COVID-19: Koronavirusepidemia (-pandemia)

Tuloksia vasta-aine mittauksista alkaa tulla eri maista.

Hollannissa ensimmäisten tutkitun erän jälkeen todettiin vain n. 3% tutkituista ihmisistä olleen vasta-aineita veressä.

Tässä toki kannattaa ottaa huomioon, että tulokset tarkentuvat sitä mukaan kun uusia testieriä otetaan ihmisistä/ihmisryhmistä ja ne saadaan tutkituksi (kyseessä oli vasta pieni otos ja huhtikuun alusta):

https://mobile.twitter.com/PowerDNS_Bert/status/1250701561375973376

Hollannin korona -tilastot:

Tässä vielä tutkimusta koronaviruksen levinneisyydestä ja tulevista aalloista Euroopassa:

Background: Following stringent social distancing measures, some European countries are beginning to report a slowed or negative rate of growth of daily case numbers testing positive for the novel coronavirus. The notion that the first wave of infection is close to its peak begs the question of whether future peaks or second waves are likely.

Niin. Täytyy sanoa, että ittelläki on vähintäänkin takaraivoon hiipiny ajatus, että kuinka todennäköistä on tartunnan saaminen ulkoilemalla. Taysin sivuilta ku kattoo näitä tilastoja:

https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Koronavirus_COVID19/Koronavirus_lukuina

ja samaan aikaan kuulemma testejä tehdään enemmän ja enemmän ja luotettavuus paranee, ni on se harmillisen vaikeeta motivoida itteä kaikkien rajotusten täydelliseen noudattamiseen. Toisaalta asiatuntijoitaki on niin moneen lähtöön, ettei oikeen tiedä mikä on järkevää…

Vaikuttaa siltä, että ympäri maailmaa on väestöryhmiä, joita kontrollitoimet saavuttavat huonosti. Suomessa näin on käynyt todistetusti ainakin somaliperäisen väestön osalta ja Singaporessa hyvin kontrolliin saatettu epidemia on ryöpäsähtänyt vierastyöläisten keskuudesta.

Singaporessa kontrollia onkin nyt tiukennettu ja mm. säädetyn turvavälin rikkomisesta voi saada puoli vuotta vankeutta.

Onko ilmastoteoria edelleen kuinka aktiivinen koronan suhteen? Näyttää siltä, että ei ole hirveästi ilmoilla vaikutusta siihen, miten virus kulkee.

Ei ole, kumottiin jo aikas aikasessa vaiheessa. Viruksen kuori kestää lämpöä ja kosteutta paremmin kuin norm flunssa viruksilla.

Eilen lauantaina kävin Espoon Sellossa. Parkkihallissa oli tyhjää varmaan 65% paikoista. Yleensä aikaisemmin lauantai-iltapäivällä sai pyöriä ja etsiä tyhjää paikkaa. Prismassa käydessäni huomasi selvästi, että ihmiset jättää tilaa ja väistelee. Lieneekö niin, että Uudellamaalla tajutaan väistellä muita ihmisiä, kun alue jouduttiin vaarallisuutensa vuoksi eristämään. Muualla ajatellaan, että ollaan turvassa. Joka seudulta toki varmasti löytyy erilaista suhtautumista.

En vaan ymmärrä millä tavalla normaali arki voitaisiin palauttaa. Vaikka ravintolat aukaistaisiin ei sinne porukkkaa riittäisi niin että olisi kannattavaa. Mentäisiin vain pitkään tällä kituutus linjalla kun ihmiset eivät uskaltaisi liikkua. Jos tehohoidon ja sairaalan paikat täyttyvät niin luulekko et ihmiset liikkuisi “normaalisti”. Tätä jatkuisi nyky tiedon mukaan muutama kuukausi että mahdollinen laumasuoja auttaisi. Jos tuolta tieltä haluttaisiin jarruttaa vaadittaisiin nykyisiä rajoituksia kovempia toimia kuukaudeksi.

testaus ja seuraaminen kuntoon kuristamalla nyt kunnolla voitaisiin nämä avaukset tehdä ensi kuussa turvallisemmin niin että ihmiset uskaltaisivat myös lähteä liikkeelle. Toki singaporen kaltaiset ongelmat voi tulla mutta pitäisin sitä silti parempana vaihtoehtona kuin täyttää sairaalat korona potilailla joka samalla tuhoaisi myös muiden tautien ja tapaturmien hoitamista. Ja tuo IS artikkeli singaporen ongelmien syystä kuulostaa vähän kaukaiselta tapahtuvaksi meillä. Vapusta kun selvittäisiin vielä ilman ylimääräistä piikkiä niin uskoisin että terveydenhuolto pääsisi niskan päälle ketjuissa.

Näin se täytyy olla, että kaikkea näkee. Tosin kun itse kaupassa käyn, niin pyrin aina pitämään muutaman metrin turvaetäisyyden. Jos käytävä on ahtaampi, odottelen jossain sivussa että ihminen pääsee ohi. Samaten annan ihmisen asoida jollain hyllyllä rauhassa, menen itse vasta sitten kun toinen on poistunut. Lähinnä olen asioinut DUOn kaupoissa ja Turtolan CM:ssä ja minusta niissä on käyttäydytty harkitsevasti ja oikein.

6 tykkäystä

Nyt meni ohi että napsahti? Millä ihmeen tavalla tuo on hyvä juttu että ihmiset alkaa oleen vähän välipitämättömiä? Ja unohtaa rajoitukset? Juurikin tuolla kaivetaan sitä kuoppaa itselleen ja muille syvemmäksi… Luuletteko että jos ihmiset alkaa perseilee etteikö siihen pian puututa ja rajoitukset on liikkumisen suhteen entisestään syvemmältä…

Tämä on sitten ihan pohdintaa “omasta päästä” ja ei pohjaudu tutkimuksiin… saa korjata.

Koronovirus on jo nyt levinnyt lämpimissä ja kylmissä ilmastoissa eri puolilla maailmaa, joten sen suhteen on pystynyt leviämään eri ilmastoissa. Itse virushan on aktivoiduttuaan periaatteessa aika hyvässä suojassa, koska ihmisen ruumiinlämpöhän on aina sen n. 37C kelistä riippumatta - oli kesä tai talvi.

Tästäkään ei vielä ole varmuutta eli vaikuttaakohan ultraviolettisäteilyn lisääntyminen (kesällä) viruksen leviämiseen? Tällä hetkellähän Suomessakin on ollut tavallista korkeampi UV -säteilytaso (asteikolla on n. 3-4 eli kohonnut), johtuen mm. polaaripyörteen ja helmiäispilvien suurentamasta otsoniaukosta. Toki UV-säteily auttaisi vain ulkotiloissa (pinnat) ja virus leviää ihmisestä toiseen myös pisaratartuntana.

Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä uusia ilmastotilastoja vs koronan levinneisyys (toki nythän virusta löytyy jo ympäri maapalloa, joten onko enää asiayhteyttä havaittavissa sään vaikutuksesta).

Ps.

Tuli mieleen vielä tämä juttu eli kuumeestakaan ei juuri ole apua, koska koronavirukset ovat “marinoituneet” lepakoiden 40-42C ruumiinlämmöissä… kestävät siis “kuumaakin”.

Ilmassa pinnistelevällä lepakolla on luontaisesti korkea lämpötila.

–Virukset ovat tottuneet siihen, että lentäminen nostaa lepakon lämpötilan joka yö 40:een tai jopa 42 asteeseen. Virukset eivät hajoa siitä, selittää Lilley.

Lähde: YLE

1 tykkäys

Välinpitämättömyys kaupoissa on kyä lisääntynyt selvästi viimeisen viikon aikana. Turvavälien pito ei kiinnosta ja tungetaan ahtaisiinkin väleihin. Kohtuu turhauttavaa, kun itse yrittää pitää välejä ja joku tunkee persukseen kiinni.

Käytäviä tukitaan vanhaan malliin. Ennen koronaa livahtelinkin ostoskärryjen välistä mutta nyt tulee kierrettyä joskus se melkein puolikauppaa, jotta välit pysyy. :joy:

Itteenikin alkaa kyllästyttää tää rajoittaminen ja välien pitäminen mutta asiaa kannattaa miettiä siltä kantilta, että jos nyt palataan käytännössä normiarkeen, voidaan olla hyvin nopeesti lähtöruudussa rajoitusten suhteen.

Hoidetaan jokainen se oma tonttimme mahdollisimman hyvin, niin päästään nopeemmin jäähalleihin ja terasseille! :muscle:

8 tykkäystä

Oliko tämä joku kompa vai mitä häh?

Sars, kuolleita 816 kautta aikojen, viimeisin 2003.
Mers, kuolleita 866 vuodesta 2012 nykypäivään
Covid-19, kuolleita 160 000 tänä vuonna

Kausi-influenssasta sanovat, että aiheuttaisi 290 000 - 650 000 kuolemaa vuosittain maailmassa. Paljonko on tänä vuonna ehtinyt tulla, en tiedä. Mutta ei 20 kertaa koronaviruksen lukemia.

6 tykkäystä

Australia on onnistunut korona-kriisissä vähintäänkin kohtuullisesti mutta on tyytymätön WHO:n ja Kiinan toimintaan. Kiinan ja Australian suhteet ovat tiivistyneet menneellä vuosikymmenellä paljon mutta nyt suhde säröilee korona-pandemian vaikutuksesta.

Pekonen on ulkona kuin lintulauta. :man_facepalming:

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) kertoo Ilta-Sanomille, ettei ollut vielä viime viikollakaan tietoinen siitä, ettei Suomi ehtinyt mukaan EU:n koronatarvikkeiden yhteishankintaan.

Miksi sanoitte viime viikolla Ylellä, että ”me olemme ehtineet mukaan EU:n yhteishankintaan hyvin”, eikä Suomi menettänyt mitään, vaikka mukaan liityttiin jälkijunassa?

– Kommentoin asiaa Ylen A-Studiossa silloiseen tietooni perustuen. Myöhemmin tietooni on tullut, että Suomi ei EU:n ensimmäisiin yhteishankintoihin mukaan ehtinyt, Pekonen vastaa IS:lle sähköpostilla.

EILEN lauantaina Pekonen perusteli viivästymistä sillä, että liittymisprosessi on juridisesti monimutkainen ja sen läpivieminen vaati tietyn ajan.

Ilta-Sanomien tietojen mukaan se ei kuitenkaan vaatinut muuta kuin sen selvittämisen, voiko asian päättää hallitustasolla vai pitääkö se viedä eduskuntaan.

4 tykkäystä

Tää Sillanaukeen kommentti paljastaa kyllä koko kuvion:

" En sitten tiedä, jos on niin, ettei viesti ole mennyt tai miten se viesti ei sitten ole mennyt ministereille. "

Kukaan ei tiedä mitä tapahtuu, eikä kukaan tiedä mitä kenenkin pitäisi tietää. :rofl::rofl:

9 tykkäystä

Tuo kommentti ei kylläkään selkeästi kerro onko kommunikaatiossa vikaa ollut enimmäkseen viestin viejässä vai sen vastaanottajassa. Politikoimatta asiassa on kiinnostavaa huomata asianosaisten puoluekannat. STM:n entinen ykkösvirkamies, ent. kansliapäällikkö (joka siis haki kansliapäälikön paikkaa mutta jota ed. hallitus ei ehtinyt nimittää) Sillanaukee (Kok.) on nykyisin allennettu STM:ssä osastopäälliköksi eli virkamiehistössä on kakkostasolla (mutta ei näköjään ole nykyisen kansliapäällikön ykkössijainen), mikä ilmeni perjantaina asiaa seuraaville kun Varhila oli lomalla. Ministeri Pekonen (vas.) edustaa poliittisesti eri suuntaa. Nykyinen kansliapäällikkö Varhila (sd) ja ministeri Kiuru (sd) ovat myös STM:n ydintä.

Olikos tällä ministeri Pekosella jopa lääketieteellinen eli alan koulutus pohjalla? Luulis sikäli tuntevan suojavarusteet ja niiden tärkeyden kuin omat taskunsa. Ja hankintaprosessien pyörittämiseen varmasti löytyy expertit kunhan vaan käsky käy.

Välillä hämmästelee mitä nämä ministerit oikein käytännössä puuhaavat. Onko se homma vain allekirjoittamista ja sovitun lausunnon esittämistä tiedotusvälineille. Avustajatko ja valtiosihteerit yms. sen työn tekevät ja todella tietävät missä mennään.

2 tykkäystä

Aino-Kaisa Pekonen on ammattikoulutukseltaan lähihoitaja.

1 tykkäys

Jaa, niinkö se oli. Mutta näyttäis sitten lähihoitajan koulutus riittävän pitkälle… Tähän hoitajat voi viitata kun palkkaneuvottelut aikanaan käynnistyvät. Taitaa kuitenkin olla niin, että tietyissä ammateissa kuten vaikka kirurgin, pitää todella osata. Mutta politiikassa riittää useimmiten sopiva jäsenkirja ja halu hypätä remmiin.

5 tykkäystä

YLEn uutisessa haastatellaan asiantuntijoita koronakriisin vaikutuksesta taloudelle ja mitä tapahtuu koronakiriisin jälkeen? Olisiko lama tullut koronakriisistä huolimatta pörssi- ja velkakuplan seurauksena ja voiko se nyt voi tulla tuplana?

Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki sanoo, että maailma ei ole vain koronaepidemian kourissa, vaan kohtaa yhtä aikaa yli kymmenen vuotta paisuneen pörssi- ja velkakuplan puhkeamisen.

– Tämä korona jo itsessään on ainutlaatuinen, mutta tämä yhdistelmä on isompi kuin mikään, mitä olemme aiemmin nähneet.