jättää tänne luonnollisesti myös muut hyödyt, kuten työllistävät vaikutukset ja sitä kautta verotulot.
Ja luonnollisesti asialla oli melkoisia globaaleja talouden ja kaupan seuraamuksia.
Eikä muuten riittäisi huomennakaan.
Olkiluotoon on rakennettu lisävoimalaa kuin Iisakin kirkkoa.
Kyllä sää silti jäljillä olet, sitä en kiellä.
Nämä asiat vaan ottavat aikaa ja paljon.
Minusta olisi aika iso ja tärkeä asia, että yritykset lähtisivät ohjaamaan omaa autokantaansa kohti sähköautoilua tai edes hybridimaailmaan. Tosin en tiedä onko nuo jalanjäljeltään vieläkään realistinen vaihtoehto esim. nykyaikaiselle dieselille.
Tiedän, että on jo suomalaisia yrityksiä joiden tehtaat ovat siirretty ns. vihreään sähköön. Tästäkin voisin jatkaa, mutta se keskustelu ei enää tähän kuulu.
1 tykkäys
Jotain kuvaa asiasta saa kun ottaa pöydälle Suomen koko sähköntuotannon. Se on kaikilla mahdolliisilla tavoilla tuotettuna vuositasolla alle 70 Twh. Siis tuo terawattitunteja. Kun Suomessa on kaikkiaan 5 miljoonaa ajoneuvoa liikenteessä, niin kulkupeliä kohden tulee laskujeni mukaan 1400 kwh. Yllättävänkin paljon, mutta pitää huomata että sillä on pärjättävä koko vuosi. Päivää kohti käytettävissä olis 4 kwh. 40 kw:n moottoria sillä pyörittäis 6 minuuttia.
Tästä nyt voisi pikaisesti päätellä, että jos menopelejä on “vain” miljoona ja saatais käyttöön koko Suomen tämänhetkinen sähköntuotanto, niin vois siitä jotain jo tulla. Varsinkin kun jokaikinen pirssi ei olis jokapäivä latauksessa. Mutta vaikka energia oliskin olemassa, niin onhan siinä kaapelinvetoa yms. kerrakseen. Se sähkö pitää sitten saada vielä tarjolle oikeisiin paikkoihin. Ei siinä mitkään 1.6 neliömillimetrin piuhat piisaa. On tässä hommaa sitten paljon tehtävänä, kun tälle tielle lähdetään.
PS. En sitten mene takuuseen laskelmistani. Tässä vaan telkkaa katsoessa näpyttelen. Joten älkää antako faktoina ministereille tai heidän avustajilleen.
2 tykkäystä
Aikaa menee. Toinen erittäin merkittävä asia on sähköautojen latausverkosto. Tai siis sen puuttuminen.
Latausverkoston rahoitukselliset asiat, eli mikä taho maksaa ja missä jne., sekä tekniset ongelmat esim. taloyhtiöissä, joissa sähkönsyöttö ei tule alkuunkaan riittämään, työpaikkojen latausverkoston rakentaminen, jne. jne.
Investoinnit ovat valtavat, se on varmaa. Näistä käydään yllättävän vähän keskustelua julkisesti.
3 tykkäystä
Tuossa tuli pitkä lista asioita millä on se @ljpp 'n mainitsema työllistävä vaikutus.
Vielä kun kaikelle kivalle löytyisi maksaja.
Uudella hybridi-Volvolla minäkin ajaisin jos rahaa olisi.
3 tykkäystä
Sähkömoottorissa on myös monta muuta hyvää puolta, kuten että on lähes huoltovapaa (vähän liikkuvia osia verrattuna polttomoottoriin - valtava muutos autoteollisuuden alihankintaketjuihin!), tehot käytössä viiveettä, päästötön liikenteessä (teiden varsien ja keskustojen ilmanlaatu paranee) jne.
Ainoastaan akkutekniikka tai kuinka sähköä tuotetaan moottorille on kiivaan tutkimuksen alla. Esim. Litium- ja koboltti -vapaita akkuja on kehityksen alla ollut jo pitkään ja viimeisin uutinen tuli IBM:ltä joulukuussa (toki näistä uutisista on pitkä matka tuotantoon):
2019: IBM -uutinen - merivedestä komponentit akkuun:
Suomessakin tutkitaan aihetta:
Villinä visiona maailmalla ja Suomessakin on tutkittu aihetta voitaisiinko sähköautojen akkuja käyttää sähköverkon energiavarastoina tasaamaan kuormituksen piikkejä. Käytännön kokeita on jo tehty, mutta tästäkin on pitkä matka ennenkuin on laajemmin käytössä ja todellista hyötyä saadaan:
Niinhän se lopulta menee, että tekniikka kehittyy ja uutta tulee rinnalle, mutta vanhaakin voi vielä parantaa.
Suomessa on kehitetty jo pitkään “ilmasta” polttoainetta ja kehityksessä ollaan aika pitkällä ilmeisesti, kun testilaitoksesta on edetty suunnitelmiin varsinaisesta tuotannosta:
2017: Ilmasta kaapattu hiilidioksidi voidaan muuntaa synteettiseksi polttoaineeksi
Hankkeen tavoitteena on todistaa kokonaisprosessin tekninen toiminta ja tuottaa tutkimuskäyttöön 200 litraa polttoaineita ja muita hiilivetyjä. Kyseessä on lajissaan ainut koelaitos, jossa koko prosessiketju aurinkovoiman tuotannosta hiilivetyjen valmistukseen tapahtuu yhdessä paikassa.
Koelaitos koostuu neljästä erillisestä yksiköstä: aurinkovoimalasta, hiilidioksidia ja vettä ilmasta erottavasta laitteistosta, vetyä elektrolyysin avulla tuottavasta osasta sekä synteesilaitteesta, jolla hiilidioksidista ja vedystä valmistetaan raakaöljyn korvaavaa ainetta.
2019: Suomeen pitäisi rakentaa synteettisten polttoaineiden tuotantolaitos?
2019: Sellutehtaat jalostamaan hiilidioksidia polttoaineiksi
https://www.finnpulp.fi/2019/12/19/sellutehtaat-jalostamaan-hiilidioksidia-polttoaineiksi/
Alustavien arvioiden mukaan investointi voisi toteutua vuosien 2022–2023 aikana, ja sen suuruus olisi noin 40–50 miljoonaa euroa. Laitoksessa voitaisiin tuottaa 27 000 tonnia metanolia vuodessa. Pilot-laitoksen selvitystyössä tarkastellaan myös mahdollisuutta liikennepolttoaineiden valmistukseen.
Synteettisten polttoaineiden tuotanto on jo nykyisin kustannuksiltaan järkevää paikoissa, joissa vetyä tai prosessin vaatimaa sähköä on saatavilla edullisesti. Sellutehtaat ovat sellaisia paikkoja.
Esimerkiksi Finnpulpin Kuopioon suunnittelema 1,2 miljoonaa tonnia sellua tuottava biotuotetehdas myisi myös 1,2 TWh verran energiaa tehtaan ulkopuolelle. Tehtaan ympärille sopisi hyvin laaja biotuotteiden jalostamisen ekosysteemi. Myös Finnpulpin tuottama sähkö voitaisiin teoriassa jalostaa biopolttoaineiksi hiilidioksidin talteenoton avulla.
Toivottavasti Suomesta löytyy uusi “liikenteen Nokia” oli se sitten synteettisten polttoaineiden tai älyautojen kehityksen puolelta (esim. älyautoista: Sensible4 - Self Driving for All Weather Conditions).
Varsinkin tuo ensin mainittu oma synteettisen polttoaineiden tuotanto vähentäisi riippuvuutta energian tuonnista, mutta siitä voi keskustella enemmän sitten politiikka -osiossa…
Ps. Unohtui vielä mainita erikseen Suomen Litium -varannot, joista olen jo aikaisemmin maininnut ja niiden hyödyntäminen (Suomessa olisi hyvät pohjat moneen asiaan, jos vain osaisimme hyödyntää mahdollisuudet…):
4 tykkäystä
No justiinsa.
Sattuukin olemaan kipakka pakkasyö ja sähkökulutus huipussaan, niin on sähköautosta aamulla patteri tyhjä?
Täällähän tulee hyviä ideoita vastaan. Tosiaan itse olen 3v. ajellut aika maltillisen budjetin autolla (oman vuosimalli 2012 ja kilometrit 300tkm+) nyt tuota yritän päivittää pienempään ja uudempaan n. 20k€:n autoon täkäläisissä hinnoissa. 2016 vm. E-mersujen verotushinnat kieppuu tuontitullauksessa sen 3000€:n yläpuolella.
Tämä Suomessa iskevä autojen vuosittainen verotus on vaan se isoin tekijä matkalla eikä siihen taida selvyyttä tulla ennenkuin silloin, kun sitä vähiten odottaa/haluaa - varsinkaan pommin jälkeen. Järki ja tunteet kulkevat yleensä autoverotuksessa ihan epäloogisesti. Esim. pikkasen marmatan siitä, miksi diplomaatilla on autoverotuksessa tuontietu ja tavallisella kansalaisella ei, jos molemmat menevät tekemään ulkomaille työkeikan.
Pistokehybrideissä ongelmaksi tullee se, kun hybridien käyttämä nykyinen auton sähköjärjestelmä vanhenee ja 48V:n järjestelmä pukkaa päälle => ei kukaan sijoita 12v pistokehybridiin, jos on 12V+48V tarjolla. Mutua, mutta näin arvelen.
Pistokkeettomat hybridit sen sijaan soveltuu pikkusuhailuun kaupunkiajon osalta paremmin kuin pitkiin matkoihin. Siksi Suomessa välttämättä ne eivät tuota täyttä hyötyarvoaan käyttöön nähden, kun etäisyydet ovat kohtuu pitkiä suuressa osassa maata esim. jo kauppareissujen osalta. Isot kaupungit ovat eri asia ja siellä nuo ovat parhaimmillaan.
Dieselien osalta Euro-6 -sukupolven moottorien sanotaan olevan puhtaimpia polttomoottoreita - eikä tuo kauhean väärässä ole. Tosin tuo hallituksen käsityskyky diesel-sanasta saattaa olla se, joka lopulta rankaisee jopa rekkakuskeja ja kaikenlaista elinkustannuksesta riippuvaista yksittäiskuluttajaa, kun kaikki kallistuu logistiikan kallistuessa. Tässä tietysti diesel-autoilija on tuplakärsijä, kun oma kulkeminenkin alkaa verotuksellisesti haitata lompakkoa.
Tällaisten ajatusten pohjalta sitä on siis yrittänyt haarukoida sopivaa autoa alleen, muttei toistaiseksi ole vielä minkäänlaista varmuutta tullut - vähän passivoitunut tuon vouhotuksen alla, kun pitäisi vaan aktivoitua ja hoitaa homma maaliin kärsien ne damaget mitä hallitus tuottaa (kun se kuitenkin sen damagen väistämättä pistää liikkeelle).
2017 mallisia Audi A6:ia ja MB E-farkkuja on tullut seulottua germaanien markkinoilta, mutta toistaiseksi ei ole vielä punalamppu syttynyt.