Ei kovin hyvä ennuste tämäkään… pienistä puroista voi kasvaa isot menot huonoimmassa tapauksessa:
1 tykkäys
Voi helvetti. Mulla on 44500€ remppalaina, ja koron tarkastuspäivä oli 20.12. 350€ lainanlyhennys pomppas 485€. 135€ enemmän! Fak me, onneksi ei oo enempää lainaa! Kaiken muun hintojen korotuksen päälle tuntuu aika karvaalle… 
3 tykkäystä
Noo… mulla on seuraava tarkastus maaliskuussa. 
Suattaapi ottaa kipiää.
1 tykkäys
Syksyllä kanssa tarkastus odottamassa, lainaa reilusti päälle 200k. Onneksi ehtii vähän puskuria säästellä kun sähkösopimuskin on vain 5c/kwh.
Meillä on sama rulianssi kesäkuussa. Kyllä tässä jännittää, että mistä sitä sitten alkaa tinkimään. Onneks tässä on 6kk maailmalla aikaa muuttua taas täydelliseksi paikaksi. 
Meillä 12kk euriborin tarkistus 29.12. Koska kyseessä on tasalyhenteinen laina eikös koron nousu vaikuta laina-aikaan ei lyhennykseen?
Kyllä, lainaaika pitenee reilusti.
1 tykkäys
Kuten @Wrathchild sanoi. Ja me emme sitten tarkistele sitä lainaa ihan heti tarkistuksen jälkeen, emmehän. Se on mitä on, ja lyhenee miten lyhenee. Itsellä toiminut tuo malli.
2 tykkäystä
Paitsi jos uusi korko/kk on suurempi kuin nykyinen kk-erä…
Vastaanpa energiakriisijutusta tänne. Kuulostaa kyllä melko ankealta, jos hyvätuloisen talouden raja on 70 000 € bruttona vuodessa. Siis kaksi aikuista 35 000 € vuosituloilla. Siis 2900 € kuukausipalkalla. Tai yksinasuvalle/yksin tienaavalle 5400 €. Ei tuossa kyllä ole pennin jeniä rahaa jonka luokse raha menee.
Välillä sitä tulee ihmeteltyä, miten kellään tai itselläkään on varaa ostaa mitään.
8 tykkäystä
Suomessa noin 5000€ bruttotulot riittävät pääsemään hyvätuloisimpaan desiiliin. Kotitaloudella 5000€ yhteenlaskettu nettotulo riittää samaan. Se on aika vähän loppujen lopuksi.
Toki hyvätuloisimman desiilin sisällä on pieni määrä erittäin hyvätuloisia ihmisiä. Lähinnä nämä ovat johtajia, yrittäjiä ja perijöitä. Tavallinen duunari ei helpolla saa itselleen merkittävästi yli 5000€ tuloja täällä. Puhumattakaan, että saisi tuon verran käteen.
Liekö tältä pohjalta ihme, että suomalaisista kotitalouksista muistaakseni noin puolet elää kädestä suuhun. Eli satasen korotus sähkölaskuun keikauttaa koko talouden ympäri ja pakottaa sopeuttamaan. Sitten valtio rientää apuun.
Toki tässä tulee se yksilön vastuu, että kyllähän oman talouden pitäisi ns. hyvinä aikoina olla koko ajan ylijäämäinen eli rahaa jäädä runsaasti säästöön. Tällöin on puskureita huonojen aikojen varalle.
Inflaatiokurimus on kotitalouksien osalta vasta alussa. Povaan ensi vuodelle 10-15% korotuksia vuokriin ja vastikkeisiin, 3,5% nousua asuntolainan ja muiden luottojen korkoon niillä joilla tarkistuspäivä on edessä, sähkön hinta pysyy korkeana seuraavat 2-3 vuotta ainakin ja ruoan hinta jatkaa nousuaan muutaman prosentin vauhtia, vaikka inflaatio hellittäisikin.
3 tykkäystä
70 000€ on laskettu mukaan yksinasuvat, opiskelijat, eläkeläiset jne. Näistä taitaa tulla 60-70% kaikista talouksista? Kahden työssäkäyvän aikuisen taloudessa hyvätuloisuuden raja lienee lähellä 100 000€. Toki sähkötuen hyötyjät ovat enimmäkseen juuri näitä isompia talouksia.
Tarkoituksella väärin ymmärretty. Eniten tästä hyötyy todella hyvätuloiset, siis näistä sähkötuista. Tuolla 70k€ taloudella varsinkin jos lapsia on niin ei ole mökkejä mitä sähkötuilla lämmitetään.
Näinhän tämän pitäisi mennä. Väitän, että tässä on nyt myös tullut sukupolvien välillä melkoinen kuilu, koska itse tunnistan vieläkin, että säästäminen on vierasta. Kun olen joskus tentannut vanhempiani ja isovanhempia niin he sanoivat, että säästössä oli n. 30-40v ikäisenä aina se parin kuukauden palkka. Siis ihan vaan säästöstä, ei silleen kuin minulla, että se on jossakin tilillä, josta en saa sitä ikinä pois, jos tarvitsen, purkamatta koko hommaa.
Vaikka tuossa tein 4,5 vuotta täysipäiväistä duunia niin vielä kertaakaan oman elämäni aikana minulla ei ole ollut säästötilillä 2 kuukauden elämistä vastaavaa summaa. Odotan innolla tulevaisuutta, jossa näin olisi. Nytkin kun olen miettinyt tässä tilanteessa, jossa itse olen (opiskelija aikuisopintotuella) niin miten säästäminen käytännössä olisi mahdollista. Ehkä tässä vielä elinvuodet riittää (toivottavasti) siihen, että joskus on sekin päivä, kun hyvinä aikoina on kertynyt sen verran säästöä, ettei ensimmäinen vastoinkäyminen vie talouden pohjaa.
Tähän ei mitään lisättävää.
Tässä on tiivistettynä taloudellisen pärjäämisen viisaus. Kuten jossain kohtaa aiemmin ketjua on todettu niin esim. nyt meillä on kolmekymppisten sukupolvi jotka eivät tiedä (käytännössä)mitä on korko.
Lisäksi energia on ollut pitkään todella halpaa ja siihen suuri osa ihmisistä tuudittautunut.
Elintasoa ja velkaantumista on passattu menneisiin kustannustasoihin.
Lisäksi yhteiskuntajärjestelmämme missä ei käytännössä ole pakkoa itsenikin peräänkuuluttamaan yksilön vastuuseen, niin helppo povata että vaikeat ajat ovat vasta edessä.
2 tykkäystä
Tämä on ihan totta. Tätä on jaksettu nostella nyt viime aikoina aika paljon esille. Asialla on kuitenkin toinen puoli:
Meillä on kolmekymppisten sukupolvi, jotka eivät ole nähneet yhtään nousukautta elämänsä aikana. Meillä on kolmekymppisten sukupolvi, jotka ovat tehneet koko työuransa määräaikaisia, pienituntisia sopimuksia eivätkä ole pystyneet vakioimaan tulotasoaan.
Enkä nyt halua väittää, etteikö tuossa olisi pointtia ja viisautta, mutta kolikon molemmat puolet kannattaa pyrkiä muistamaan. On huomattavasti helpompaa säästää ja käyttää rahaa järkevästi, jos tulotaso on vakioitu. Ja paino sanalla vakioitu. Vakioimaton tulotaso tekee ennakoinnista hyvin vaikeaa ja siten säästämisestä myös.
11 tykkäystä
Olet oikeassa.
Valitettavasti tämä ei ole pelkästään kolmekymppisten ongelma vaan koko ajan isomman joukon ongelma.
Se koskee kaikkia ikäluokkia jotka tulevat työelämään tai jostain syystä joutuvat alkamaan etsiä uusia haasteita työelämässä.
Tästä kertoo karua faktaa jo nykyiset työllisyysluvutkin.
Työllisyys kasvaa ja on huippulukemissa, tehdyt työtunnit pysyy samana.
Eli enemmän tekijöitä samoilla töillä mikä tarkoittaa osa-aikaisuuksia, 0-tuntisopimuksia, vuokrafirmoja.
Myös työnantajat osaavat käyttää “systeemiä” omalta kannaltaan oikein.
3 tykkäystä
Nykyaikaisen työelämän murros, joka on kesken. Ollaan kaikki vähän muusikoita ja taitelijoita (esimerkkinä vain), jotka tekevät hommia kun hommia on ja eivät tee hommia, kun hommia ei ole. Nykyaikainen työelämä vaatii sietokykyä ja relisienssiä. Kokemusasiantuntijoita ollaan kaikki kohta jo siinä, miten epävarmuutta siedetään, koska se on ihan perustaito työelämässä tänä päivänä. Täytyy sietää huomattavaa epävarmuutta sekä määrän että laadun suhteen ja olla valmis vähän niin kuin itse säveltämään oma kalenteri.
4 tykkäystä
@peterra lta hyvä nosto nykyisten kolmi-nelikymppisten tilanteesta ja ostovoimasta. Esimerkiksi 1987 ikäluokkaa on tutkittu laajalti ja aiheesta on kirjoitettu juttuja, mm tässä: 1987 syntyneitä on tutkittu kohdusta saakka – Nyt ikäryhmästä voidaan päätellä uusi luokkajako | Ylioppilaslehti
Miksi tämä sitten on oleellista? Tuon aineiston ja tutkimuksen valossa ainakin kyseistä ikäluokkaa tarkasteltaessa Suomi on matkalla kohti luokkayhteiskuntaa. Ja edellä nostetut tulodesiilit tähän lisättynä niin voi kai sanoa että kansa on köyhää ja köyhänä tulee nykymenolla pysymään.
Nykyisille 35-vuotiaille on tosiaan osunut melkoinen värisuora kun syntyessä on ollut Tšernobylin ydinkatastrofi, pikkulapsena Neuvostoliiton hajoaminen, alakoulussa 1990-luvun lama ja myöhemmin sitten melko oleellisista elämänvaiheissa finanssikriisiä ja taantumaa. Ja silloin kun tämä porukka alkoi hankkimaan lapsia niin iski päälle korona ja perään Venäjän aloittama sodankäynti.
Tähän sitten ei muuta kuin korot 10%:iin ja lama päälle.
8 tykkäystä
Kaiken tämän summana tuosta sukupolvesta tulee ensimmäinen sotien jälkeinen sukupolvi joka jää edellistä köyhemmäksi:
Kelpaa kysellä miksei tässä ilmapiirissä tulevaisuuden näkymät ole hirveän vahvat ja esim. perheen perustaminen houkuta nykynuoria.
6 tykkäystä