Aamulehdessä on aiheesta tuore erittäin pitkä juttu maksumuurin takana, joka kannattaa lukea.
Aihetta tutkitaan Suomessa ja maailmalla, mutta tutkimus vie oman aikansa ennen kuin tuloksia saadaan, koska virus on uusi ja tällainen tutkimus vaatii oman aikansa (pitkä useiden kuukausien seuranta + tutkimus viruksen käyttäytymisestä).
Alla muutama lainaus Aamulehdestä ja boldattuna mielestäni olennaisimmat kohdat:
https://www.aamulehti.fi/a/ca16f2e2-b231-4629-88db-a217da79d9ab?c=1522737894164
Oireista ja tutkimuksesta Suomessa:
Yleinen raportoitu oire on poikkeuksellinen uupumus, väsymys tai heikkouden tunne. Suomessa professori, unitutkija ja neurologian erikoislääkäri Markku Partinen on tutkinut infektioiden jälkeisiä väsymysoireita. Hän tutki aikoinaan myös sikainfluenssarokotteen yhteyttä narkolepsiaan, ja nyt hänellä on teoria long covidista.
– Aika nopeasti koronasta tuli ilmi, että se vaikuttaa hajuaistiin. Pelästyin heti, että voiko tämä tauti kiivetä hajuhermon kautta aivoihin kuten espanjantauti? Väsymysoireet olivat senkin yleisiä seurauksia, Partinen sanoo.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Recovid-tutkimus perehtyy koronan aiheuttamiin jälkioireisiin. Potilaissa on sekä sairaalahoitoa saaneita että kotona sairastaneita. Tutkimusryhmässä mukana oleva neurologi Marjaana Tiainen kertoo, että kaikkien tutkittavien oireet eivät ole pitkittyneet. Jos ovat, ne muistuttavat toisiaan. Kuin autonominen hermosto olisi ylikierroksilla, Tiainen kuvailee. Havainto on yhteneväinen professori Partisen teorian kanssa.
Tiaisen mukaan oireiden pitkittyminen ei näytä riippuvan taudin vakavuudesta.
Lääketieteen tohtori ja Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila tutki reseptorimolekyyliä, johon koronavirus kiinnittyy. Tulos oli samansuuntainen kuin muualla maailmassa: Reseptoria löytyi ympäri kehoa, eikä edes eniten keuhkoista, vaan verisuonista. Ehkä siksi koko keho reagoi.
– Oireet ovat tietysti aluksi hengitysteissä, koska sitä kautta tauti pääsee elimistöön. Pitkäaikaisvaikutukset ovat osoittaneet, että oireita voi myöhemmin tulla useisiin eri elimiin, Parkkila sanoo.
Pandemiapäällikkö Hans Gårdström pitää tärkeänä, että tilanne hahmotettaisiin kokonaisuutena.
–Sairaanhoitopiirien pitäisi enemmän vaihtaa tietoja keskenään. Potilaiden olisi hyvä jäädä seurannan piiriin niin, ettei heitä juoksuteta poliklinikoilta toisille.
Professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistolta sanoo, että pitkästä koronasta on keskusteltu Suomessa toistaiseksi vähän, mutta nyt ilmiöön aletaan herätä. Parkkilan mielestä on hyvä tiedostaa, että kotona sairastaneet eivät ole suojassa pitkittyneeltä taudilta.
Tilastotietoa maailmalta:
Ison-Britannian terveysministeri Matt Hancock varoitti puheessaan syyskuussa erityisesti nuoria siitä, että vaikka tautiin ei kuolisikaan, oireet voivat kestää pitkään. Hän viittasi vastailmestyneeseen Kings Collegen tutkimukseen, jossa 60 000 vastaajaa kertoi sairastaneensa yli kolme kuukautta.
Myös Maailman terveysjärjestö WHO on kertonut, että oireet voivat pitkittyä perusterveillä nuorilla aikuisilla ja jopa lapsilla. Novus-yhtiön kyselytutkimuksen mukaan ruotsalaisista jopa 150 000 on sairastanut yli 10 viikkoa.
Helsingin- ja Uudenmaan SHP “Recovid” -tutkimus:
https://blogs.helsinki.fi/recovid-20/
Britanniassa alkanut myös aiheesta laaja tutkimus (The Post-hospitalisation COVID-19 study: PHOSP-COVID):
PHOSP-COVID -Twitter:
https://mobile.twitter.com/PHOSP_COVID