Motonetissä myydään paljon tavaraa autoihin, jotka ei ole tarkoitettu tieliikenne käyttöön.
Suomessa joutuu muutoskatsastaa paljon vähemmästä muutoksesta, kuten vannekoon suurentamisesta tai auton madaltamisesta.
Trafi on määrännyt miten muutos pitää tehdä ja valvovat myös, että tehdään kuten on määrätty.
Etanolikonversio on tehty Trafin määräyksen mukaisesti.
Mutta tietääkseni viime vuosina suosittuihin pikkuturboihin viinalinko ei käy. Vapaasti hengittäviin kyllä.
Tuttu laittoi tuollaisen hiljattain vanhaan Volvoon, ihan vain mielenkiinnosta. Kuulemma voimaa tuli huomattavasti lisää.
Lainaus tuolta eFlexFuelin sivulta:
eFlexFuel ei ole saatavilla diesel tai suoraruiskullisiin (esim. TSI, CGI, FSI, GDI, EcoBoost) moottoreihin.
Miksi ei menisi? Onhan niitä uudempiakin flexifuel-autoja olemassa.
Millään en jaksa kahlata tuota 37-sivuista PDF-tiedostoa läpi.
Tuskin se voima ihan pelkästään tuolla tuli?
Tai sitten sen sarjan mukana tulee muutoksia moottorinohjaukseen rankasti.
Viinabensan etuna on korkeampi oktaaniluku ja sen myötä voi muuttaa asioita tehon kannalta positiivisempaan suuntaan moottorin nakuttamatta.
Kysyin etanolimuunnosta Traficomilta ja tällainen tuli vastaus:
Jos auto on otettu käyttöön 1.1.2007 tai sen jälkeen, on etanolimuutoksen yhteydessä osoitettava päästövaatimusten täyttyminen.
Päästövaatimusten täyttymisestä on esitettävä hyväksytyn asiantuntijan tai nimetyn tutkimuslaitoksen antama dokumentti.
Yleensä tämä tarkoittaa ajoneuvon päästöjen mittauttamista EU-syklin mukaisesti laboratorio-olosuhteissa, josta aiheutuvat kustannukset tekevät etanolimuutoksesta kyseisessä tapauksessa suhteettoman kalliin.
No nyt on joku tehnyt taas nerokkaan päätöksen.
Suomessa tämä tarkoittaisi Otaniemen VTT:tä ja laskua varmaan tulisi useampi tonni.
Tekniikka kehittyy kovaa vauhtia eli Mercedes on nyt saanut vähennettyä harvinaisen platinan määrää polttokennoissa 90%.
Nähdäänkö siis jo lähitulevaisuudessa enemmän vetyä polttoaineena käyttäviä sähköautoja?
Toivotaan, itse toivon vetyauton syrjäyttävän sähköautot tulevaisuuden menopeleinä. Vedyn säilöntäongelmatkin on kuulemma saatu kierrettyä komposiittimateriaaleilla, joten enää puuttuu infra vedyn valmistamiseen ja jakeluun. Ydinvoimalat olisi luonnollinen valinta tuotantolaitoksiksi ja bensa-asemat jakeluasemiksi.
Pidän vedystä, koska sitä voi tankata autoon nopeasti kuten bensiiniä ja jatkaa matkaa. Pakoputkesta tulee sivituotteena vettä ja ei tarvita akustoja joita varten pitää louhia pitkin poikin afrikkaa kaikenlaista malmia.
Jep. Vety olisi huomattavasti ”luonnollisempi” jatkumo bensiiniautoille kuin sähkö. Akkujen tekeminen ja sähkön tuottaminen, täysin uusi infra autojen lataamiseen, on todella paljon kauempana, kuin siirtyminen vetyyn.
Sähköauton syttyminen tuleen, on myös järkyttävä ongelma pelastuslaitokselle. Vetyautosta tulee hetkellinen sienipilvi😂
Japanissahan tätä teknologiaa on tutkittu vuosia ja 2020 Olympialaisissa tekniikkaa on esillä isossa mittakaavassa:
Kaksi poikkeavaa mielipidettä autonvalmistajilta sähköautoista:
Toyota:
”Tämä asia ei ole ainoastaan autonvalmistajien käsissä. Jos latausinfraa ei saada kasvatettua merkittävällä tavalla, eivät sähköautot tulee myymään.”
”Sata vuotta sitten bensiinia myytiin apteekeissa. Nykyisin Yhdysvalloissa on 122 000 bensa-asemaa. Se on muuttunut pullonkaulasta yleishyödykkeeksi. Sähköiselle lataukselle käy täsmälleen samoin.”
Taas kun on hosuttu asioissa ja luotu paniikkia, niin eihän se putkeen ole mennyt.
" Dieselautojen alamäki käänsi Euroopan CO2-päästöt nousuun, ja meno vain jatkuu"
Onko Volkswagenin uusi halvempi sähköauto (Saksassa) pelkkä kupla vai uusi Kupla?
Yöllä akku täyteen ja riittääkö 330-550 kilometriä päiväksi vai tuleeko ajettua enemmän?
Onko puoli tuntia liian pitkä aika vajaan 300 km latauksesta?
Aloitusvaiheessa ID.3 tulee tarjolle kolmella eri akulla. Perusversiossa akun kapasiteetti on 45 kilowattituntia ja toimintamatka 330 kilometriä. Tämän auton hinta on tarkoitus painaa Saksassa alle 30 000 euron.
58 kilowattitunnin akulla toimintamatka kasvaa 420 kilometriin ja 77 kilowattitunnin akulla 550 kilometriin. Kaikki nämä ovat WLTP-arvoja.
Pikalaturilla toimintamatkaa saa ladattua 290 kilometriä puolessa tunnissa.
Akusto sijaitsee auton pohjassa. Sen takuu on kahdeksan vuotta tai 160000 kilometriä.
Ps. Tiedetään, että kaikilla ei ole latausmahdollisuutta…
Joku saisi kertoa poliitikoille, että teknologia kehittyy koko ajan. Saattaisi käydä niin, että nyt kehityksen jarrupolkimella makaava lenkkitossu nousisi sen pedaalin päältä pois.
Joko alkaa tulevaisuus hahmottua. Onko seuraava autosi kaasuauto, kevythybridi, lataushybridi vai joku perinteinen? Oliskohan tuossa listassa oma kiinnostusjärjestys. Tosin kevythybridi taitaa sieltä hieman puskea ylöspäin. Mutta odotellaan nyt rauhassa. Nykyisellä bensa-autolla kun kohta tulee vasta 75tkm täyteen, joten eiköhän silläkin vielä hetken pärjäisi. Tässä alla yksi mielenkiintoinen juttu ladattavasta Passatista.
Muistaaksi GTE painaa 300kg enemmän mitä perus 1.4TSI versio. Käytännössä ajelet täydellä 4-5 hengen lastilla tai kuormalla 50km jälkeen verrattuna autoon ilman akustoa. Tottakai bensa kelpaa. Työmatkat ja kauppareissut tuollaisella voi hyvinkin pystyä ajamaan sähköllä.
Työkaverilla tuollainen aikanaan oli ja ei kulutus mitenkään paha ollut. Vaatii vaan sopivan työmatkan, latausmahdollisuudet yms. Villi pelihän tuollainen 200hv / 500nm auto toki on GTE moodissa!
En tiedä mikä tulee tulevaisuudessa olemaan käytäntö sähköautojen latauksen kanssa työpaikoilla? Esim. itsellä olisi sähköauto aika sopiva työmatkan puolesta. N.45km suuntaansa. Töissä lämmitystolpissa sähkö jatkuvasti päällä, eli ainakin kotiin pääsisi firman sähköllä.
Mutta…käsittääkseni meillä niinkuin monessa muussakin paikassa on lataus kielletty, koska verottajahan tulkitsee sen verotettavaksi tuloksi jos autonsa lataa firman sähköllä. Miten se pystytään laskemaan, että paljonko sitä virtaa ottaa? Onko jotain laskureita siihen käyttöön olemassa?
30€ /kuukaudessa on verotusarvo jos lataa autonsa työpaikalla.
”Verohallinnon luontoisetupäätöksen mukaan edun raha-arvo on 30 euroa kuukaudessa, kun palkansaaja käyttää työnantajansa kustantamaa sähköä työpaikalla oman autonsa tai auton käyttöedun perusteena olevan auton lataamiseen. Näin ollen palkansaajan tuloihin lisätään kuukaudessa tämän suuruinen summa, ja hän maksaa siitä ansiotuloveroa. ”
Linkki taloustaito.fi juttuun alla.
Siinö voi olla myös kiinteistön sähköverkko kovilla. Useinhan noissa kielletään jopa sisätilan lämmitin.
Tästä syystä lataus kiellettiin omassa taloyhtiössä.