On. Minua häiritsee jatkuva uhkan korostaminen. Sen ymmärtää, että se tarkoittaa konkreettisia lisärajoituksia. Kaipaan vähäeleisyyttä paljon tämän p:n käsittelyssä. Joskus sitä neutraliteettia on ja kohta sitten taas alkaa hyökkäys. Turhaan. Jatkuva uhkatila on häiritsevää.
Suomessa on menty aika tasaisesti. Monet toimet ovat osuneet. Varotaan dramatiikkaa. Ellei ole ihan ehdoton pakko.
Minä puolestaan en oikein tätä argumenttia ymmärrä. Onko rajoitteet jonkinlainen itseisarvo vai miksi kilpailemme niiden määrästä? Toki muistan jopa minä sen, että Suomen tilanne on ihan kohtalainen. Joskus sitä saavutettua hyvää tilannetta voi myös muuttaa ns. kakun jakamiseksi eli konkreettiseksi hyödyksi. Enemmänkin näiden käytöstä Suomessa on tullut paha mieli: “Viimeksi meni niin hienosti, että otetaan vielä vähän korkeammalle rima tällä kertaa.”
Henkilökohtaisesti mielestäni Suomessa ollaan tilanteen todellisuuteen nähden liian voimakkaasti koronassa kiinni. Toki meillä kaikilla on hyvin erilainen oikeus miettiä asiaa omasta näkövinkkelistä. Minä olen huomattavasti enemmän huolissaan rajoitteiden sivuvaikutteista kuin itse koronasta, jota sillä suitsitaan. Sen verran kovilla ihmisiä pidetään, että huolen vähäisyys tuolta osin on oikeasti vähän jopa pelottavaa. Taikaseinästä pumpataan rahaa varmaan myös tämän jälkityön hoitamiseen, kun ollaan ensin selvitty välittömästä kriisistä?
Suomessa tilanne on niin hyvä, että olisi ollut joustovaraa, jolla olisi voitu esim. konkreettisesti pelastaa mielenterveyttä. Sitä pelivaraa ei olla valmiita käyttämään. Toivottavasti vähän keväämmällä kuitenkin ollaan. Eli olen valmis vieläkin kovempiin rajoitteisiin nyt, jos sillä saadaan lyhyemmäksi ihmisten mielenterveyden tärvelyä.
Suomi on ollut demokratian mallimaa. Ollaanko menty liian pitkälle, tai ollaanko oltu liian hövelreitä, aika näyttää. Ihmisoikeudet ja vapaus on pysynyt. Moni asia tähän vaikuttaa, mutta ihan rehellisesti, ainakin minä olen saanut elää hyvin vapaasti, suhtaudun kieltoihin varmaan sitten Saarijärven Paavon opein, mutta verrattuna ystäviin muissa maissa… pikkukiusa.
Ymmärrät väärin - kukaan ei kilpaile rajoitteiden määrällä, vaan kyse on siitä, että Suomi on pärjännyt tähän saakka yllättävän hyvin muita maita pienemmillä rajoitteilla tai oikeastaan suosituksilla.
Tällaisiakin näkökulmia kannattaa ottaa esiin. Usein näitä vastaan hyökätään voimakkaasti, vaikka tosiasiassa ei ole ihan hirveää varmuutta, riittääkö edes rokote siihen. Eli jos ns. endgame ei onnistu niin silloin lopulta kaikki ollaan Ruotsin mallissa. Ikuinen rajoittaminen kun kaatuu omaan mahdottomuuteensa. Paitsi siis tietysti se, että todennäköisesti koronavirus voi luonnollisesti heikentyä ongelmattomaksi muutamassa vuodessa, mutta itse en ihan tällä syömisellä laittaisi rahojani kiinni kolme vuotta jatkuviin lockdowneihin.
Kaikki erilaiset strategiat ovat perusteltavissa - Ruotsin, Suomen tai Australian.
Nyt kun rokotteita on saatu ja saadaan lisää, näen itse tiukan jarruttelun perusteltuna. Mutta tämä on tietysti ihan omaa mutua.
Vastaavasti en näe että jouluna olisi voinut höllentää, koska rajoitusten lisäksi silloin oli muita vaikuttavia tekijöitä. Käppyrät näyttävät, että rajoitteet pysäyttivät rakettinousun ja päädyttiin uudelleen loivan nousun vaiheeseen, jossa perustaso on kuitenkin marraskuuta korkeammalla. Eksponentiaalisuudessa on kuitenkin se veemäinen puoli, että loivakin nousu muuttuu lätkämailaksi ennen pitkää.
Suomihan on sitä paitsi höllännyt rajoitteita välillä kevät → kesä. Syksy-talvella niitä on koko ajan kiristetty, mutta ostan tämän koska pitkä trendi on koko ajan nouseva. En henkilökohtaisesti näe sitä höllennysvaraa, ellei pitkä trendi taitu.
Heikko kontrolli rajalla on nähdäkseni ollut se akilleen kantapää, mutta nähtävästi 1) koulut, 2) ravintolat ja 3) työperäinen matkustus ovat ne jotka halutaan pitää viimeiseen asti auki. Mielenterveyshaittojen kannalta voisi olla perusteltua sulkea ravintolat ja avata harrastuksia, mutta näin nyt ovat päättäneet.
Mutta toivotaan, että nousu ei raketoi (=lockdown), piikit viuhuvat ja viimeistään kesä antaa jatkoerän, jonka rokotuspeli näyttää vaativan.
Lockdownin luulisi olevan hyvä kannustin hillitä omia kontakteja ja käyttää maskia yms.
Minun teoriani tästä on, että rajoitusten laadulla on lopputulokseen pienempi vaikutus kuin yleisesti ajatellaan. Olennaisempaa on kuinka moni niitä noudattaa ja miten tarkasti. Jos rajoituksia noudattavien osuus ei ole riittävän suuri, siitä kärsii koko kansa. Pienehkö vähemmistö voi pilata kaikkien ilon. Tämä on verrattavissa maskien käytön matematiikkaan.
Tämä olisi linjassa aiemman esittämääni heittoon, että korona leviää tietyissä ryhmissä ja ”suljetuissa” yhteisöissä. Joidenkin mielestä on varmaan rasistista sanoa, mutta väittäisin koronan leviämisen olevan hyvinkin kulttuurisidonnaista.
Suomi on maailman mittapuulla pieni ja eristäytynyt valtio. Olemme myös varsin kuuliaista kansaa. Kun hallitus suosittelee maskin käyttöä niin sitten sitä käytetään eikä lähdetä toreille protestoimaan. Koronan kanssa vähällä päässeiden maiden listalla on aika monta vastaavanlaista maata.
Huom: Minulla ei ole väitteilleni mitään tieteellistä tai tilastollista pohjaa, nämä ovat täysin omia ajatelmia ja havaintoja.
Unohdat tärkeimmän ja keskityt tuossa kahteen: määrään (joka oli siis tarkoituksella fiktiivinen) ja rajoituksiin x y, z.
Unohduksesi on tärkein factori eli ihmiset. Heistä on alkanut tulla löysiä ja sääntöjen rikkojia. Monissa paikkakunnissa taistellaan väsymystä vastaan, ei jakseta olla vahvoja. Näistä etulinjassa mm baaripitäjät, jotka vannovat turvallisuuteen, kun totuus on eri. Maskittomia hiippajuippeja löytyy joka puolelta.
Kapinoidaan, jonka ymmärrän.
Puheet joulun jälkeisestä paskamyrskystä päivämääränä x, joka ei toteutunut, aiheutti mm Jetissä silkkaa vihaa, plus se kertaantui, kun alettiin puhumaan lisärajoituksista. Puhuttiin kovaan ääneen sairaudesta hallitusta kohtaan.
Olisiko niin, että jouluinen keissi, iski jäljessä?
Virus tulee huolimatta vaikka olisi täysi lock down?
Uskon ja arvaan myös, että tässä on perää. Kiristäminen lisää väliailaisesti kansalaisten valveutuneisuutta asiaan, joka lisää rajoitteen tehoa, mutta ei johdu itse rajoitteesta. Ajan myötä osalla väestöstä asia tuntuu unohtuvan ja yksilötason toiminta alkaa lipsua. Tästä seuraa lisää keppiä, eli uhkaillaan valmiuslailla ja lockdownillla.
Ollaan tavallaan kierteessä, jota @peterra kritisoikin.
Pandemiaväsymys on ihan oikea ilmiö ja näin on käynyt myös aikaisempien pandemioden kanssa. Jatkuvaan vaarantunteeseen turtuu ja otteet alkavat lipsua.
Tottakai myös jatkuvassa poikkeustilassa henkinen ja taloudellinen kuormitus kasvaa sillä onhan jatkuvasti “sotatila” päällä ja tämä aiheuttaa lieveilmiöitä ja uudenlaisia ongelmia.
Tässä hyviä mietteitä aiheesta Andy Slavitt:n erinomaisesta “In The Bubble -Podcastistä” liittyen koronaväsymykseen ja rajoitteisiin:
Tässä muutamia esimerkkejä millaisia lieveilmiöitä voi aiheutua.
Britanniassa julkisuuteen ennakkoon lipsahtanut tieto sai väen liikkeelle:
Suomen ja Ruotsin välillä kävi vähän vastaavasti: Ruotsi kiristi vaatimuksia rajalla ja säädöstä ennen syntyi Torniossa rajalla ruuhkaa:
Pahimmillaan tilanne voi eskaloitua erilaisina levottomuuksina, mitä nyt jo nähty eri puolilla Eurooppaa.
Tsekeissä kävi näin:
Virossakin tautitapausten määrä on jatkuvasti koholla ja lieveilmiötä syntynyt mm. näkyviä korona-asiantuntijoita kohtaan:
Alankomaissa tilanne meni paikoitellen todella pahaksi ja myös testauspaikkoja tuhottiin:
Yllä olevat muutamat esimerkit eivät ainakaan helpota pandemian hoitoa ja saa sitä “katoamaan”…
Vaikeinta on pitää rajoitusten määrä sopivana ja informoinnin taso riittävänä ja saada ihmiset vielä uskomaan asiaan, että toimista on hyötyä.
Koska Suomessa valittiin hybridimalli ja tukahdutusta ei viety loppuun saakka (mahdollisuus olisi ollut kesällä), niin tätä tilannetta täytyy “sietää” vielä kuukausia. Täytyy myös varautua vielä tilanteen pahenemiseenkin (aalloissa) ennen rokotusten alkamista johtuen mm. muuntovirusten uhasta.
Otetaan tämä positiivinen uutinen vastaan (Britanniassa uutisen mukaan noin 7 miljoonaa ihmistä rokotettu ensimmäisen kerran AstraZenecan rokotteella ja vain reilulla 20000 henkilöllä ollut lieviä oireita rokotuksesta):
Luulisi, muttei ole. Käytännössä suomalaiset ovat jakautuneet hyvin voimakkaasti kahtia - “keskiluokkainen toimistotyöväki”, jonka työn luonne mahdollistaa etätyön. Sitten on se suuri massa, joka tekee työtä, jota ei voi tehdä etänä. Lockdownin kaltaiset olosuhteet ovat keskiluokkaiselle toimistotyöväelle helppoa hommaa, koska työ mahdollistuu kotona helposti ja se tuo kuitenkin sisältöä elämään. Itsehän kuulun tähän “voittajaporukkaan”, jolla nyt sattuu olemaan tämä tilanne.
Mutta tämä nyt on iso erilliinen asia - kaikki pitäisi nyt tehdä lasten ja nuorten ehdoilla eli mahdollistaa heille normaalia kaikkien muiden kustannuksella. Prioriteetti sinne, että he pystyvät edelleen näkemään, kohtaamaan ja olemaan kuten ikäisensä normaalisti.
Nyt on lähetetty viestejä myös mahdollisille altistuneille. Nämä viestit eivät välttämättä tarkoita karanteenia. Mistä on kyse?
– Olemme käyttäneet massastekstiviestejä myös tilanteissa, joissa altistus on todellinen, mutta ei niin merkittävä, että karanteeni olisi perusteltu. Tällaisissa tilanteissa, jos kaikkien paikalla olijoiden yhteystiedot ovat saatavilla, lähetämme tekstiviestillä tiedon mahdollisesta altistumisesta ja kehotuksen hakeutua testiin, mikäli lieviäkin oireita tulee.
– Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi ryhmäliikuntatunnit, joissa turvavälejä on noudatettu.
– Tekstiviestin sisältö muistuttaa silloin Koronavilkun vilkutuksessa annettavaa tiedotetta. Kaikissa lähettämissämme tekstiviesteissä lähettäjänä näkyy ”TAYS”.
Pitkäkestoinen COVID-19 on huonosti tunnettu koronavirusinfektioon liittyvä oireilu, joka voi jatkua osalla infektion sairastaneista potilaista vielä kuukausiakin akuutin vaiheen jälkeen. Oireet ovat hyvin moninaisia, ja niiden yhdistäminen alkuperäiseen infektioon voi olla vaikeaa. Tavallisia pitkäaikaisoireita ovat esimerkiksi uupumus, hengitysvaikeudet, kuume, kurkkukipu, yskä, lihaskivut, pahoinvointi, päänsärky, haju- ja makuaistin vajaus sekä muut neurologiset oireet. Taudin diagnostiset kriteerit eivät ole vielä vakiintuneet. Nykytiedon perusteella potilaat todennäköisesti hyötyvät kokonaisvaltaisesta tuesta, levosta, oireenmukaisista hoidoista ja aktiivisuuden vähittäisestä lisäämisestä. Kyse on uudesta haasteesta terveydenhuollossa, ja siihen liittyvä tutkimustieto on vielä puutteellista…
Ruotsissa jopa 160000 oireet ovat pitkittyneet Expressen -lehden mukaan:
Rajalla ollut ruuhkaa ja muuntovirusta ollut liikkeellä…
Ruotsissa ollut muuntovirusta liikkeellä Northvoltin tehtaalla ja Länsi-Pohjan SHP kehoittaa Suomeen tulleita työntekijöitä koronatestiin:
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRI kehottaa Ruotsin Skellefteåsta Suomeen lauantain 23.tammikuuta jälkeen palanneita Northvoltin työntekijöitä hakeutumaan koronavirustestiin kotipaikkakunnallaan.
Sairaanhoitopiirin julkaiseman tiedotteen mukaan testiin on syytä mennä, vaikka olisi oireeton.
Kyllähän sana rajotuskierre kuvaa tätä nykyistä tilannetta melko hyvin.
Rajat ovat vuotaneet koko ajan kuin seula ja ravintolat ovat olleet auki. Silti lapsia on laitettu etäkouluun, harrastuksia tauolle, urheilun seuraaminen paikan päällä kielletty koska se on niin vaarallista.
Rajojen edelleen vuotaessa ja ihmisten pörrätessä baareissa on lisätty maskisuosituksia, etätyösuosituksia, kokoontumisrajoituksia yms.
Baarit ovat edelleen auki ja raja vuotaa.
Lasten henkinen hyvinvointi alkaa kärsiä mutta harrastuksia pidetään monin paikoin edelleen tauolla ja etäkoulua jatketaan. Katsomoihin ei todellakaan ole mitään asiaa koska se on edelleen niin vaarallista.
Nyt sitten pikkuhiljaa aletaan miettiä että pitäisiköhän oikeasti tehdä rajaliikenteelle jotain mutta baarit toimivat koronalinkona edelleen. Jne, jne, jne…
Toivottavasti rokotusten myötä syksyyn mennessä päästään tästä kierteestä eroon.
Vaikka rokotevalmistajia syytetään nyt hitaudesta - toisaalta näkymät vuosi sitten oli hieman erilaiset.
Tuolloin yksikin toimiva rokote alkuvuoteen 2021 olisi ollut erittäin iso asia - nyt löytynyt jo useita toimivia vuodenvaihteeseen 2020-2021.
Ylellä hyvä kooste aiheesta rokotukset:
Vaikka rokotevalmistajilla on ollut tuotanto- ja toimitusongelmia, koronarokotteita on saatu nopeammin kuin kukaan vielä viime vuonna osasi odottaa. Koronapandemian alkaessa keväällä 2020 ensimmäisiä rokotteita odotettiin aikaisintaan huhtikuussa 2021.
…
Kun riittävän iso osa väestöstä on rokotettu, yhteiskuntaa voidaan jälleen alkaa avata ja rajoituksia purkaa.
THL:n mukaan riittävän isoon laumasuojaan voisi riittää se, että 70 prosenttia väestöstä on rokotettu. Sen on arvioitu tapahtuvan syksyyn mennessä.
On mahdollista, että rajoituksia aletaan purkaa asteittain jo sitten, kun riskiryhmät on saatu rokotettua. Riskiryhmäläiset on rokotettu todennäköisesti kevään aikana. Rokotusten edistymistä eri puolilla Suomea voi seurata Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päivittyvästä seurannasta.
Rokotusjärjestyksessä ensimmäisenä ovat lääketieteellisen riskiarvion perusteella terveydenhuollon ja hoivakotien henkilökunta ja asukkaat. Seuraavana rokotetaan riskiryhmään kuuluva iäkäs väestö, sitten muut riskiryhmäläiset järjestyksessä. Tämän jälkeen vuorossa on “muu väestö”, joka rokotetaan pääsääntöisesti ikäjärjestyksessä vanhimmasta nuorempiin.
Poikkeuksia kuitenkin on, esimerkiksi koronaviruksen riskiryhmään kuuluvien omaishoitajat, jotka rinnastuvat hoivakotien henkilökuntaan. Rokotusjärjestys tarkentuu, kun riskiryhmäläiset on rokotettu.