Ydinajatus oli, että rajoitustoimien on oltava leviämistä ennakoivia ja siihen reagoivia, ei kuolemien määriä seuraavia ja vasta niiden ohjaamia. Tähän koko torjunta perustuu. Eikä se ole vailla substanssia, epämääräistä tai vain teoreettista.
Kaikki vähänkin systemaattisempi aiheiden käsittely pohjautuu tietenkin ylipäätään teoreettisiin perustoihin. Sellaisenaan ne eivät tee lähestymisestä vähemmän täsmällistä, tehokasta ja käytäntöön kytkeytyvää, ennemmin päinvastoin.
Yleisesti on parempi tilanne, jos huoli ja varovaisuus ovat vähän toteutuvia vahinkoja suurempia kuin toisinpäin. Keväällä noin pitkälti oli, joskaan ei kaikilla kohdin aivan tarpeeksi ajoissa, ja jossain mielessä vastaavasti on edetty nytkin. Paniikkia ja ylisuurta huolta tulee tietty välttää, mutta samalla tietoisuutta ja vastuullisuutta edistää, ei jarrutella tai sekoitella.
Tarkemmat linjat ja yksittäiset toimet ratkaistaan luonnollisesti päätöksin, joista myös keskustellaan. Puhe liioittelusta vs. maltista jne. taas voi kai helposti olla sekin itsessään aika epämääräistä, ja on tietty usein kantaaottavaa.
Koronarokote kehittyy myös Karolinska instituutissa Ruotsin Huddingessa. Tutkimustyötä johtava professori Matti Sällberg sanoo: “Selvää on, että Suomella on edessään pitkän linjan haaste. Ja te todella tarvitsette rokotteen”. Näin varmaan on muidenkin maiden osalta. Ei mikään maatajärisyttävä toteamus, jos hetken mietitään.
Vaikka Suomi onkin toistaiseksi lukujen perusteella pärjännyt Ruotsia paremmin, ei Suomikaan ole vielä “sotaa” voittanut. Ei lähellekään. Kyllä kyse on kokoajan ollut vain eräänlaisesta viivytystaistelusta, linjojen pitämisestä.
Tekoäly avuksi taistelussa koronaa vastaan: suomalainen professori on kehittämässä tekoälyyn pohjautuvaa pandemian ennusteohjelmistoa, joka toimisi päätöksenteon tukena:
Hän rakentaa Yhdysvalloissa luovaan tekoälyyn perustuvaa pandemian ennusteohjelmistoa, johon on syötetty Oxfordin yliopiston keräämä tieto yli 180 maan koronakriisiin liittyvistä rajoituksista, toimenpiteistä ja koronatartuntojen sekä -kuolemien määristä.
Miikkulainen työryhmineen hakee tietoa juuri kriisiajan päätöksenteon tueksi.
Risto Miikkulainen toimii professorina Austinissa sijaitsevassa Texasin yliopistossa, joka on yksi suurimmista tietotekniikan oppilaitoksista Yhdysvalloissa. Sivutoimi hänellä on it-jätti Cognizantissa, jonka tutkimusjohtajana professori tekee myös akateemista työtään: ohjaa väitöskirjoja sekä julkaisuja ja johtaa koronaohjelmiston rakentamista.
Miikkulainen ryhmineen on jo julkaissut tekoälysovelluksesta demoversion, jossa kuka tahansa voi kokeilla pandemiavaltiaana toimimista.
Pohjana on Oxfordin yliopistossa kerätty tieto eri maiden viranomaisilta ja mediasta – kaikkialta, mistä sitä on ollut saatavilla. Ohjelmoinnissa on olennaista, että eri maiden päällisin puolin erilaiset rajoitukset esitetään yhtenäisessä muodossa. Siinä Oxfordin yliopisto on Miikkulaisen mukaan onnistunut hienosti.
”Työ on valtava, koska samalla pitää tulkita tietoa ja rajoitteiden laajuutta”, Miikkulainen selittää.
Nyt kun koronakriisiä on takana yli puoli vuotta, tekoälyjärjestelmä pystyy jo esittämään hyviä arvioita erilaisten toimenpiteiden tehosta viruksen leviämisen torjunnassa.
Sovelluksessa on ennuste eri muuttujilla USA:n kaikille osavaltioille ja 187 maalle. Näistä toistaiseksi kahdellekymmenelle on laskettu virhemarginaali, joka kertoo tulosten todennäköisestä tarkkuudesta. Esimerkiksi Yhdysvaltain, Britannian ja Italian tiedot ovat virhemarginaalin sisällä.
Kokenut ex-saattohoitolääkäri kertoo koronaan menehtymisestä. Ainakaan Suomessa se ei ole ollut pääsääntöisesti tuskallista tukehtumista, jonka mielikuvan ehkä mediasta on moni saattanut saada.
Tuo professorin jutussa nostama toteamus, että Suomea on vaikeaa mallintaa pienen tapausmäärän vuoksi, on kiinnostava. Sama tuntuma on jotenkin tullut vaistomaisestikin kun on ennustekäyriä puolen vuoden aikana katsellut eri skenaarioissa. Toteutumahan poikkesi keväällä alaspäin aika paljon ”virallisesta” ennusteesta mm. Uudenmaan sulkua edeltäen.
Itse en ymmärrä ongelmaa maskinkäytössä. Jos se vaaditaan esim kaupoissa ja sisätiloissa niin ei ole niin vaikea pukea päälle. Mielestäni se pitäisi nimenomaan vaatia vaikka sakon uhalla eikä vaan suositella. Ihmiset on jääräpäisiä.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikson on sitä mieltä että Suomessa pitää riittää suositukset.
Tämä virus ei kuitenkaan taida erotella sitä missä päin maailmaa ollaan.
Perustuslaki ilmeisesti takaa siinä määrin itsemääräämisoikeutta ettei maskimääräystä voida antaa. Erikoista on se että ministeriössä ei olla, eikä aiota selvittää minkälaisella lakimuutoksella määräys voitaisiin antaa.
Kuten aiemminkin olen povannut, tulee hetki jolloin määräys olisi ainoa oikea toimenpide. Käy vaan niin että hallituksella ei ole mahdollisuutta sitä tehdä koska jo lainmuutoksen valmistelu on tekemättä.
On hyvä muistaa että tämä Korona ei varmasti tule olemaan viimeinen virus/tilanne maailmassa milloin maskit voivat olla tärkeimpiä työkaluja ongelman hoitamisessa. Vaikka määräystä ei jostain syystä tultaisi nyt tarvitsemaan niin eikö sen lakiasian voisi hoitaa kuntoon nyt heti?
Maskien käytön suhteen on tavallaan tehty markkinointimielessä yksi paha virhe. Pakottaahan ei kaiketi voi, mutta pitäisi yrittää perustella sen käyttöä järkevästi.
Kun sanotaan että maski suojaa muita pärskeiltä ja virukselta, niin teho ei ole kovin hyvä.
Jospa sen sijaan, totuuttakin hieman muunnellen, tuotaisiin esiin että se on käyttäjälle itselleen hyvä suoja, maskien käyttö kaksinkertaistuisi.
Näin se vain tahtoo mennä tässä itsekkäässä ja minäkeskeisessä yhteiskunnassamme.
Pienillä tapausmäärillä ennustaminen on huomattavasti vaikeampaa kuin isommilla tapausmäärillä - pienessä tapausmäärässä yksikin muutos (esim. kuolema) vaikuttaa suuresti lopputulokseen ja näky jyrkempinä käyrinä tilastoissa.
Suomessa rajoituksia on ollut erittäin vähän muuhun Eurooppaan nähden ja tilanne on ollut eri mittareilla hyvä tähän saakka. Rajoitukset voitiin pitää minimissä, koska ajoissa aloitetuilla toimilla kesäksi tartunnat saatiin minimiin. Tätä olen useasti tuonut ilmi. Suomi oli pari viikkoa muuta Eurooppaa jäljessä epidemian kulussa ja täällä nähtiin mitä muualla tapahtui. Osin tuurilla ja osin taidolla mentiin siis.
Nyt talvea kohti mentäessä kesälomat ovat loppu ja paluu työpaikoille, oppilaitoksiin ja tarhoihin on alkanut ja sosiaalista sekoittumista tapahtuu enemmän. Lisäksi kohta aletaan olemaan enemmän sisätiloissa, kun kelit huononevat. Tämä näkyy jo tilastoissa.
Se mikä tuossa tekoälytutkimuksessa kiinnostaa on saako sen avulla kaivettua tiedon mikä oli tehokkain rajoitustoimi koronaa vastaan? Todennäköisesti tämä menee lähelle japanilaisten lanseeraamaa “kolmen C:n sääntöä” eli kannattaa välttää suljettuja tiloja (+huono ilmanvaihto), tiloja joissa on paljon ihmisiä ja muistaa pitää turvavälejä.
Tästä samasta aiheesta oli tuossa ylempänä juttua ja olisi erittäin hyvä uutinen, jos yksi juurisyy olisi löydetty miksi Covid-19 aiheuttaa niin erilaisia oireita eri ihmisille ja miksi vakavampia oireita on ollut enemmän miehillä, kuin naisilla ja lisäksi ikääntyneimmillä ihmisillä.
Alusta saakka tiedossa on ollut tämän viruksen aiheuttamat sytokiinimyrskyt joillakin potilailla, missä immuniteettijärjestelmä käy ylikierroksilla ja tekee tuhoa kehoon enemmän kuin virus itse…
Jos tutkimuksen avulla saataisiin uusia hoitomuotoja, niin olisi erittäinkin hyvä uutinen.
Todella hyvä ja kiihkoton juttu ja kaikkien kannattaa lukea tuo ajatuksella. Näiden juttujen pitäisi olla ip-lehdissä esillä yhtä näkyvästi kuin pakollinen tilastokatsaus, jotta tähän touhuun saataisiin pikku hiljaa jotain suhteellisuudentajua. Vakava asia ja tilanne on kyseessä, mutta siltikin nykyinen tilastojen yksioikoinen tulkinta antaa tilanteesta vähän erilaisen kuvan. Tässä yksi erinomainen kappale:
– Haluaisin uskoa, että Suomessa asia hoidetaan jatkossa samalla tavoin kuin tähänkin asti. Tehohoitoon ei tule viedä ihmistä, jonka ei katsota selviävän siitä. Meillä annetaan sellaista hoitoa, jossa on järkeä. Vaikeasti monisairas ihminen ei yleensä selviydy hengityskoneesta palatakseen normaaliin elämään. Myös silloin kun ihminen on vanha, hauras ja vaikeasti sairas, hankalan virusinfektion tarttuessa elämän jatkuminen ei useinkaan ole enää mahdollista. Hengityskonehoitokin voi olla vain kärsimyksiä lisäävää.
Edelleen korona ja esimerkiksi kausi-influenssa ei ole sama asia ja näiden vertailu ei suoraan ole mielekästä, mutta ikäryhmässä mihin nämä kuolemat meillä keskittyvät myös influenssa, ts. hankala virusinfektio, ja muut sairaudet kylvävät tuhoa. Edelleen Suomessa on monikymmenkertainen todennäköisyys kuolla johonkin muuhun kuin koronaan ja ihmisten jatkuva lietsominen aiheesta ei tule tätä muuttamaan.
Mikähän se koronaa sairastavien todellinen määrä Suomessa on?
Parantuneita arvioidaan olevan noin 7 850, eli yli 80 prosenttia todetuista tartuntatapauksista. Arvio perustuu todettujen tapausten seurantaan kolmen viikon (21 vrk) ajalta. Parantuneiksi määritellään ne henkilöt, joista ei ole tiedossa muuta taudinkulkuun liittyvää seurantatietoa kolmen viikon jälkeen todetusta tartunnasta.
Pakko laittaa samasta asiasta vielä tämä, koska IS vetää otsikossaan mutkan täysin suoraksi. Tuon luettuaan voisi kuvitella, että korona on nyt tosiaan selätetty…