Grönborgille het kenkää!

Viime kaudella tehtyjä yli odottaman 12,71. Tällä kaudella alle odottaman 8,57 (n. 25,71 koko kaudelle).

Viime kaudella päästettyjä yli odottaman 12,08. Tällä kaudella alle odottaman 3,3 (n. 9,9 koko kaudelle).

Viime kaudella xTM/o 2,754 ja xPM/o 2,599.

Tällä kaudella xTM/o 3,799 ja xPM/o 2,719.

Tehokkuus on huonontunut viime kaudesta siinä määrin, että tällä tahdilla xTM edusta syödään jopa yli 50 % kauden aikana (yli 30 maalia vs. ero maali per peli). Puolustaminen vähän huonompaa, mutta maalivahdit ylikompensoineet.

1 tykkäys

Viime kaudella Tapparan oli vaikea päästä sota-alueelle, johtuen erinäisistä syistä (mitä tälle kaudella nyt muutettu). Tulos siis on paremmat paikat, mutta maalinteko ei ole parantunut samassa suhteessa. Viime kaudella teille ns. odottamaan nähden suhteessa enemmän, mikä taas puoltaa sitä, että rakenteista huolimatta yksilöt suoriutuivat kuitenkin kohtuullisesti ja sitten kun sota-alueelle päästiin, se tehtiin ns. vaarallisesti.

Puolustuspäässä sama ilmiö, mutta käänteisesti:

Viime kaudella maalitiantert tulivat kieltämättä eti tavalla viholliselle, mutta se näkyi myös tehottomuutena hyökkäyspäähän. Myöskään maalivahdit eivät pystyneet sitten viime kaudella ”tukemaan”, vaan tilanteet voitiin lukea hankaliksi myös maalivahdeille. Tälle vuodelle sekä maalivahtiosasto parani lähes parhaimmalla mahdollisella tavalla, joka tilastojen valossa tukee Heljangon tyyliä. Eli siis, hän pystyy suoritumaan toistaseksi näistä paikoista oletusta tuottavammin.

Näitä siis voidaan pyöritellä käytännössä miten vain, riippuen tulkitsijankin näkökulmasta.

Sulta kun tulee järjestäen todella hyvää analyysia, niin mitkä näet nuo isoimmat muutokset olevan? En itse oikein osaa muuta sanoa kun että tunnuttiin olevan todella pehmeitä ja ei menty itse “sota-alueelle” vaan jäätiin helposti pyörimään kulmissa joista epätoivoisia vetoja / syöttöyrityksiä viivaan joista vetoja, meidän peli oli aika helppo lukea ja pelata pois. Moni hyökkäys taisi olla myös alivoimainen kun tultiin väkisin kauhella vauhdilla jolloin se oli vastustajalle helppo homma.

Kiitos. Tosin, nyt en ole varma astunko sarkasmi-miinaan, mutta vastaan kysymykseen niinkuin se olisi vilpitön.

Näen viime kauden ongelmat olleen pelitavallaiset/ valmennukselliset sekä pelaajakohtaiset.

Aloitan pelitavasta/ valmennuksesta. Viime kaudella Tappara lisäsi kiekkokontrollia, joka hidasti peliä hyökkäykseen lähdössä sekä siniviivan päällä. Pelaajat olivat eri rytmeissä, joka kiekkokontrollia ihannoivassa tavassa muodostui haasteeksi. En tiedä, oliko päätös muutoksesta analyysipohjainen vai pelaajarakenne-pohjainen. Tappara kyllä pyrki sota-alueelle, mutta kiekollisena sinne pääseminen oli tuolla tavoin todella kovan työn takana Liigassa.

En suoraan sanoen tiedä, mikä oli muna ja mikä kana, mutta olen antanut itseni ymmärtää, että Jack Hanillä saattoi tässä olla jokin rooli. Muutos oli niin valtava ja tälle kaudelle se oli taas (Hanin puuttuessa). Lisäksi apukoutseina on todella meritoituneet valkut ja toisella todella uskottava käytännön kokemus. Luulen, että Juujärven vahvuus taas on analysointi.

Summana sanon, että valmennusta haluttiin viedä takaisin siihen suuntaan, joka osaa korjata viime kauden puutteet ja pelitapa haluttiin viedä takaisin suuntaan, jota valmentajat osaa valmentaa ja pelaajat pelata.

Pelaajista kun puhutaan, en itse kovin paljoa halua käyttää adjektiivia pehmeä. Kovuutta on monenlaista. Mutta selkeästi meiltä puuttui Rauhalan kaltaisia sotureita, jotka menee saluunan ovista karmeineen sisään. Nyt meillä on sellaisia pelaajia usemapi j he kaikki kykenisivät tuottamaan arvoa myös ylemmissä ketjuissa.

Nämä muutokset eivät tarkoita (välttämättä) että Tappara/ RG olisi suoraan ollut tyytymätön mainittuihin kohtiin, mutta Liigan yleinen pelitapa ja tuomarilinja eivät oikein tätä hitaampaa mallia tukeneet. Vaikken minäkään siis erityisesti pitänyt Riken tuomarikritiikistä, huomasin itsekin olevani tuomarilinjasta todella ulalla. Joten pieni osa minusta ymmärsi Riken tuskan.

Tappara siis on pystynyt nopeuttamaan peliä monella tapaa. Erityisesti keskialueen ylityksessä. Tämä näkyy suoraan siinä, että maalille pääsee viime kautta helpommin, koska

a) kaveri ei aina ehdi järjestämään puolustusta ja

b) kiekollisella vaihdolla saamme sitkeänkin puolustuksen väsymään.

Toki, myös voitettu 1vs1 kulmassa avaa maalin edessä yleisesti ylivoimaisen 3vs2 tilanteen.

Tuota kaikken tukemaan olemme saaneet nopeamman pelin viivalla, mikä viime kaudella ei oikein meinannut tuottaa onnistumisia sekään pelin levitykseen liittyen.

Näin itse näen ja koen, ulkokehältä.

11 tykkäystä

Tämä vaikuttaa ihan hyvältä idealta.

3 tykkäystä

100% vilpitön kysymys ja loistava vastaus. Kiitokset.

3 tykkäystä

Voittaako Tappara sun silmään pelitavallaan hyvänä (raikkaalla jalalla) päivänä tai myös takkuisempana päivänä : → vaikka keskialueen ylityksiä tasaviisikoin rintamana tasavoimin tai ylivoimin? Entä suhteessa oikein hyvin pelaaviin vastustajajoukkueisiin?

Ymmärrätkö rintamahyökkäysten ja ylivoimaisten hyökkäysten merkityksen pelin jatkumolle? Pelin/hyökkäyksen jatkumolla tarkoitan reboundia tai irtokiekkoa tai hyvää asemaa kaksinkamppailuun kohti irtokiekkoa hyökkäysalueella.

Näetkö, että nykyisellä pelitavalla on mahdollisuus voittaa edes joskus esimerkiksi latautunut Ilves, joka pelaa tiiviillä viisikolla avut lähellä ja lähtee heti helvetin nopeasti pystyyn hyvillä pelaajilla, kun sen paikka on ja peli sen sallii? Hitaastihan ne fiksusti lähtee, kun ei kannata kiirehtiä. Sitten ne pelaa helvetin tiivistä puolustusta, kun sen hetki pelissä on.

Tykkäätkö siitä, kun meillä karvaaja menee vastustajan maalin taakse puolustajan perässä ja sitten toinenkin lähtee myöhässä karvaamaan sinne perään? Että sillä toisella ( tai kummallakaan ) ei ole mitään mahdollisuutta voittaa sitä kiekkoa, mutta sinne vaan. No mitäs se vastustajan pakki tekee? Se kiertää maalin ja syöttää sentterille tai laitaan. Mitä siitä sitten seuraa? Meillä on kaksi jätkää ylhäällä ja vastustajan syöttänyt pakki. Minun matikalla vastustaja hyökkää teoriassa neljällä kolmea vastaan. Todennäköisesti. Peli on osaltaan peliteoreettisia todennäköisyyksiä.

Meillä varmasti on olemassa fyysinen vaatimustaso vielä (toivottavasti), mutta osaatko heittää meidän pelitavasta jonkun kuvainnollisen esimerkin, että mihin kohtiin tai mihin epämääräisiin suorituksiin meidän valmennuksen pitäisi kiinnittää erityisesti huomiota, että voitaisiin edes tasapäin pärjätä lähes yhtä kovalla rosterilla palaavalle Ilvekselle? Kerro mitkä ovat olleet Grönborgin pelitavan paikat, missä olisi pitänyt tiukemmin -käsistä pitäen- ottaa pelaaja haltuun ja tiukemmalla otteella vaatia kurinalaisempaa joukkuepeliä? Vai näyttääkö nyt siltä sinun silmiin, että ei ole korjattavaa ja on vaan “sattumaa”, että saadaan esim. Ilvekseltä kuokkaan joka kerta. Että pelataan helvetin hyvin Grönborgilta tilattua kiekkoa ja hävitään joka kerta sattumalta?

Mihin tekijöihin näet Ässien sarjakärkiaseman tällä hetkellä? Onko niillä huippurosteri? Miten niiden “tilastot”?

Nämä kysymykset oli keskustelua, ei sinun tuomitsemista. Mun mielestä Grönborg on helvetin hyvä äijä, karismaattinen ja sivistynyt maailmankansalainen. Mutta mä en luota meidän tämän hetken peliin yhtään. Toivoisin luottavani. Meitä on todella paljon, jotka ei halua haukkua ketään ja toivotaan hyvää, mutta seurataan tota ITSE PELIÄKIN. Sen rakennetta ja mihin se perustuu. Mun mielestä se perustuu nyt liikaa sattumaan, pomppuihin, yksilösuorituksiin ja ehkä liigan paras rosteri hoitaa homman. Siitä pelistä vastaa valmentaja. Ja korostan loppuun, että toivon rakastamallani seuralleni hyvää. Ja Grönborgille. Mutta lapaset on noussut pystyyn, kunnes näen omin silmin SIINÄ PELISSÄ muutosta.

8 tykkäystä

Tappara luo kuitenkin maaliodottamaa voittavan määrän, mutta se ei tee niitä maaleja niin usein.

Katsoin vasta videon missä verrattiin Ilveksen ja Tapparan tilastoja tämän oksettavan 9 pelin tappioputken aikana. Tappara johti mm erikoistilanteissa, sekä maaliodottamassa. Eli Tapparan peli tuotti parempia paikkoja Ilveksen maalille kun toisin päin, tai käänteisesti Tappara on pitänyt Ilvestä paremmin maalipaikat kurissa, usko tai älä.

Ero on tullut vain siinä, että Ilves vain syystä tai toisesta on 3 kertaa tehokkaampi kuin Tappara. Maaliodottaman mukaan, eli tuhansien tilastoitujen laukausten perusteella tehtyjen todennäköisyyslaskentojen mukaan Ilves ei saa 3 kertaa vaarallisempia maalipaikkoja mistä maali on helpompi tehdä, vain oikeastaan Tapparalla on hivenen paremmat paikat.

Kaikki muutkin tilastot ovat lähes tasan.

Puolustuspelillisiä valuvikoja Grönborgilla on tottakai ei sitä käy kiistäminen, mutta väitän että niistä oltaisiin hiljempaa jos hyökkäys pelaisi sillä tasolla kun “pitäisi.”

Moni voi pitää kirjoitustani ihan höpöhöpönä koska perustan väitteeni tilastoon, joka ei ole konkreettinen, ja ymmärrän sen toki, mutta esim NHL on todentanut tähän asti, että pitkällä tähtäimellä kun otantaa on tarpeeksi ja varianssi tasaantuu niin aika lähellä odottama on oikeaa toteutunutta maalimäärää, ettei niitä todennäköisyyksiä kanin hatusta vedetä. Mekin Grönborgin ekalla kaudella taidettiin vetää yli odottaman rajusti ja kappas viimevuonna taas maalinteko oli vaikeeta.

Grönborgin peli on riskialtis, kyllä, mutta se tilastojen mukaan tulisi tuottaa toiseen suuntaan tarpeeksi, että pelit pitkässä juoksussa kääntyy voitoksi. Vaikka nyt ollaan toki vasta pitkän 2 paikan päästä kärjestä.

Mutta sulta hyvä ja aiheellinen kriittinen ja konkreettisempi näkökulma. Itse tunnustan etten ITSE PELIÄ sillee kauheasti ymmärrä.

6 tykkäystä

Ei puolustuksessa ja av:ssa ole mun silmiin ollut isoa vikaa. Ollaan tossa eri linjoilla. Nehän on ollut paljon parempia kuin viime kaudella itsessään. Toki tiivis hyökkäys loisi vielä parempaa puolustusvalmiutta varsinkin keskialueelle. Tämä on keskustelupalstalla parasta, että tulee keskustelua. NHL:n vetäminen tähän on erikoinen juttu, kun siellä ei pelata lähellekään niin tasokasta kiekkoa taktisesti kuin kärki täällä, esimerkiksi Ilves (parhaimmillaan) ja vaikka Ässät pystyy pelaamaan…tai Tapolan Tappara aikanaan. Korostan sanaa taktisesti. Kaikkihan siellä muuten on eri sfääreissä.

Mää heitän vastapalloon, että se joka pystyy tuottamaan pelillisesti enemmän jatkumoita ja joka pystyy hyökkäämään enemmän tasavoimaisella viisikolla tai ylivoimahyökkäyksin - voittaa. NHL:ssä on maailman parhaat yksilöt. Meillä Tapparassa on liigassa. Meitä on varjeltu timanttisella urheilujohdolla ja pelaajarekrytoinnilla.

1 tykkäys

Lähinnä sillä tarkoitin niitä sinunkin mainitsemia 4v3 hyökkäyksiä mitkä aiheutuu sen karvaamisen myötä

Eri pelityyli, mutta maaliodottama perustuu kuitenkin tilastollisiin todennäköisyyksiin liigassa kuin liigassa. Se mitataan samalla tavalla.

Tässä on ehkä se mikä on oma pieni ongelma pelin kanssa. Grönborgin pelitapa kun on karvaamisineen riskialtis niin erittäin kärjistetysti se luottaa hyvään maalivahtipeliin, sekä vahvaan viimeistelyyn, ei niinkään rakenteisiin.

Maalivahtipeli meillä toimii, ja maaliodottaman mukaan luodaan tarpeeksi paikkoja pelien voittamiseen. Se mihin välillä kaadutaan on, että niistä paikoista ei viimeistellä ja siihen ei ole varaa tällä pelillä mistä esim Ässien kaltainen rqkrnne puuttuu, mutta onko Liigaseuralla tarpeeksi resursseja kasata joukkue, joka pitkässä juoksussa hyödyntää ne maalipaikat? Se on ehkä minun suurin kysymysmerkki Grönborgin kohdalla

1 tykkäys

@Kirvesrinta75 ja @Tapparanation ompa laadukasta keskustelua. Saako osallistua?. Älä @Tapparanation suotta paina alas ymmärtystäsi, hyvin se näyttää sujuvan.

Kuten @Tapparanation tuossa yllä toteaa, tilastollisesti Tappara tälläkin hetkellä pelaa tiittävän oikein niin, että voisi voittaa. Käytäntö on toisinaan yksittäisissä peleissä eri asia, mutta pitkässä juonsussa tilastot tapaavat tukea käytännettä, koska tilastot tulevat sieltä käytännostä kerättynä.

@Kirvesrinta75 Luulen, että jokainen aktiivisesti kiekkoa kuluttava ymmärtää rintamahyökköysten edut. En saa ihan kiinni, tarkoitatko tällä kuitenkin ns. viivelähtöä? Tappara nimittäin hyökkää välillä rintamana kyllä, tosin pakko sanoa, että koska kiekollisen/ kiekon täytyy mennä yli viivan ensimmäisenä, ei rintama tietenkään ome portaaton. Eri asia mielestäni on, kuinka monta pelaajaa on samassa rintamamassa. Esim. 4vs3 hyökkäys ei absoluuttisesti tarkoita sitä, että tilanne tuottaisi maalipaikan. Jos portastusta ei ole, tulee kaukalon rajat vastaan siinä, milloin peli menee leveyssuunnassa niin pieneksi, ettei sitä olisi jo helpompaa pelata pois.

Tavallaan paras kryptoniitti rintamahyökkäykselle on se trap.. Eräänlaista träppiä tai sen modernia muunnelmaa moni joukkue pyrkiikin pelaamaan edelleen ja sinänsä tälle träpille hyvä vastalääke on pystysuunnan kiekko. Tällöin se puolustus ei ehdi asettumaan valmiiksi ja on täten haavoittuva.

En suoraan näe tässä pelin lapsuksissa suoraa eroa Tapolan syksyyn. Virheitä tehtiin ja niitä maksettiin. Mutta kun kysyit esim. niistä virheistä, niin vaikkapa tuossa viimeisessä paikallisessa 1. Ja 2. Ilveksen maali tuli jopa Ilvekseltä alimiehitettynä merkkausvirheen kautta. Molemmissa ylipelattiin yhtä miestä kahden pelaajan voimin ja yksi (maalin tehnyt) jäi vapaaksi. Kolmannessa maalissa sama asia, mutta tuo voidaan lukea erikoistilanteeksi aloituksen vuoksi. Eli siis: ei vastahyökkäyksistä, vaan oman alueen sekoilusta. Oli pelisysteemi mikä tahansa, alimiehityksellä vastustaja ei käytännössä voi olla maila vapaana, mutta nyt oli. Yhtään maalia siis ei vastustaja tehnyt näistä vastahyökkäyksistä.

Oppirahuleita, sanoisin. Vähän ehkä liikaa hyökkäyksen eritytmisyydessä tartutaan joko viime kauteen tai tuohon kovan kuorman aikaan, missä ei kulkenut kenelläkään. Tällöin puolustuspelin kautta ja muutenkin vahvassa vireessä olevat, olivat napsun verran parempia ja rokotti virheistä.

Edelleen uskon, että tässä on kyse vain preferensseistä. Mielirauha olisi passiivisemmalla pelitavalla ehkä parempi. Vaikea edes ottaa kantaa ilman klippiä, mitä tarkoitat, kun pelaaja x menee karvaamaan ja y seuraa perässä reikäpäänä ilman toivetta voittaa pelivälinettä takaisin - varmasti näinkin on käynyt.. Tässäkin pelitavassa (kuten Tapolan aikana) pelaajat tekevät lukuvirheitä, mutta itse olen nauttinut raikkaasta peli-ilmeestä paljon.

Ja pakko vielä erikseen mainita, että vaikka olen varmaan vähemmistössä, niin en koe millään muotoa niin suurta huolta pelitapaamme kuin joku muu. Välillä olen jopa ihmeissäni, että miten oma tulkinta on niin eri. Mutta välillä data ja Riken kommentit sitten ovat itselle se loogisuuden ankkuri.

Olen sanonut monesti aiemminkin, että kiekkopellin voi voittaa ja hävitä eri tavoin.

PS. Siellä NHL:ssä on parhaimmat pelaajat molemmissa joukkueissa, joten sinällään tilastot ovat joukkeuiden tasoerot sielläkin huomioiden vertailukelpoisia. Kaikki rosterit ei sielläkään ole tasalaatuisia. Tila ja aika sekä taitotasot määräytyy kuitenkin aina siihen vastutajan tasoon.

Ai että, kun oli kiva lukea teidän keskustelua :blush::+1:

6 tykkäystä

Mikä olisi ollut maaliodottama, jos johtoasema / peli olisi ollut toisin päin? Eli Tappara olisi johtanut pelejä ja Ilves takaa-ajajana? Luulen, että Ilves olisi vienyt maaliodottaman. Hyvä esimerkki tästä oli edellinen paikallinen. Tappara onnistui pääsemään johtoon toisessa erässä ja sitten Ilves pyyhki Tapparalla jäätä kolmannessa. Luultavasti Ilves loi tässä yhdessä erässä moninkertaisen määrän maaliodottamaa Tapparaan verrattuna, koska mielestäni Tappara johti maaliodottamaa kahden erän jälkeen, mutta Ilves siinä lopulta oli selvästi edellä.

3 tykkäystä

Tämän ylläolevan takia vedonlyönnin kertoimet on isot Ilvekselle, koska tilastollisesti on todennäköistä että Tappara voittaa. :smiley:

@Kirvesrinta75 erikoinen kuulustelu. Alla joitain vastauksia peliin liittyen (käytän palstaa puhelimella niin lainausten pätkiminen on hankalaa), jos haluat yhä tivata mitä ymmärrän mistäkin asiasta niin laita vaikka yksäriä perään.

  • Tykkään, että karvataan tarvittaessa päätylautaan asti, jos vastustaja on huonossa peliasennossa esim selkä kohti kenttää kaivamassa kiekkoa laidasta irti. Mun mielestäni Tappara tavoittelee huonosti organisoitunutta vastustajaa vastaan hyökkäämistä, ja aggressiivinen karvaaminen siihen soveltuvissa tilanteissa lienee sen valossa tehty pelitapavalinta
  • Kirjoitin aiemmassa viestissäni virheellisesti, että Tappara on viimeistellyt viime kautta tehokkaammin (@Virvelia_kainaloon ilmeisesti korjasi väitettä jo, kiitos siitä). Korostan nyt siis mieluummin sitä, että pelitapa tuottaa suunnilleen joka ottelussa voittamiseen tarvittavan määrän maalipaikkoja, välillä ne käytetään paremmin kuin toisinaan. En osaa sanoa, johtuuko maalipaikkojen syntyminen enemmän hyvistä yksilöistä vai pelitavasta, mutta ilmiselvästi pelitapa ei ainakaan estä voittamista
  • Näin ollen myös Ilves on luonnollisesti mahdollista voittaa tällä pelitavalla, vaikka se vaikeaa tuntuukin olevan. Kymmenen(?) paikallispelin tappioputki ja vuosien mittainen alakynnessä on häpeällistä ja pitää saada mahdollisimman pian poikki, mutta en usko pelitavan näyttelevän siinä merkittävää roolia. Sivumennen sanoen myös Myrrän Ilvestä olisi voinut kuvata ihan samoilla termeillä, ja Tapolan Tappara oli samanlaisissa vaikeuksissa, vaikka silloin pelitapa oli ilmeisesti paljon turvallisempi ja tuottavampi
  • Vastauksestasi muutenkin paistaa läpi se, että pidät vähäriskisestä ja kontrolloidusta pelitavasta, eikä siinä mitään. Ei silti kannata väittää, ettei muilla tavoilla voi voittaa: tälläkin palstalla on moneen otteeseen todettu, että meidän peli on ennen kaikkea altavastaajan pelitapa. Tappara on ansaitusti omalla työllään kasvattanut resurssinsa asemaan, jossa harvoin ollaan altavastaajia. Henkilökohtaisesti pidän valinnasta, jossa halutaan aktiivisesti määrätä ottelun kulkua (tulkintani valitusta pelitavasta)
  • Jos vedetään vielä yhteys resursseista valitun pelitavan kautta aktiiviseen karvaukseen: pelistä näkyy, että yritys voittaa kiekko takaisin jo vastustajan alueella avaa vastustajalle mahdollisuuden ylivoimahyökkäyksiin, kun kiekkoa ei onnistuta voittamaan. Uskon, että siinäkin on tehty pelitapavalinta ja hyväksytty riski, jota paikkaamaan on sitten hankittu liigan paras maalivahti. Heljanko antaa mahdollisuuden pelata halutulla tavalla ottamalla riittävän suuren määrän koppeja noissa vastustajan ylivoimahyökkäyksissä ja muissa pahoissa tilanteissa
  • Ässistä en osaa sanoa, koska olen Tapparan kannattaja ja katson Tapparan pelejä
  • Meinasi unohtua tuoreet jalat vs kehno jalka: ilmiselvästi Tappara voi tällä kaudella voittaa molemmilla tavoilla, koska Pelicans-matsi oli monilta osin nihkeä, ja silti kolme pistettä tarttui matkaan.
1 tykkäys

Käsittääkseni näissä maaliodottamissa ei huomioida (korjatkaa jos väärässä) miten muut kenttäpelaajat ovat sijoittuneet kentällä. Esimerkkinä joukkueet z ja y saavat laukaisupaikan täysin samasta paikasta, sama tilastollinen x-odottama maalin todennäiköisyydelle tilastoihin.

Kuitenkin itse tilanne todellisuudessa on, että z joukkueen veto on ollut ahdistettuna nopea laukaus ahtaastatilasta ja vielä että edessä on lihamuuri omia ja vastustajan pelaajia kiekon edessä. Kun taas joukkueen y veto on ollut rauhallisesta tilanteesta missä kiekko hallussa ja aikaa tehdä kunnon tähdättylaukaus.

Ongelma täälä kotoisassa liigassa meidän pelitapaan on juurikin se pelaajien laatu. Paremmat taitavammat pelaajat tekeveät sen maalin todennäköisemmin siitä vaikeasta ahtaasta paikasta, jolloin maalitkin seuraavat maaliodottamaa ja vastustajat eivät voisi päästää hyvän x-maaliodottaman joukkueen pelaajia mellastamaan. Mutta kun meillä ei ole Blichfieldejä joka ketjuun, niin Ilvekset ja Ässät saavat paremmat voittotodennäköisyydet puolustamalla/sumputtamalla meitä vastaan.

1 tykkäys

Malli tarkastelee kullakin laukaisuhetkellä pelaajien sijaintia, nopeutta, laukovaan pelaajaan kohdistuvaa painetta, laukaisulinjaa, maalivahtiin kohdistuvaa maskia sekä sitä, kuinka paljon pelaajia laukojan ja maalin välissä on laukomishetkellä. Tämän lisäksi arvoon eli xG-lukemaan vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa maalivahdin sijoittuminen suhteessa kiekkoon, kuinka iso osa maalista on peitettynä suhteessa laukaisijaan, laukausta edeltävät tapahtumat: syöttö, mahdollinen edellinen laukaus, miten kiekon sijainti muuttuu syötön vastaanottamisen tai laukauksesta seuranneen irtokiekon yhteydessä sekä se, että kuinka pian kiekon haltuunoton jälkeen laukaus suoritetaan.

Vanha juttu parin vuoden takaa, mutta törmäsin tähän joku päivä, kun etsin vastausta johonkin xG-kysymykseen.

1 tykkäys

Mun logiikkaan ei vaan mahdu esim. se miten se malli pystyy päättelemään ihan vaikka vain sen missä ne 10 pelaajan mailaa missäkin tilanteessa on. Siellä on anturit kiekossa ja pelaajien niskoissa. Melkoinen matematiikkamylly saa olla niillä saaduilla tiedoilla laskemaan, millaista painetta laukoja saa tai kuinka häiritty laukaus on.

7 tykkäystä

Tämä keskustelun haara menee ketjuun nähden rankasti off-topicin puolelle, mutta täällä on esitelmä yhdestä tavasta laskea pelaajaan kohdistuvaa painetta sensoridatan pohjalta (itse menetelmä kuvattu paperin kohdassa 5.3). Mitään mailojen sijainteja yms. ei tietenkään huomioida, koska se vaatisi jonkinlaisen konenäköratkaisun tunnistamaan videolta pelaajien asentoja ja sitä myöten mailoja. Seuraava pähkinä purtavaksi olisikin sitten, miten tuollainen asentodata pystyttäisiin muuntamaan tilanteita yleistasolla kuvaavaan muotoon.

2 tykkäystä

Eikös se vanha palloilulajien totuus kuulu jotenkin niin, että hyvällä hyökkäyksellä myydää lippuja ja voitetaan otteluita, mutta hyvällä puolustuksella voitetaan mestaruuksia.

1 tykkäys

Kun katsoo viime aikojen sensaatiojoukkueiden (SaiPa, JYP, Ässät, Julurit) valmentajien haastatteluja, niin niissä korostuu sanat kova vaatimustaso, yhdessä tekeminen, yhtenäisyys ja sitoutuneisuus. Tapparasta ei oikein tällä hetkellä välity mikään näistä arvoista.

Vaikea nähdä, että Tapparan treeneissä löysäilyn jälkeen pelaajia laitettaisiin punnertamaan kuten esim. Jukureissa. Toivottavasti Kojo palauttaa ensi kaudella Tapparan standardit jälleen sinne minne ne kuuluu.

1 tykkäys