Ilman vihreää siirtymää olisi enemmän fossiilista energiaa, eli suurempi riippuvuus Venäjän energiasta. Eli oltaisiin pahemmassa pulassa kuin oltaisiin nyt.
5 tykkäystä
Väite ei pidä paikkaansa.
Ensinnäkin vihreä siirtymä on vaikuttanut energiamarkkinoihin. Tuulivoimatariffit ja etuajo-oikeus sähköverkkoon ovat tiputtaneet keinotekoisesti energian hintaa. Se on estänyt markkinaehtoisen rakentamisen suomessa viime vuosina.
Toisaalta kotimaista energialähteitä ei ole kätetty hyödyksi. Puu ja turve etunenässä on ollut silmätikkuna sen käyttöä on vähennetty valtion toimenpiteiden ansiosta. Puuta ja turvetta voisi käyttä venäläisen maakaasun sijasta.
Valtio on kepillä ja porkkanalla pyrkinyt saamaan yksityishenkilöt vaihtamaan öljyn ja puun sähkölämmitykseksi. Vaikka öljy onkin fossiilista, sen varastointi on puun ohella äärimmäisen helppoa ja halpaa. Nyt entiset öljylämmittäjät kuormittavat ilmapumpuillaan sähköverkkoa ja miyä kylmempää on sitä enemämän he sähköä käyttävät. Tämä aiheuttaa sähköverkossa kuormitusta, jota ei olisi ilman vihreää siirtymää.
7 tykkäystä
Juuri näin. Öljyn ja maakaasun osalta puhutaan niin valtavista energiamääristä, että niiden korvaaminen ei tapahdu ihan niksnaks. Voluumit on ihan toistaluokaa kuin että kerätään risut metsästä tai tehdään yksi-kaks ydinvoimalaa. Toivottavasti tämä energiakriisi on myös herättänyt ihimisiä ajattelemaan muutosten aikataulua. Maailmassa ei riitä insinöörejä sen suunnitteluun, että koko energiahuolto saatais muutettua uusiutuvaan siinä ajassa mitä poliikot haaveilevat tällä hetkellä. Joku pieni toimiva vihreäkoelaitos voidaan suunnitella ja rakentaa, mutta siirtyminen suuren mittakaavan kannattavaan tuotantoon on kokonaan toinen juttu.
2 tykkäystä
Riittävästi vesivoimaa? Eli padotaanko kaikki Suomen joet? Ei kuulosta kovin vihreältä vaihtoehdolta tämäkään.
4 tykkäystä
Ne on padottu jo. Nythän turhia jo puretaan pois.
E. Todellisuudessa ensi vuonna pitäisi aueta täysin uusi vesivoimalaitos. Itse en välittäisi nähdä enää yhtään uutta vesivoimalaitosta Suomen vesistöissä.
2 tykkäystä
Voidaan ajatella, että vihreä siirtymä on ollut liian hidasta ja nyt Venäjän mielenvikainen hyökkäys on herättänyt.
Putin on masinoinut Euroopan riippuvaiseksi Putlerin energiasta, jolloin Venäjä pystyy vaikuttamaan Eurooppaan. On tietysti selvää, että vihreä siirtymä ei tapahdu niks ja naks.
3 tykkäystä
Vihreä siirtymä on lisännyt riippuvuutta Venäjän energiasta, se tässä on se hulluus. Omista energialähteistä on alettu vihreän siirtymän nimissä luopua ja tilalle on otettu Venäjältä esim. Kaasua ja haketta, jopa turvetta on tuotu Venäjältä. Ei mitään tolkkua tässä touhussa.
12 tykkäystä
Kyllä se siirtymä on ollut nimenomaan liian nopeaa. Siirtymä sinänsä on hienoa, mutta tuo vähän ylempänä linkattu video kertoo hyvin seikkaperäisesti miksi se ei ei vaan toimi… vielä. Ensin pitäisi ratkoa tuohon siirtoon ja taajuksien & energian määrän stabilisointiin liittyvät oikeat ongelmat ja sitten huhkia lisää näiden ns uusien uusiutuvien kanssa. Oma pesä on saatu pahaan jamaan vaikka tarkoitusperä on hyvä.
Tanskan tilannetta kun tuossa kuunteli niin ei kuulostanut kovin vakavaraisesta järjestelmästä jos Saksan tai Ruotsin verkko kyykkää, Tanska on kaput ja heti sillä hetkellä.
3 tykkäystä
Jotta saadaan jotain perspektiiviä energia-alan suurien muutosten aikatauluun, niin esimerkiksi voidaan ottaa fuusioreaktio. Ilmiön parissa on työskennelty 1950-luvulta lähtien. 1990-luvulla saatiin aikaiseksi koelaitos joka tuotti 1 megawatin 2 sekunnissa, mutta kulutti 15 megawattia. Ei siis kovin tuottava. Sama pätee nykyaikaan. Jos vaan hätiköidysti tehdään jotain, niin lopputulos voi olla että panos on tuottoa suurempi. Mm tuulivoimaloiden alta katoava metsä on ihan ok. Onko oikeasti.
3 tykkäystä
Pakko vielä vähän kommentoida tuota videossa mainittua 50Hz taajuutta ja sähkön siirron kapasiteettia / merkitystä. Meidän markkinoilla kaikki sähkölaitteet ovat valmistettu 50Hz taajuutta vastaavaksi. Jotkut 50/60Hz vastaavaksi. Eli siis 50 kertaa sekunnissa vaihtovirran pulssia vastaavaksi. Jos tuo taajuus laskee (ja ns. välitöntä reagointia/stabilisointia ei tapahdu sekunnin murto-osissa) , tapahtuu ns blackout eli koko verkko kyykkää ja mikään ei toimi.
Tässä linkki, ei niin kovin kaukana historiassa ja kuinka lähellä ollaan käyty (tämä siis ns hyvinä vanhoina aikoina)
https://www.next-kraftwerke.com/energy-blog/who-is-disrupting-the-utility-frequency
Jos kaikki asioista päättävät tahot ymmärtäisi mitä tapahtuu sähköverkoissa, ei tietyt ”päätökset” välttämättä olisi tullut voimaan. Sitten toisaalta, uudisfuntsijoita tarvitaan aina kyseenalaistamaan asiat, mutta perustiedot pitäisi silloinkin olla lapasessa 
4 tykkäystä
Tilanne olisi vielä nykyistä paljon pahempi, jos me oltaisiin hirttäydytty johonkin öljyyn, kun sähköä meidän on tulevaisuudessa mahdollista tuottaa täysin kotimaisesti. Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla niin pakostihan meidän on pitänyt alkaa jo siirtymään sitä kohti.
Aina kun kuulen ton väitteen, että sähköautot tuottaa yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä, on sopivasti laskettu polttomoottorin päästöiksi vain tankissa valmiiksi olevan bensan polttamisesta aiheutuvat päästöt. Unohdettu kaikki öljynporaukseen liittyvä, öljynjalostukseen liittyvä ja logistiikkaan liittyvä, kun öljyä kuskataan hirveitä matkoja jakelupisteelle.
Itselle tosin noi päästöihin liittyvät asiat on vain mukava bonus ja tärkeintä on vähentää rahan hukkaamista Venäjälle sekä hiekkamaihin.
Osittain samaa mieltä siitä, että jossain asioissa on menty vihreän siirtymän kanssa liian pitkälle ja esim. kotimaista turpeen käyttöä ei olisi vielä tässä vaiheessa pitänyt vähentää, päinvastoin. Ydinvoiman vähentäminen puolestaan on mun papereissa ollut hiilenmustaa siirtymää.
2 tykkäystä
Päästöjen osalta on erikoista, että kun puhutaan ns. fossiilisten polttoaineiden päästöistä, niin sillä tarkoitetaan yleensä vain maaöljy, maakaasu tai kivihiiliperäisiä päästöjä. Sana fossiili tulee latinasta ja tarkoittaa vapaasti suomennettuna “maasta kaivettua”, eli ei erottele mitä. Uraanin ikä on 4,5 miljardia vuotta ja maaöljyt yms n 200-300 miljoona vuotta ja turve vielä niitä nuorempi.
3 tykkäystä
Sähkömarkkinoiden hinnoittelumekanismi on, että hinta määräytyy kalleimman energiamuodon mukaan. Tästä syystä kallis maakaasu kiskoo hinnat pilviin, vaikka halpaa tuulivoimaa olisi tarjolla.
6 tykkäystä
Cir82
Hyvin erikoisia väitteitä.
Sähköverkon toiminnan kannalta tuotetun ja kulutetun tehon pitää olla joka hetki tasapainossa, koska energiaa ei järkevin kustannuksin pystytä suuria määriä vieläkään varastoimaan. Verkon taajuus kuvaa tasapainoa eli taajuuden poiketessa tavoitearvosta on verkossa epätasapaino, jota käytännössä hoidetaan vesivoiman tuotannon säädöllä ja säätösähkömarkkinoilta saatavissa olevalla teholla. Jatkuvasti kasvavan tuulivoiman takia säädön hoitaminen on yhä hankalampaa ja ennen kaikkea kalliimpaa.
Pohjoismaista Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan Själlandin (jossa Kööpenhamina) saaren alueet muodostavat synkronialueen eli niissä on sama taajuus. Maista on lukuisia yhteyksiä Jyllantiin, Viroon, Hollantiin yms., mutta yhteydet on toteutettu DC-tekniikalla eli ne eivät kuulu synkronialueeseen.
Taajuus pyritään pitämään Pohjoismaisessa järjestelmässä välillä 49,9 – 50,1 Hz. Taajuuden hallinnan kannalta keskeinen käsite on verkon liike-energia Wk eli inertia, joka kuvaa sähköjärjestelmän pyöriviin massoihin varastoituneen liike-energian tuomaa järjestelmän kykyä vastustaa muutoksia taajuudessa. Tuulivoiman inertia on periaatteessa nolla eli koko ajan lisääntyvä tuulivoima hankaloittaa yhä enemmän taajuuden hallintaa.
Tänään Pohjoismaisen verkon inertia on ollut välillä 170 – 180 GWs. Inertian näkee Fingridin sivulta: Pohjoismaisen sähköjärjestelmän inertia - Fingrid
Olkiluodon yksikön 1 tai 2 irtoamisen jälkeen taajuuden laskunopeus olisi siis ollut luokkaa df/dt = 50 Hz890 MW/(2180 GWs) = 0,12 Hz/s. Tällä nopeudella taajuus siis laskisi, jos tuo 890 MW irtoaisi verkosta. Tämä laskunopeus pitää paikkansa joidenkin sekuntien ajan.
Näihin asioihin ei kannata ollenkaan sotkea Keski-Euroopan sähköjärjestelmää (synkronialuetta), koska sen käyttöperiaatteet ovat aivan erilaisia.
Palaan vielä näihin julkisuudessa edelleen pyöriviin vääriin käsityksiin ja suoranaisiin valheisiin. Fortum myi 2013 omistamansa ison 110 kV alueellisen verkon, joka lopulta päätyi Carunalle (n.1930 km). Myyty verkko ei ollut kantaverkko tai osa sitä (eikä ole koskaan ollut), vaikka julkisuudessa jatkuvasti näin väitetään!
Fingridin verkon omistus on tiukasti suojattu. Suomessa on maan laajuisia sähkökatkoja (eli koko kantaverkko) ollut viimeksi 1970 luvulla. Ruotsissa on ollut 1983 ja 2003 Etelä-Ruotsissa.
15 tykkäystä
Kuhankoskessa on ollut yli 100 vuotta vesivoimala, joten mikä tässä uudistuksessa oikein on huonoa?
Tuottaa noin kolmen tuulimyllyn verran energiaa. Ja kalat tykkää.
1 tykkäys
Sähköverkko on monimutkainen kokonaisuus, jonka suunnittelussa täytyy ottaa hirvittävän paljon huomioon - suurin osa sellaisia, joita maallikko kuten minä ei osaa edes ajatella. Asiantuntijoita ja sähköverkkoyhtiöitä nämä huomiot tuskin yllättävät. Ainakin Fingridin nettisivuilta löytyi puolen minuutin googlettelun jälkeen useampia artikkeleita, joissa on inertia-ongelma on tiedostettu ja ratkaisuehdotuksia esitetty. Henkilökohtaisesti ainakin uskon, että Fingrid on tilanteen tasalla. Suomessa ei myöskään olla ydinvoimasta luopumassa, joten ainakin se helpottaa inertia-ongelmia. Toki Ruotsin verkon tilanteet heijastuvat myös tänne.
Pohjoismaisella synkronialueella inertian osuus laskenut viime vuosina, ja tähän on jo reagoitu.
”Suurinta yksikkökokoa on tietyissä tilanteissa rajoitettu, ja käyttöön on otettu pienen inertian tilanteissa uusi nopea taajuusreservi, eli FFR-reservi, joka aktivoituu tarvittaessa noin sekunnissa”, Harjula sanoo.
Jotta suuntaajavaltainen järjestelmä saadaan pidettyä stabiilina, on suuntaajilta joissakin sovelluksissa maailmalla alettu vaatia myös verkkoa luovia ominaisuuksia. Verkkoa luovaa toiminnallisuutta saatetaan jatkossa vaatia uusilta suuntaajakytketyiltä voimalaitoksilta tai toiminnallisuutta voitaisiin mahdollisesti ostaa markkinoilta, jotta verkon stabiili toiminta voidaan varmistaa.
”Verkkoa luovat suuntaajat ovat kuitenkin vielä kehitysasteella, eivätkä ratkaisut ole standardeja, joten vaatimusten asettamisessa pitää huomioida teknologinen kypsyys.”
Kolmas vaihtoehto Harjulan mukaan on, että rakennetaan verkkoon isoja tahtikoneita ilman energianlähdettä tasapainottamaan verkkoa. Tällainen synkronikompensaattori on suunnitteilla Pohjanmaalle, Jylkän sähköasemalle alueelle, jonne on keskittynyt erittäin paljon tuulivoimaloita.
”Näkisin, että kaikille ratkaisuvaihtoehdoille tulee tarvetta, ja niille on käyttöä etenkin verkkoa luovan suuntaajateknologian kehitysvaiheessa.”
2 tykkäystä
Olet 100% varmasti oikeammassa kuin minä 
Tuossa koitin vähän vihjata, että jos edes tämän meidän maan päättäjät tietäisi tuon kuin teikäläinen ja toimisi sen mukaan, niin meillä ei olisi energioiden kanssa mitään hätää 
Kukaan ei ole esittänyt öljyyn hirttäytymistä. Lähinnä on kritisoitu sitä, ettei vihreän siirtymän ideologia ole sallinut kestäville energiamuodoille vaan on tukeuduttu tuuli- ja aurinkovoiman sattumasähköön ja ostettu sen vaatima säätövoima Venäjältä, joka on vielä todennäköisesti varsin saastuttavaa. Samalla kotimaiset turve, puu ja biokaasu on jätetty marginaaliin.
Itse väitän, että Suomessa ja esim. Saksassa on hirttäydytty tuulivoiman eetokseen, joka on estänyt kotimaisen sähköntuotannon lisäämisen.
Ensinnäkin täytyy muistaa, että bensiini ja diesel ovat raakaöljyn sivuvirtoja. Öljyä ei siis jätetä tipakkaan poraamatta, jos ajat sähköautolla. Maailmassa on myöskin miljardi ihmistä jonossa ostamassa sinun käyttämättä jättämäsi bensa. Toisin sanoen hiekkamaat ja Venäjä tuottas öljyn ja sinun auton akusto ja siihen tuotettu sähkö on vain ja ainoastaan lisäpäästöjä maapallolle ja lisäkuormaa sähköverkkoon.
2 tykkäystä
Ei kai ne muun maailman autoilijat ajele kaksinkertaista matkaa siitä ilosta että joku länsimaissa siirtyy bensan polttelusta sähköautoiluun. Bensan kulutus siis vähenee, tuotetta jää varastoihin enemmän. Pidemmällä tähtäimellä kysynnän lasku johtaa tarjonnan vähenemiseen.
1 tykkäys