Todellakin lääketiede on noista ajoista kehittynyt - espanjantaudin aiheuttanutta virustahan ei edes kyetty tuohon aikaan näkemään parhailla mikroskoopeillakaan, joten voi kuvitella tätäkin kautta tilanteen haastavuuden (taudin aiheuttamat erilaiset jäljet toki havaittiin kehossa).
Mielenkiintoinen juuri tutkittu tieto espanjantaudista paljasti, että ensimmäisen aallon virus ei ollut niin tappava, kuin muuntunut toisen aallon virus (yhteensä neljä aaltoa tuli)
Virus muuttui siis tappavammaksi uudeksi variantiksi sopeutuessaan ihmisen elimistöön.
Yhdistelmä ei ollut kovin hyvä, sillä kesäkauden jälkeen luultiin pandemian menevän ohi ja entistä tappavampi toinen aalto yllätti talvikaudella…
Aamulehdessä hyvä juttu aiheesta (toistaiseksi ilman maksumuuria):
Alkuperäisen espanjantautiviruksen perimä selvitettiin kudosnäytteestä jo vuosituhannen alussa, mutta virusta ei ole saatu talteen kovinkaan monesta paikasta.
Nyt eurooppalaiset ja amerikkalaiset tutkijat ovat onnistuneet erottamaan vanhoista jäänteistä lisää viruksen perimää, ja vieläpä taudin ensimmäisestä aallosta. Niistä selviää, miten linnuista alkunsa saanut influenssavirus muuttui pandemian jyllätessä tappavammaksi, kun se oppi sopeutumaan ihmisen elimistöön.
…
Kuten koronaviruksen perimä, myös espanjantaudin aiheuttaneen influenssaviruksen perimä on rna-muotoista.
Viruksella on kahdeksan geeniä. Keuhkokudoksessa säilyneistä hajanaisista rna:n pätkistä tutkijat saivat kursittua kasaan 60- ja 90-prosenttiset perimät nuoret sotilaat tappaneista viruksista.
…
Myöhemmissä viruksissa oli eräässä proteiinissa kaksi mutaatiota, jotka edesauttoivat viruksen leviämistä juuri ihmisissä. Sotilaat tappaneissa viruksissa näitä ei vielä ollut.
– Voi olla, että virus kehittyi pandemian ensimmäisinä kuukausina välttelemään ihmisen immuunipuolustusta, kertoo tutkimusta johtanut virologi Sébastien Calvignac-Spencer Berliinin Robert Koch -instituutista Science-tiedelehdelle.
…
Uuden tutkimuksen suurin ansio on, että viruksen rna:ta saatiin talteen formaliiniin säilötyistä näytteistä. Se tarkoittaa, että vastaavia kudoskokoelmia voidaan hyödyntää jatkossakin.
– Upeaa työtä. Tutkijat osoittivat, että rna-viruksia voidaan elvyttää säilötyistä näytteistä. Tämä oli pitkään silkkaa fantasiaa, kehuu muinaista dna:ta tutkiva evoluutiogeneetikko Hendrik Poinar Science-lehdessä.
…
VIIME vuosisadan tuhoisin kulkutauti kiersi maailmaa vuosina 1918–1920. Se puhkesi ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa.
UHREJA oli eri arvioiden mukaan 20–50 miljoonaa, jopa 100 miljoonaa.
KEVÄÄN ja kesän 1918 aalto oli yleisesti lievä. Syksyllä virus oli muuttunut tappajaksi, joka ilmaantui Ranskassa, Yhdysvaltojen itärannikolla ja Afrikan länsirannikolla.