Paljon puhutaan kuolleiden määrästä ja CFR:sta.
Onko kukaan löytänyt tilastoja millä todennäköisyydellä tulee jälkioireita?
Vaikeista virusinfektioista tulee usein jälkioireita, monista viruksista. Esimerkkinä vaikka poliovirus. On täysin uskottavaa, että vaikeista, vanhalle, monisairaisiin osuvista tai alttiille henkilöille tulevista koronavirusinfektioista koituu osalle sairastuneista jälkioireita. Esim. sydänoireet tulehduspohjaisesti ovat kohtuu tavallisia pahoissa hengitystieinfektioissa.
4 tykkäystä
Lestijärvellä useampia tartuntoja ja jäljitys keinona kaikki koulun oppilaat ja henkilökunta testattu.
2 tykkäystä
Kyllä, mutta näitä on raportoitu myös lapsilla, urheilijoilla yms.
Mutta millä todennäköisyydellä?
Keuhkoklamydia (bakteeri) tappoi aikanaan sydänäkkikuolemiin ruotsalaisia suunnistajia.
Virusinfektiossa vaikeusaste kärjistäen määrää jälkioireiden frekvenssin, käsittääkseni. Silti: esim. suurin osa selviää Teho:lta pitkän päälle normaalimenoon.
Frekvenssejä on varmasti vaikea selkeästi sanoa: väestöt vaihtelevat, oireet eivät ole objektiivisia vaan subjektiivisia, uusi ilmiö jne.
Useita pienempiä tutkimuksia on tehty:
Bergamo doctors say the disease clearly has full-body ramifications but leaves wildly differing marks from one patient to the next, and in some cases few marks at all. Among the first 750 patients screened, some 30 percent still have lung scarring and breathing trouble. The virus has left another 30 percent with problems linked to inflammation and clotting, such as heart abnormalities and artery blockages. A few are at risk of organ failure.
Totuus tulee varmaan ilmi, kun Britanniassa aletaan tutkimaan 10000 sairastuneelta pitkittyneitä oireita mutta tutkimus voi viedä parikin vuotta.
Nature: The lasting misery of coronavirus long-haulers
Months after infection with SARS-CoV-2, some people are still battling crushing fatigue, lung damage and other symptoms of ‘long COVID’.
…
Many researchers are now launching follow-up studies of people who had been infected with SARS-CoV-2, the virus that causes COVID-19. Several of these focus on damage to specific organs or systems; others plan to track a range of effects. In the United Kingdom, the Post-Hospitalisation COVID-19 Study (PHOSP-COVID) aims to follow 10,000 patients for a year, analysing clinical factors such as blood tests and scans, and collecting data on biomarkers. A similar study of hundreds of people over 2 years launched in the United States at the end of July
Erittäin paljon kuitenkin aiheesta tulee uutista ja WHO on myös varoittanut riskistä:
Edit.
Andy Slavittin podcast aiheesta on valaiseva:
Edit.
Markku Tervahaudan tuore twiitti:
3 tykkäystä
Tuoreita tilastoja tartunnoista eri ikäryhmissä Suomessa:
1 tykkäys
Mika Salminen on monta kertaa sanonut, että on näyttöä, ettei tauti leviä koulun ja koululaisten välityksellä.
Eiku miten se nyt menikään…
1 tykkäys
Mitä näillä julkaisuilla enää tavoitellaan? Ihmiset ovat ihan täynnä koronaa ja kyllä nyt on käytännöllisemmän linjan aika.
Katsellaan rauhassa mitä muualla tapahtuu ja huomataan, että seurataan perässä jälleen?
Vielä voidaan vaikuttaa asioihin - jos niin halutaan.
3 tykkäystä
Mielestäni nyt täytyisi kyllä katsoa jo totuutta silmiin ja myöntää tosiasiat sen osalta, ettei ne sulkutoimenpiteet vaan ole mikään pitkäaikainen ratkaisu. Asia, jota olen hokenut koko vuoden. Nyt tää porukka lisääntyy ihan silmissä. Epidemia ei mene ohi ja meillä ei ole varaa laittaa yhteiskuntaa kiinni edes sinne rokotteeseen asti.
On toki kiva, että seurailette mitä tapahtuu muualla, mutta lopputulos on täällä sama kuin muualla. Joko tää strategia nyt toimii tai sitten ei, mutta uusia rajoitteita ei laiteta.
1 tykkäys
Toisaalta meillä ei ole varaa päästää epidemiaa siihen tilanteeseen, jolloin yhteiskunta joudutaan laittamaan kiinni, kuten Israelissa nyt on käynyt.
Asioita voi ajatella kahdella tapaa.
3 tykkäystä
Toiston toiston toistoa:
- Toistaiseksi alhainen CFR on tarkoittanut myös vähäisempää taloudellista vahinkoa. Toistaiseksi.
- Tietoviisaat pitävät “slow burn” vaihtoehtoa kaikkein kalleimpana. Teoriassa.
“Olla varaa” on siis edelleen erittäin suhteellinen asia.
2 tykkäystä
Onko se jossain noin sanonu ja monta kertaa? Että kouluissa ei korona leviä. Minen muista tai on menny ohi. Pistäkkö vaikka neljä linkkiä? Voin ihmetellä lausuntoja. Tänx.
2 tykkäystä
Niin epäpätevä hän ei ole. Tiedemies, ei virkamies. On sanonut, että ’leviäminen on vähäisempää’ lapsilla ja näin näyttäisi myös olevan.
6 tykkäystä
Nämä ovat mielenkiintoisia tilastoja taloudesta ja terveyden vaikutuksesta - maissa joissa tauti jylläsi, niin talous romahti keväällä:
Toistoa tämäkin: Suomessa voidaan vielä vuoden vaihteen lähestyessä tosin nähdä vielä notkahdus, kun pandemiasta johtuva kysyntävaje maailmalla on iskemässä päälle. Tuotanto on pyörinyt tähän saakka normaalisti ja rajoitukset eivät juuri ole vaikuttaneet kuin minimaalisesti vientialalla. Pääsääntöisesti lomautuksilla tasattu katkoksia.
Mitä tehdään kun myyntiä ei ole normaaliin tahtiin - ei rajoituksista johtuen vaan pandemian aiheuttamasta lamasta johtuen?
Ei tämä halvaksi ole tullut tähänkään saakka, mutta sama tilanne on monessa muussakin maassa:
3 tykkäystä
https://keski-hame.fi/aiheet/korona/hallitus-paatti-avata-koulut-14-5-24537
Hallituksen viesti vanhemmille oli se, että kaikki päätökset, mitä tehdään perustuvat terveysviranomaisten tekemiin arvioihin, ja THL on nyt sitä mieltä, että vaaraa ei ole. Mika Salminen THL:stä kertoi, lasten osuus taudin levittämisessä on erittäin pieni. Suomessa ei Salmisen mukaan ole yhtään lasta ollut sairaalahoidossa tai tehohoidossa. Hänen mukaansa lapset eivät yleensä tartuta aikuisia, jos näin on tapahtunut, kyseessä on hänen mukaansa yksittäinen poikkeustapaus.
Salmisen mukaan koulujen avaaminen on riskitöntä. Koska hallitus luottaa THL:n tilannearvioon, lasten oikeus perusopetukseen ratkaisee koulujen avaamisen.
THL kertoi perjantaina tiedotteessa(siirryt toiseen palveluun), että koulujen ja päiväkotien sulkemisella oli vain vähän vaikutusta lapsilla ja nuorilla todettuihin koronatartuntoihin. Tiedot perustuvat(siirryt toiseen palveluun) Suomessa ja Ruotsissa 1–19-vuotiailla todettujen koronatartuntojen, niistä aiheutuneiden tehohoitojaksojen ja kuolemantapausten vertailuun.
Sit katsoo esim noita @iceman linkkaamia juttuja missä puhutaan koronasta miten se tällähetkellä leviää nuorten 10-20 vuotiaiden joukossa…
Esim tämän päivän tartunnoista kolmasosa tuohon ikähaarukkaan
2 tykkäystä
En osaa enää erottaa onko tämä keskustelua vai toisten näkemysten nokittelua. Itse en todellakaan tiedä mikä strategia olisi parhaaksi talouden ja terveyden kannalta, mutta joku symbioosi tarvisi löytää, että pystytään elämään taudin kanssa (ainakin mahdollisen rokotteen tuloon asti, ehkä tauti taas on tullut jäädäkseen).
Tartuntoja on ollut viime aikoina ihan Tampereellakin asti, mutta siitä huolimatta kukaan tuttuni ei ole kertonut sairastuneensa tai edes altistuneensa. Moni puhuu, että on ollut pientä flunssaa ja käyneet testeissä jotka ovat olleet negatiivisia. Kuitenkin vähän aikaa sitten oli joku twiitti (olikohan HUSin lääkäri Lehtonen) että tuloksista on jopa yli 20% vääriä negatiivisia. Edit. Tästä siis itse ajattelen ettei voi tietää miten paljon virusta on liikkeellä. Nämä + oireettomat niin kyllähän sen voi saada mistä vaan.
Pointtina ehkä se, että itse murehdin todella koronaa vasta kun se itselläni tai läheiselläni diagnosoidaan. Ja älkää käsittäkö väärin, huolehdin käsihygieniasta ja muista turvallisuusohjeista omalta ja perheeni osalta.
Ja vielä edittiä. Piti hakea se tviitti nopeastikin mutta en löytänyt kuin tämän missä lehtonen sivuaa asiaa ja missä on mukana sana jos
2 tykkäystä
Ajattele enemmän kuin positiivisesti, kokonaisvaltaisesti. Ei kannata yrittää istuttaa, tai juurruttaa asioita jos katsoo vain teflon pintaa.
Nyt valittu strategialla mennään, mutta tuossa vklp ollessa yritysmoduleiden kanssa, sanoivat he yhteen ääneen, että hienoa kun rajat aukee, mutta ei tämä pelastus ole, miltei sama asia kun rajat olisi kiinni. Kaikki pelkää, eikä rahavirtoja tule Sampon lapin mekkaan. Tai korjaan tulee, mutta, se on sellanen ujo pieru määrällisesti mitattuna.
Tässä pitää miettiä osaksi individuaalisena, mutta samalla nostaisin esiin myös sen, että joko ajatellaan yhteiskuntaa rahan ja sorron väliltä, tai kuolemien - kumpaa valitaan. Kyllä minä maksaisin extraa, enkä haluaisi yhdenkään Suomalaisen kuolevan turhaan.
Joten, olkaamme, varuillamme ja parempi toimia, ennakoiden, heti - kuin olla paskat housuis ja muuttaa sanomisia
1 tykkäys
Kun erilaisista varoista puhutaan, niin on kuitenkin aika paljon myös ihan kohtuullisen edullisia ja vaivattomia tapoja torjua pahempaa ja varautua sitä vastaan kollektiivisesti yhteiskunnan eri tasoilla. Juuri niiden suhteen ainakaan väheksyntää ja välinpitämättömyyttä lisäävien asenteiden kehittely ei välttämättä ole niin erityisen kannattavaa. Myös muitakin tapoja jatkaa elämää tilanteista huolimatta ja myönteisenä pysyen on.
Alkusyksyn yleisiä kansalaiskeskusteluja seuratessa joutuu aina välillä pohtimaan myös usein esiintyvää “vauhkoilua” vs. “järkevyyttä”. Missä ne esimerkiksi milloinkin mahtavat sijaita, jos vaikka lähes jokainen huonompaa enteilevä ja varovaisuutta peräävä kommentti tai uutinen on “turhaa vauhkoilua”, sellaista vastaan heitetty henkilömaalailu yms. mutuilu taas ainakin omasta mielestään oivallista “järkevyyttä”?
2 tykkäystä