Immunologian professori Seppo Meren hyvä haastattelu Helsingin Sanomissa, missä hän avaa asioita immuniteetin näkökulmasta:
Toistaiseksi taudin on virallisten tietojen mukaan sairastanut kuitenkin vasta yksi tuhannesta suomalaisesta. Siksi tauti voi edelleen lähteä leviämään hallitsemattomasti.
”Jos ihmiset kokoontuvat yhteen vaikka vappuna, virus voi ryöpsähtää joukossa ja kulkeutua sitten laajemmalle”, Meri sanoo.
YKSI selittävä tekijä lievälle taudille tai oireettomalle infektiolle voisi Meren mukaan olla se, että ihminen on sairastanut aikaisemmin jonkin muun koronaviruksen aiheuttaman taudin, joka on jättänyt hänelle vastustuskykyä myös uutta koronavirusta vastaan.
Oireeton tauti ei Meren mukaan välttämättä ole ollut tauti ollenkaan, jolloin siitä ei jää immuniteettia.
”Henkilö on voinut toimia vain viruksen kantajana tilapäisesti ja siirtää esimerkiksi käsissään tai nielussaan olevan viruksen eteenpäin”, hän toteaa.
Tosin tästä ei ole hänen mukaansa tutkimustietoa.
Paras tapa immuniteetin selvittämiseen on Meren mukaan juuri sellainen kaksivaiheinen vasta-ainetesti, jollaista THL:kin käyttää tutkimuksessaan. Testi tehdään verikokeesta.
Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään, onko verestä erotetussa seerumissa koronaviruksen vasta-aineita. Tulos selviää yhden päivän aikana. Toisessa vaiheessa seerumiin sekoitetaan elävää koronavirusta. Sitten katsotaan, säilyykö virus elävänä seerumissa. Jos ei säily, se viittaa siihen, että ihminen voi olla immuuni virukselle. Tämä vaihe kestää 2–3 vuorokautta.
Koronassa riittää arvioiden mukaan, jos 60–90 prosentilla väestöstä on immuniteetti. Siihen on Suomessa liian pitkä matka, jos taudin sairastaneita on vasta yksi promille suomalaisista.
”Pitkässä juoksussa immuniteetti voittaa. Mutta me haluamme sen rokotteen kautta, sillä muutoin hinta tulee olemaan liian suuri”, Meri sanoo.