Jääkiekkoharrastuksen "hinta"

Valmentaja Marttila sanoo: “Lajin harrastaminen on tehty äärimmäisen helpoksi.”

Ihan tosi Mika, herää ny saatana. Tuota lajia ole kohta kellään varaa harrastaa.

14 tykkäystä

Aikanaan, kun junnuissa pelasin molarina, niin aika helvetin pitkä penni meni vanhemmilta siihen. Tosin isommissa seuroissa vissiin seura sponsoroi jollain tapaa noita varusteita, ainakin toivottavasti. Ite kun haki pelkän mailan jolla kerkes pari peliä pelata ennenkö meni poikki, niin saatto isäukko ainakin mielessään manata muutaman kerran.

Tänään pohdin asiaa, että kyllä toi aikalailla alkaa oleen tapissa mitä maksaa tälleen tavan tallaajalle. Erityisen huolestuttavana pidän kustannusten kannalta nuortenkin junnujen kausien venyttämistä erilaisin turnauksin vielä melkein Toukokuulle ja siihen perään jääharjoittelun jatkamista Juhannukselle saakka. Kustannukset nousee, nuorten monipuolinen liikkuminen vähenee sekä myös ihan henkisestikin olisi hyvä, että ois vähän lyhyempi kausi.

8 tykkäystä

Jääkiekosta on tulossa yhä enemmän eliitin harrastus. Eliitillä tarkoitan vanhempien kantokykyä - kuinka paljon rahaa vanhemmilta irtoaa tähän lajiin.

Samalla on pakko sanoa, että jos @_Linden_16 oikeana laji-ihmisenä sekä valmentajana sanoo, että jääkiekon takia kärsii monipuolinen urheilun harrastaminen niin siinä tapauksessa on mietinnän paikka.

Jokuhan sanoi, että ennen se oli näin: jalkapalloa kesät ja lätkää talvet. Sillä pääsi jo aika pitkälle. Toki onhan lajiliitto kohtuullisen voimaton sen tosiasian edessä, että maailman huipulla taso on sellainen, että sinne päästäkseen täytyy todella olla valmis uhraamaan kaikki jääkiekon puolesta. Tänä päivänä kovinkaan moni nuori, joka jää lajin pariin, tuskin tavoittelee liigajyrän kausipaikkaa.

Niin. Jääkiekko on ollut kallista 80-luvulla, jääkiekko on ollut kallista 90-luvulla, jne.
Vanhempien rooli on jääkiekon harrastamisessa (lapsille ja nuorille) merkittävä, se on sitä nyt, mutta niin se on ollut aiemminkin. Vanhemmat käyttävät vapaa-aikaansa lastensa hyväksi, tekevät talkoita, keräävät sponsorirahaa jne.
Eliitin laji? Ehkä se sitten on, jos mittarina on lajiin uppoava raha. En silti näe, että kyseessä olisi vain eliitin laji.

2 tykkäystä

Optimaalisessa tilanteessa kyseessä ei varmaan ole eliitin laji eikä se sitä ainakaan aikaisemmin ole ollut. Se on vaan tosiasia, että yhä enemmän Suomeen tulevat maksulliset koulut & niiden perässä entistä enemmän maksullinen vapaa-aika. Harrastamismahdollisuudet ovat perheen taloudellisesta tilanteesta kiinni. Jos on esimerkiksi kolme lasta niin pienellä perheellä ei ole valitettavasti varaa sijoittaa kuin yhden lapsen harrastukseen.

Minun vanhemmillani ei koskaan ollut varaa kustantaa meille mitään harrastuksia, vaikka itse en liikuntaa olisi varmaan harrastanutkaan, vaikka kannustusta olisi ollutkin. Se on surullista, että laji maksaa niin paljon, että se poistaa jo lähtötekijöissä osan mahdollisista pelaajista pois.

1 tykkäys

Mitä nämä maksulliset koulut on tänä päivänä? Nyt en oikeasti tiedä mitä tällä tarkoitat ja siksi kysyn…

E. Ja harrastukset maksaa, ihan jopa juokseminen maksaa.

1 tykkäys

Ei liity aiheeseen kuin ohikiitävän hetken. Kyllä ihan Pirkanmaankin alueelta löytyy esimerkkejä yhä enemmän hajautuvasta koulukartasta. Ei se välttämättä ole huono muutos, mutta yhä enemmän markkinayhteiskunta on kaikkialla. Se tarkoittaa ihan suoraan sitä, että jälkikasvun harrastukset ja niiden rahoittaminen riippuu vanhempien asemasta yhteiskunnassa.

Tutkimusten mukaan yksi parhaiten periytyvä ominaisuus sukupolvelta toiselle on vähäosaisuus. Köyhät vanhemmat eivät pysty mahdollistamaan samoja asioita kuin hyvätuloiset vanhemmat, jonka seurauksena syntyy sosiaalista eriarvoisuutta. Se on luonnollista, että niiden lapset, joiden vanhemmilla ei ole samanlaista kantokykyä päätyvät enemmän tai vähemmän niiden lasten seuraksi, joilla on sama tilanne.

Ihmisen sosiaalinen yhteenkuuluvuus on merkittävä. Se menee kauaksi ketjun aiheesta, mutta pelkästään jääkiekon kustannukset verrattuna moneen muuhun lajiin kääntävät kyllä osan porukasta pois.

1 tykkäys

Ei liity, mutta jostain syystä halusit tämän asian esille nostaa. Maksulliset koulut ei liity millään tapaa jääkiekon harrastamiseen.

On totta, että vähävaraisilla perheillä tekee varmasti tämän lajin kanssa tiukkaa. He eivät ehdi tai pysty tekemään välttämättä talkootyötä.
On valitettavaa, että kaikki lapset eivät tätä lajia voi harrastaa. Me voimme kaikki tukea vähävaraisia perheitä tämän lajin pariin, mutta valitettavasti kaikille se raha ei riitä.

Minä haluaisin, että kaikki lapset saisivat pelata tätä lajia joukkueessa. Niin ei vain mene tämä maailma. Ikävä kyllä.

Tämä laji vaatii erikoisvarusteet, nykyään hallin harrastaa. Kaikki nämä maksaa enemmän ja enemmän. Mutta. Ei tämä silti mikään eliitin laji ole.

1 tykkäys

Tiedättekö, paljonko C-juniorin kausi maksaa kaiken kaikkiaan?

Eikös tuo nyt riipu aika monesta asiasta? Puhutaanko Tapparasta? Eri seuroissa on eri hintoja.

Puhutaanko vain seuramaksusta vai seuramaksusta+varusteet?

Keskimäärin 10-vuotiaiden kausikustannukset ovat kuitenkin vähän alle 500 euroa.

Jääkiekkoliiton tutkimukseen vastasi vuonna 2012 yhteensä 169 seuraa, joissa kahdeksassa 10-vuotiaiden kustannukset ovat yli 1 000 euroa.

Jääkiekkoa pelaavan pojan harrastukseen on kymmenessä vuodessa (vuosina 2001–12) uponnut 86 987 euroa.

Tuolta löytyy 3kk (elo-loka) hinnat joka on yhteensä 1061,20€ + bensarahat.

Ilmeisesti D2 juniorista kyse.

Jääkiekon harrastaminen maksoi vuoden 2012 tutkimuksen mukaan 11-14-vuotialle kilpapelaajille keskimäärin 7 431 euroa vuodessa. Kustannukset nousevat huomattavasti lasten kasvaessa.

Netistähän näitä juttuja hinnoista löytää.

1 tykkäys

Itse olen “aina” ihmetellyt sitä kuinka nelikymppiselle kaljamahalle löytyy runsaasti edullisia tapoja harrastaa jääkiekkoa, mutta pikkunaskaleille ei.

Nelikymppiset läskimahat harrastaa ja maksaa itselleen. Lapset ja heidän vanhemmat harrastaa myös emoseuralle. Noin veikkaisin…

1 tykkäys

Tuossa on liitetty noita tutkimuksia. Aika vanhoja juttuja ovat monet. Tällä hetkellä noissa SM-joukkueissa, kuten Tappara ja Ilves, maksut ovat nippanappa alle 4 000 eruoa vuodessa ja siihen päälle ylimääräiset kulut, jos on paljon vaikka noita kauden ulkopuolisia turnauksia, joista Linteeni puhui, niin niistä tulee helposti tonni lisää. Kanadan pakollinen, ei jokavuotinen, matka maksaa n. 3 000 eruoa kaikkineen. Varusteisiin ja mailoihin menee helposti tonni. Moken varusteet pitää suunnilleen uusia 2-3 vuoden välein, jos kasvua tapahtuu tai käyttö on kovaa. Moken hyvät polkkeet pelkästään maksavat yli 2 000 euroa. Koko moken setti n. 4 000 -5 000 euroa. Onneksi maalivahteja on vain 2-3 kpl per joukkue.
Repikää tästä.

2 tykkäystä

Maksaa, mutta mitä muuta pitää tästä repiä? Niin se on aina maksanut.

1 tykkäys

On ja ei. Kun 70-luvulla pelasin Tapparassa lisenssi maksoi muistaakseni 50 markkaa/kausi. Lisäksi tuli varusteet ja joitain yksittäisiä kuluja, mutta joka tapauksessa, se ei silloin jäänyt rahasta kiinni kenelläkään. No ei toki voi verrata, ajat ovat tyystin erilaiset.

Vuosituhanteen vaihteessa, 95-huuman jälkimainingeissa ja Jokerien buumissa huhuttiin kuinka lapsi piti ilmoittaa Jokereihin heti synnyttyään, en sitten tiedä saattoiko tuon paikan ostaa myöhemmin rahalla.

Se mikä minua kiusaa tässä keskustelussa, on että ei nyt kaikkea voi mitata rahalla. Ei minusta koskaan tullut huippua, ei mestaria eikä ammattilaista, mutta kyllä kaikki vanhempieni käyttämä aika ja raha maksoi itsensä takaisin kokemuksina ja opetuksina, hienoina ja joskus vähemmän hienoina yhteisinä hetkinä. Tavalla mitä koulu ei voi koskaan opettaa.

Jääkiekolla, urheilulla ylipäätään ja kaikilla harrastuksilla on syvempi yhteiskunnallinen merkitys. Ne antavat mahdollisuuden niille, joille koulunkäynti on vaikeaa syystä tai toisesta, se ehkäisee syrjäytymistä, se opettaa elämään ja yrittämään. Minä pärjäsin koulussa paremmin kuin kaukalossa, mutta lämpimämmin silti “jääkiekkouraani” muistelen kuin koulunkäyntiä samassa iässä.

7 tykkäystä

Tässä mielestäni kiteytyy harrastuksien merkitys. Ei sen tarvi olla jääkiekko, mutta yhteinen tekeminen luo sosialisuutta ja avoimuutta nuoriin. Se on harrastuksien hyvä puoli. Tai noin minä asian näen.

Kaikki ei voi harrastaa jääkiekkoa, jotkut voivat harrastaa muuta lajia. Joillekin harrastaminen on pihapelejä ystävien kanssa.
Minulle pääasia on, että lapset saavat harrastaa.

No. Eiköhän tämä riirä osaltani tältä päivää taas. Jos on mahdollista, niin tukekaa myös tuntemattomien perheiden harrastuksia…

4 tykkäystä

En tiedä tosta rahasta. Ketäänhän lajin pariin ei pakoteta ja muksut innostuu helposti kyllä muistakin lajeista, kun ne vaan ”myy” niille oikein.
Vanhemmat käyttää välillä tähän jäkikseen paljon enemmän rahaa kuin olisi pakko. Varusteita ja mailoja ei ole pakko olla kokoajan ostamassa, jos muksua ei opeteta siihen. Hyviä käytettyjä varusteita saa myös halvemmalla. Vanhemmat vaan usein luovat omat standardinsa tälle harrastukselle ja koska eivät voi itse osallistua itse peliin, niin osallistuvat siihen suunnittelemalla varusteiden hommaamisia ja sen sellaista pitkälle tulevaisuuteen.
Yksi asia mikä tuntuu olevan jääkiekon harrastamisessa vaikeaa, on ajan riittäminen. Vanhemmat käyvät töissä ja kuljettavat penskojansa kymmenien kilometrien päähän ja istuvat siellä tuntikausia. Turnausreissupäivinä kotona sanotaan moikat, kun mennään töihin, turnaukseen ja sieltä taas suoraan töihin. Se on mielestäni jopa raskaampaa kuin itse rahan käyttö. Raha on kuitenkin vain rahaa. Sitä joko on käyttää tai ei. Aika taasen on sellaista, jonka lainaaminen muuttuu fyysisesti raskaaksi.

3 tykkäystä

Kyllä vaan ovat olleet töissä liigapeleissäkin. Lippujen tarkastajana on eräskin äiti nähty moneen kertaan.