Jotta ei menisi kokonaan ohi otsikon, niin vahinko sattui ja oikein meni tuomio. Näitä on koitettu kitkeä pois Liigasta, joten turha jossitella…
Axe ja Ljpp: Audi on esimerkiksi tutkinut mitä tapahtuu huippukuljettajien aivoissa nopean kierroksen aikana ja erona on, että huipun kognitiivinen kuorma laskee nopealla kierroksella eli huipun ei tarvitse miettiä mitä tekee vaan ratkaisut tulevat suoraan “selkärangasta”/useasti toistuneesta kokemuksesta (…Selittäisi montakin asiaa mm. flow-tilan). Jos ehtii miettimään, niin on jo myöhässä…
Vastaavasti joku tutkija esitteli radiossa vähän aikaa sitten, että aivoilla on karkeasti ottaen kaksi yhtä-aikaa toimivaa eri moodia “nopeasti ärsykkeisiin reagoiva” ja “hidas ajatteleva/suunnitteleva=sisäinen ääni”.
Ensinmainittu tekee lukuisia nopeita ratkaisuja suoraan ympäristön ärsykkeisiin perustuen ohi jälkimmäisen ja jälkimmäinen tekee ja pohtii hitaammin pitkän aikavälin päätöksiä ja luulee olevansa se tärkeämpi osa… (…YouTubessa video aiheesta).
Miten tästä päästään takaisin Kankeen, niin veikkaan “mutuna”, että “selkärangasta” tulee useimmat Kangen tekemiset. Kun pelimoodi on päällä, niin ei paljoa mietitä ylimääräisiä vaan heittäydytään peliin ja reagoidaan suoraan ympäristön ärsykkeisiin nopeissa tilanteissa enempiä ajattelematta. Ehkä näin kävi myös Tyrväiselle?
Tuosta olisi hauska nähdä tutkimus myös joukkuelajeista eli kuinka aivot toimivat huipuilla… Veikkaan, että olisi paljon erilaisia mielenkiintoisia tuloksia tarjolla (mikä erottaa keskinkertaiset, hyvät ja huiput vaikka kaikki treenaisi yhtä paljon tai toiset jopa enemmän samoja tuloksia saavuttamatta…?)
Edit. Lisätäänpä tämä uutinen tähän (miksi puusta pudonneilla on huono lähimuisti, mutta hyvä pitkä muisti):
Kyllä tästä @iceman pitää uusi ketju tehdä. Mikähän sen otsikoksi pitäisi laittaa - Jääkiekkoilijoiden aivotoiminta?
Tästä olisi kiva kuulla jotain valmentajalta (@Messi?) tai ihmisen aivotoimintaa ymmärtävältä, koska itse en tiedä kummastakaan mitään. Puhtaana arvauksena heitän kuitenkin, että joukkuepelin pelaajan aivot luultavasti operoivat moniulotteisemmin kuin kilpa-ajajan. Autokuski on enemmänkin kuin kestävyysurheilija, paitsi että vauhdin antaa moottori eikä oma keho. Jääkiekkoilija, tai muu joukkuepelaaja, joutuu koko ajan arvioimaan omien ja vastustajien tekemisiä, sekä pelivälinettä. Suoritukseen kuuluu selkärankatekemistä (luistelu), opeteltuja pelikuvioita, sekä intuitiivistä luovuutta.
Wayne Gretzky on sanonut pelisilmää kuudenneksi aistiksi.
Pikkasen tähän puutun. Hirveesti en aiheesta tiedä, mutta nuorempana tuli vähän ajettua kilpaa.
Kilpa-autoilija joutuu reagoimaan kuitenkin paljon radassa tapahtuviin muutoksiin kuten esim. pitoon ja kanssa kilpailijoihin, joko peittämällä ohituspaikkoja tai koittamalla päästä ohi. Kun nopeutta nostetaan asfaltilla tai soralla, niin se vaatii aika paljon auton " lukemista", että pito pysyy maksimina.
On totta, että moottori tuottaa voiman, mutta kilvanajo on kuitenkin paljon keskittymistä ja reagointia. Mielestäni vähintään yhtä moniulotteista aivotoimintaa. Varsinkin kun nopeudet nousevat tasolle jossa virhearvio voi aiheuttaa vakavan vamman tai kuoleman.
Mutta tosiaan, nyt täällä kirjoittelen ihan ilman sen suurempaa asiantuntemusta kummastakaan lajista huipputasolla.
En missään nimessä halua väheksyä autourheilua, mutta samalla tavallahan hiihtäjällä on suksensa huolen aiheena ja kiekkoilijalla luistimet. Erona on se, että joukkuepelissä peliä tehdään porukalla sekä sovittujen kuvioiden mukaan, että luovasti.
Tästäkin tulee heti mieleen mm. yleisönkin merkitys joukkue-urheilussa eli korostuuko epävarmuus yleisössä myös epävarmuutena kentällä? Jutusta heräsi vielä kysymys, että miksi toiset sietävät ympäristön painetta paremmin, kuin toiset? Pystyvätkö he sulkemaan ympäristötekijät paremmin ulkopuolelleen ja “go with the flow”?
Poikkeukselliset possuilut käsitellään omien otsikkojensa alla Ottelut ja peliesitykset -alueella. Ei sillä etteikö tämän ketjun otsikko olisi sopinut illan tapahtumiin, mutta avausviestin sisältö ei niinkään.
